Lue keskustelun säännöt.
Avaruustietäjille kysymys
Kommentit (1265)
Jos avaruusasemalla astronautti alkaa dieetille, mistä hän tietää paljonko on laihtunut?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Alfakentauri kuulostaa kivalta. Olis mukava käydä siellä.
Kyllä riittäis reissattavaa avaruudessa
Vierailija kirjoitti:
Kyllä riittäis reissattavaa avaruudessa
Elite: Dangerousissa sitä pääsee kokeilemaan. Ja huomaamaan, että aika tylsää hommaa se on.
Vierailija kirjoitti:
Uranuksesta veistellään eniten alapäähuumoria.
Tarkemmin ottaen peräpäähuumoria...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jos avaruusasemalla astronautti alkaa dieetille, mistä hän tietää paljonko on laihtunut?
Massan mittaaminen on (olisi) painottomassa tilassa täysin mahdollista. Voipi kuitenkin olla, että sellaista "henkilövaakaa" ei sinne ole roudattu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten muiden planeettojen ja tähtien nimet tiedetään? Kuka ne on käynyt kysymässä?
Jos ne selvitettiin silloin pyramidien ja Atacaman avaruuslentokentän kukoistusaikana, kun Maa oli suosittu tähtienvälisen liikenteen välilaskupaikka.
Goa'uldit niitä rakenteli, mutta on ksi Jack O'Neil hääsi ne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tähdistö on tietty tähtitaivaan alue, jonka tähdillä ei välttämättä ole fysikaalista yhteyttä. Linnuradassa on arviolta 200 miljardia tähteä. Maasta katsoen taivaanpallo on jaettu 88 tähdistöön. Vaikea sanoa onko muilla elollisila planeetoilla sama systeemi käytössä.
Ei ole näyttöä muista elollisista planeetoista.
"Uskot" muihin eloollisiin planeettoihin.
Vierailija kirjoitti:
Tähdistöt tarkoittavat alunperin tähtikuvioita ja nykyään historiallisten tähtikuvioiden ympärille määriteltyjä alueita, joihin taivas on jaettu. Kaikki näkyvät tähdet ovat Linnunradassa. Montako niitä sitten on, niin en muista. Luokkaa 30.
Tähdistöt eivät siis ole mitään alueita avaruudessa vaan Maan taivaan osia.
Osa tähtikuvioden tähdistä on galakseja
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tähdistö on tietty tähtitaivaan alue, jonka tähdillä ei välttämättä ole fysikaalista yhteyttä. Linnuradassa on arviolta 200 miljardia tähteä. Maasta katsoen taivaanpallo on jaettu 88 tähdistöön. Vaikea sanoa onko muilla elollisila planeetoilla sama systeemi käytössä.
Ei ole näyttöä muista elollisista planeetoista.
"Uskot" muihin eloollisiin planeettoihin.
Se on ns. valistunut arvaus.
Yhdellä planeetalla on todistetusti elämää.
Maailmankaikkeudessa on miljardeissa galakseissa miljardeja tähtiä, ja nykytiedon valossa niillä kaikilla todennäköisemmin on planeettakunnat kuin ei ole.
Olisi äärimmäisen epätodennäköistä, että elämää on syntynyt vain tälle yhdelle planeetalle.
Ihmiskunta on yksin maailmankaikkeudessa.
Muillakin planeetoilla on todennäköisesti elämää. Osa siitä älyllistä.
He ovat ihan samalla tavalla yksin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tähdistö on tietty tähtitaivaan alue, jonka tähdillä ei välttämättä ole fysikaalista yhteyttä. Linnuradassa on arviolta 200 miljardia tähteä. Maasta katsoen taivaanpallo on jaettu 88 tähdistöön. Vaikea sanoa onko muilla elollisila planeetoilla sama systeemi käytössä.
Ei ole näyttöä muista elollisista planeetoista.
"Uskot" muihin eloollisiin planeettoihin.
Se on ns. valistunut arvaus.
Yhdellä planeetalla on todistetusti elämää.
Maailmankaikkeudessa on miljardeissa galakseissa miljardeja tähtiä, ja nykytiedon valossa niillä kaikilla todennäköisemmin on planeettakunnat kuin ei ole.
Olisi äärimmäisen epätodennäköistä, että elämää on syntynyt vain tälle yhdelle planeetalle.
Jep, elämää on todennäköisesti muuallakin. Se on vaan niin kaukana, että me ei ikinä tulla sitä näkemään. Harmillista, koska mä haluaisin tietää millaista elämä toisella planeetalla/galaksilla on. Joskus pimeänä iltana oon tuijottanu tähtitaivasta ja miettiny onko siellä elämää ja ehkä toisella planeetalla joku muu katsoo samalla hetkellä omaa tähtitaivasta ja miettii samaa.
Ei kai sitä voi äärettömyydessä kukaan tietää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tähdistöt tarkoittavat alunperin tähtikuvioita ja nykyään historiallisten tähtikuvioiden ympärille määriteltyjä alueita, joihin taivas on jaettu. Kaikki näkyvät tähdet ovat Linnunradassa. Montako niitä sitten on, niin en muista. Luokkaa 30.
Tähdistöt eivät siis ole mitään alueita avaruudessa vaan Maan taivaan osia.
Osa tähtikuvioden tähdistä on galakseja
Hmm, ainoat paljain silmin nähtävät Linnunradan (eli siis meidän galaksimme) ULKOPUOLISEt kohteet ovat jättiläisgalaksi Andromeda (joka tulee ja pistää meidät poskeensa tossa n. muutaman miljardin vuoden kuluessa) ja eteläisellä pallonpuoliskolla nähtävät Magellanin pilvet (jotka ovat Linnunradan seuralaisina vaeltavia kääpiögalakseja, ja jotka Linnunrata hotkaisee lopulta kitaansa). Galakseja on loputtomasti avaruudessa, mutta me näemme niistä omamme lisäksi paljain silmin vain siis kolme.
Niin että galaksit eivät ole osia tähtikuvioista, sillä tähtikuvio on paljain silmin nähtävä, ihmisen kuvittelemä tähtikuvio, jonka tähdet näennäesti muodostavat ihmiselle näkyvän paikkansa takia. Esimerkiksi yksi tunnetuimmista tähtikuvioista, Orion ja sen Vyö, on jo muutaman sadantuhannen vuoden kuluttua melkoisen eri näköinen, kun tähtien radat muuttuvat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tähdistö on tietty tähtitaivaan alue, jonka tähdillä ei välttämättä ole fysikaalista yhteyttä. Linnuradassa on arviolta 200 miljardia tähteä. Maasta katsoen taivaanpallo on jaettu 88 tähdistöön. Vaikea sanoa onko muilla elollisila planeetoilla sama systeemi käytössä.
Ei ole näyttöä muista elollisista planeetoista.
"Uskot" muihin eloollisiin planeettoihin.
Se on ns. valistunut arvaus.
Yhdellä planeetalla on todistetusti elämää.
Maailmankaikkeudessa on miljardeissa galakseissa miljardeja tähtiä, ja nykytiedon valossa niillä kaikilla todennäköisemmin on planeettakunnat kuin ei ole.
Olisi äärimmäisen epätodennäköistä, että elämää on syntynyt vain tälle yhdelle planeetalle.
Puskasta huutelen:
Se on toki äärimmäisen epätodennäköistä, jos oletat, että maailmankaikkeuksia on vain tämä yksi.
Minun nähdäkseni maailmankaikkeuksia täytyy olla todella paljon, jopa äärettömästi, jotta olisi realistiset mahdollisuudet nähdä luonnonlakien kombinaatio, joka mahdollistaa elämälle suotuisia pysyviä monimutkaisia rakenteita. Ei tarvita kovinkaan kummoista muutosta vaikkapa painovoiman voimakkuuteen, jotta tähdet eivät toimisi ja siten planeettojakaan ei syntyisi. Hyvin pienillä parametrien muutoksilla atomit eivät pysyisi kasassa tai eivät muodostaisi molekyyjejä jne.
Kts. Fine-tuned Universe.
Jos mä nyt yrittäisin tuottaa tietokonesimulaation jostain vain universumista, tähtäämättä erityisesti elämän mahdollisuuteen, niin ei se millään järkevällä todennäköisyydellä olisi sellainen universumi, missä mitään kovin erikoista tapahtuisi. Vaikea uskoa, että luonto olisi heittänyt noppaa kerralla sopivasti.
Tästä voidaan johtaa, että elämä on joko todella harvinaista tai todella yleistä. Jos se on todella harvinaista, lähin elämä on toisessa maailmankaikkeudessa, jonne ei todennäköisesti pääse mitenkään (ns. "olemme yksin"). Jos se on todella yleistä, sitä on joka paikka täynnä ja taivas on täynnä UFOja (ei nähdäkseni ole). Jotta se olisi juuri sen verran yleistä, ettei sitä nyt ihan joka paikassa olisi, mutta että kuitenkin olisi jollain etäisyydellä, jonne voimme realistisesti joskus vielä matkustaa (esim. jokusen sadan miljoonan valovuoden päässä), täytyy syntytodennnäköisyyden osua aikalailla pieneen väliarvoon. Eli esim. miljoonatahoisella nopalla pitää heittää vaikka jokin luku välillä 5300-5400 tms. (ei tuota toki mitenkään järkevästi voida laskea, mutta näin niin kuin ajatuksena).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tähdistö on tietty tähtitaivaan alue, jonka tähdillä ei välttämättä ole fysikaalista yhteyttä. Linnuradassa on arviolta 200 miljardia tähteä. Maasta katsoen taivaanpallo on jaettu 88 tähdistöön. Vaikea sanoa onko muilla elollisila planeetoilla sama systeemi käytössä.
Ei ole näyttöä muista elollisista planeetoista.
"Uskot" muihin eloollisiin planeettoihin.
Se on ns. valistunut arvaus.
Yhdellä planeetalla on todistetusti elämää.
Maailmankaikkeudessa on miljardeissa galakseissa miljardeja tähtiä, ja nykytiedon valossa niillä kaikilla todennäköisemmin on planeettakunnat kuin ei ole.
Olisi äärimmäisen epätodennäköistä, että elämää on syntynyt vain tälle yhdelle planeetalle.
Puskasta huutelen:
Se on toki äärimmäisen epätodennäköistä, jos oletat, että maailmankaikkeuksia on vain tämä yksi.
No keskitytään nyt ensin tähän yhteen universumiin ja katsellaan muita sitten kun täällä alkaa tila loppua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tähdistö on tietty tähtitaivaan alue, jonka tähdillä ei välttämättä ole fysikaalista yhteyttä. Linnuradassa on arviolta 200 miljardia tähteä. Maasta katsoen taivaanpallo on jaettu 88 tähdistöön. Vaikea sanoa onko muilla elollisila planeetoilla sama systeemi käytössä.
Ei ole näyttöä muista elollisista planeetoista.
"Uskot" muihin eloollisiin planeettoihin.
Se on ns. valistunut arvaus.
Yhdellä planeetalla on todistetusti elämää.
Maailmankaikkeudessa on miljardeissa galakseissa miljardeja tähtiä, ja nykytiedon valossa niillä kaikilla todennäköisemmin on planeettakunnat kuin ei ole.
Olisi äärimmäisen epätodennäköistä, että elämää on syntynyt vain tälle yhdelle planeetalle.
Puskasta huutelen:
Se on toki äärimmäisen epätodennäköistä, jos oletat, että maailmankaikkeuksia on vain tämä yksi.
No keskitytään nyt ensin tähän yhteen universumiin ja katsellaan muita sitten kun täällä alkaa tila loppua.
Niihin muihin keskittyminen huomattavasti vaikuttaa siihen, miten meidän kannattaa tässä universumissa toimia. Jos oletus on, että on vain yksi maailmankaikkeus, se vaikuttaa todella paljon siihen, miten ja missä mittakaavassa meidän kannattaa levittäytyä aurinkokuntamme ulkopuolelle ja millaisia elonmerkkejä meidän kannattaa ilmaista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tähdistöt tarkoittavat alunperin tähtikuvioita ja nykyään historiallisten tähtikuvioiden ympärille määriteltyjä alueita, joihin taivas on jaettu. Kaikki näkyvät tähdet ovat Linnunradassa. Montako niitä sitten on, niin en muista. Luokkaa 30.
Tähdistöt eivät siis ole mitään alueita avaruudessa vaan Maan taivaan osia.
Osa tähtikuvioden tähdistä on galakseja
Hmm, ainoat paljain silmin nähtävät Linnunradan (eli siis meidän galaksimme) ULKOPUOLISEt kohteet ovat jättiläisgalaksi Andromeda (joka tulee ja pistää meidät poskeensa tossa n. muutaman miljardin vuoden kuluessa) ja eteläisellä pallonpuoliskolla nähtävät Magellanin pilvet (jotka ovat Linnunradan seuralaisina vaeltavia kääpiögalakseja, ja jotka Linnunrata hotkaisee lopulta kitaansa). Galakseja on loputtomasti avaruudessa, mutta me näemme niistä omamme lisäksi paljain silmin vain siis kolme.
Niin että galaksit eivät ole osia tähtikuvioista, sillä tähtikuvio on paljain silmin nähtävä, ihmisen kuvittelemä tähtikuvio, jonka tähdet näennäesti muodostavat ihmiselle näkyvän paikkansa takia. Esimerkiksi yksi tunnetuimmista tähtikuvioista, Orion ja sen Vyö, on jo muutaman sadantuhannen vuoden kuluttua melkoisen eri näköinen, kun tähtien radat muuttuvat.
Maapallo on jo täysin tuhottu silloin, eli tällä ei kannata päätään vaivata.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tähdistöt tarkoittavat alunperin tähtikuvioita ja nykyään historiallisten tähtikuvioiden ympärille määriteltyjä alueita, joihin taivas on jaettu. Kaikki näkyvät tähdet ovat Linnunradassa. Montako niitä sitten on, niin en muista. Luokkaa 30.
Tähdistöt eivät siis ole mitään alueita avaruudessa vaan Maan taivaan osia.
Osa tähtikuvioden tähdistä on galakseja
Hmm, ainoat paljain silmin nähtävät Linnunradan (eli siis meidän galaksimme) ULKOPUOLISEt kohteet ovat jättiläisgalaksi Andromeda (joka tulee ja pistää meidät poskeensa tossa n. muutaman miljardin vuoden kuluessa) ja eteläisellä pallonpuoliskolla nähtävät Magellanin pilvet (jotka ovat Linnunradan seuralaisina vaeltavia kääpiögalakseja, ja jotka Linnunrata hotkaisee lopulta kitaansa). Galakseja on loputtomasti avaruudessa, mutta me näemme niistä omamme lisäksi paljain silmin vain siis kolme.
Niin että galaksit eivät ole osia tähtikuvioista, sillä tähtikuvio on paljain silmin nähtävä, ihmisen kuvittelemä tähtikuvio, jonka tähdet näennäesti muodostavat ihmiselle näkyvän paikkansa takia. Esimerkiksi yksi tunnetuimmista tähtikuvioista, Orion ja sen Vyö, on jo muutaman sadantuhannen vuoden kuluttua melkoisen eri näköinen, kun tähtien radat muuttuvat.
Maapallo on jo täysin tuhottu silloin, eli tällä ei kannata päätään vaivata.
Millä tavalla Maapallo on täysin tuhottu? Hajotettu hiukkaskiihdyttymissä kvarkeiksi?
Uranuksesta veistellään eniten alapäähuumoria.