Lue keskustelun säännöt.
Sinä, joka et työllisty, mikä on ammattisi?
Kommentit (559)
Vierailija kirjoitti:
Osta suomalaisia tuotteita. Älä käytä esim. ulkomaisia terveyspalvelufirmoja. Olette itse kaikki vastuussa siitä, valuvatko rahat ulkomaille!!
Köyhällä ei ole varaa valita. Suomen rahat valuvat pääosin päättäjien toimien takia ulkomaille. Työpaikkojen annetaan siirtyä sinne, Suomi myydään pala palasta ulkomaisille yhtiöille ja omistajille, yksityistetään kaikki ennen hyvin toimineet julkiset palvelut ja vedetään vielä röyheästi omiin taskuihin (vokkibisnes, Terveystalo-bisnes, johtajien ökypalkkiot) ja piilotetaan rahat veroparatiiseihin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sarkasmi kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä terveystieteen maisterille on aina töitä. Marssi sinne HUS.n rekrysivuille vain. Ensin voit tehdä vaikka pävystyksiä ja sitten kun tutustut taloon voit päästä mieleiselle osastolle. Vai eikö sinulla ole jostain syystä lainkaan työkokemusta. Olet kai siistin näköinen, ilman tatuointeja tai kasvolävistyksiä. Voisit alotta vaikka heti tiistaina.
Oletko ihan tosissaan? Sarkasmiksi tuo on huonosti kirjoitettu. Jos olit, niin onko sinulla aavistustakaan, mitä terveystieteen maisteri tekee?
Terveystieteen maisteri on lääkäri.
Terveystieteen maisteri ei ole lääkäri. Vain lääketieteellisestä tiedekunnasta valmistuu lääkäreitä. Sieltä valmistuvien tutkintonimikkeet ovat lääketieteen lisensiaatti ja lääketieteen tohtori.
Tohtoreita ovat vain väitelleet eli vain osa lääkreistä.
Aivan, entä sitten? Se ei muuta mitenkään sitä tosiasiaa, että lääkärit ovat joko lääketieteen lisensiaatteja tai lääketieteen tohtoreita.
Jos taas viittaat tohtori-nimitykseen, jota käytettiin yleisesti ennenvanhaan kaikista lääkäreistä, niin sillä ei ole mitään tekemistä väitöskirjan tekemisen kanssa. Silloin kaikki lääkärit olivat kansankielisesti tohtoreita.
Kyllä lääkärit ovat nimikkeellä sairaalalääkäri, erikoislääkäri, osastonlääkäri, ylilääkäri jne.
Lääkäri voi olla tohtori, dosentti, proffa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voi lol, näitä, kannattaisiko mennä uudelleen kouluun?
Ei toinen koulutuskaan takaa uutta työpaikkaa. Tiedän tuttuja joilla on 2-3 hyvää tutkintoa, mutta eivät vain löydä sellaista työtä, jolla pystyisi itsensä elättämään kokopäiväisesti. Pääkaupunkiseudulla vielä asuvat.
Anteeksi vaan, mutta jos on kuluttanut omia ja yhteiskunnan resursseja kolmeen tutkintoon eikä vieläkään työllisty - vika löytyy sieltä kuuluisasta peilistä! Puuttuu pitkäjänteisyyttä, verkostojen luomistaitoa, viestintäosaamista, oikeata asennetta....
Kolmen tutkinnon opiskelijat ovat pysyvästi epävarmoja nuoria humanistinaisia, jotka ensimmäiset kymmenen hylkyä työnhaussa saatuaan vetäytyvät takaisin opiskelijastatuksen turviin. Hävetkää!
Ei, vika ei ole näissä työttömissä, vaan siinä, että jonkin aikaa työttömänä olleilla on leima otsassaan. Sinäkin syyllistyit heti siihen ajatteluun. Nämä ihmiset ovat fiksuja, ahkeria ja tunnollisia työntekijöitä. Siihen ihminen ei hirveästi voi vaikuttaa, jos on introvertti luonteeltaan, mutta kyllä rekrytoijienkin pitäisi ymmärtää, ettei työt välttämättä tule tehdyksi parhaimmalla mahdollisella tavalla aina vain suupalttien kahvittelijoiden toimesta. Nuorilla rekrytoijilla on myös ikärasismi vahvasti päällä työntekijöitä valitessaan.
Ei riitä että on tunnollinen ja ahkera sekä fiksu, pitää olla myös tuottava. Pitää osata puskea omia asioita läpi organisaatiossa, muuten jää jalkoihin. Suupaltit etenevät aluksi, mutta kun käy ilmi että sanojen takana ei ole mitään, eteneminen pysähtyy. Silloin oikealla tavalla ahkera, sinnikäs ja tehokas työntekijä jatkaa.
Valitettavasti se ei mene noin oikeassa työelämässä. Vähiten töitä tekevät suupaltit nuoleskelevat esimiehiään ja ovat näiden erityissuojeluksessa. Tämä tuli todistetuksi, kun Helsingin yliopistolla oli isot massairtisanomiset. Ahkerat työntekijät saivat kenkää, kun eivät olleet ymmärtäneet käyttää työaikaansa päättävässä asemassa olevien lipittämiseen. Puolet työajastaan kahvittelevat ja 'kokoustavat' saivat pitää työpaikkansa.
Noo, oma kokemukseni on päinvastainen. Ainakin omalta laitokselta irtisanottiin ne uuvatit, jotka eivät oikeasti saaneet mitään aikaan, eivätkä osanneet toimia opiskelijoiden kanssa. Ns. Suojatyöpaikat hävisi HY:stä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten sinä, työtön opettaja selität itsellesi työttömyytesi, kun opettajista on pulaa? Luuletko, että koulutuspaikkakunnalla pysyminen on joku hyvä syy? Olen sitä mieltä, että et yritä tarpeeksi työllistyäksesi. Enkä ole ainut.
Menehän jo muualle jankkaamaan tätä typerää valhettasi ja muistathan ottaa iltalääkkeesi. Rehellisempää uutta vuotta sitten vaan.
T: Hyvä ope
Erityisopettajista ja lastentarhanopettajista on pulaa. Opettaja voi saada nämä kelpoisuudet kouluttautumalla uudelleen. Miksi ette tekisi sitä?
Humanoidi kand. kirjoitti:
Opiskelin Yliopistossa melkein 8 vuotta naistutkimusta.
Joku jo täällä ehdottikin : sosiaalialan maisteriohjelmaan yliopistolle niin varmasti työllistyt. Pätevistä sosiaalialan työntekijöistä on pulaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sarkasmi kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä terveystieteen maisterille on aina töitä. Marssi sinne HUS.n rekrysivuille vain. Ensin voit tehdä vaikka pävystyksiä ja sitten kun tutustut taloon voit päästä mieleiselle osastolle. Vai eikö sinulla ole jostain syystä lainkaan työkokemusta. Olet kai siistin näköinen, ilman tatuointeja tai kasvolävistyksiä. Voisit alotta vaikka heti tiistaina.
Oletko ihan tosissaan? Sarkasmiksi tuo on huonosti kirjoitettu. Jos olit, niin onko sinulla aavistustakaan, mitä terveystieteen maisteri tekee?
Terveystieteen maisteri on lääkäri.
Terveystieteen maisteri ei ole lääkäri. Vain lääketieteellisestä tiedekunnasta valmistuu lääkäreitä. Sieltä valmistuvien tutkintonimikkeet ovat lääketieteen lisensiaatti ja lääketieteen tohtori.
Tohtoreita ovat vain väitelleet eli vain osa lääkreistä.
Aivan, entä sitten? Se ei muuta mitenkään sitä tosiasiaa, että lääkärit ovat joko lääketieteen lisensiaatteja tai lääketieteen tohtoreita.
Jos taas viittaat tohtori-nimitykseen, jota käytettiin yleisesti ennenvanhaan kaikista lääkäreistä, niin sillä ei ole mitään tekemistä väitöskirjan tekemisen kanssa. Silloin kaikki lääkärit olivat kansankielisesti tohtoreita.
Kyllä lääkärit ovat nimikkeellä sairaalalääkäri, erikoislääkäri, osastonlääkäri, ylilääkäri jne.
Lääkäri voi olla tohtori, dosentti, proffa.
Alunperin kyse oli lääkärien tutkintonimikkeistä. Puhut nyt ihan eri asiasta, kun siirryit ammattinimikkeisiin.
Luokanopettajien koulutusmääriä lisättiin vuonna 2017. On kyllä omituista, kun työttömänä on niin paljon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voi lol, näitä, kannattaisiko mennä uudelleen kouluun?
Ei toinen koulutuskaan takaa uutta työpaikkaa. Tiedän tuttuja joilla on 2-3 hyvää tutkintoa, mutta eivät vain löydä sellaista työtä, jolla pystyisi itsensä elättämään kokopäiväisesti. Pääkaupunkiseudulla vielä asuvat.
Anteeksi vaan, mutta jos on kuluttanut omia ja yhteiskunnan resursseja kolmeen tutkintoon eikä vieläkään työllisty - vika löytyy sieltä kuuluisasta peilistä! Puuttuu pitkäjänteisyyttä, verkostojen luomistaitoa, viestintäosaamista, oikeata asennetta....
Kolmen tutkinnon opiskelijat ovat pysyvästi epävarmoja nuoria humanistinaisia, jotka ensimmäiset kymmenen hylkyä työnhaussa saatuaan vetäytyvät takaisin opiskelijastatuksen turviin. Hävetkää!
Ei, vika ei ole näissä työttömissä, vaan siinä, että jonkin aikaa työttömänä olleilla on leima otsassaan. Sinäkin syyllistyit heti siihen ajatteluun. Nämä ihmiset ovat fiksuja, ahkeria ja tunnollisia työntekijöitä. Siihen ihminen ei hirveästi voi vaikuttaa, jos on introvertti luonteeltaan, mutta kyllä rekrytoijienkin pitäisi ymmärtää, ettei työt välttämättä tule tehdyksi parhaimmalla mahdollisella tavalla aina vain suupalttien kahvittelijoiden toimesta. Nuorilla rekrytoijilla on myös ikärasismi vahvasti päällä työntekijöitä valitessaan.
Ei riitä että on tunnollinen ja ahkera sekä fiksu, pitää olla myös tuottava. Pitää osata puskea omia asioita läpi organisaatiossa, muuten jää jalkoihin. Suupaltit etenevät aluksi, mutta kun käy ilmi että sanojen takana ei ole mitään, eteneminen pysähtyy. Silloin oikealla tavalla ahkera, sinnikäs ja tehokas työntekijä jatkaa.
Valitettavasti se ei mene noin oikeassa työelämässä. Vähiten töitä tekevät suupaltit nuoleskelevat esimiehiään ja ovat näiden erityissuojeluksessa. Tämä tuli todistetuksi, kun Helsingin yliopistolla oli isot massairtisanomiset. Ahkerat työntekijät saivat kenkää, kun eivät olleet ymmärtäneet käyttää työaikaansa päättävässä asemassa olevien lipittämiseen. Puolet työajastaan kahvittelevat ja 'kokoustavat' saivat pitää työpaikkansa.
Noo, oma kokemukseni on päinvastainen. Ainakin omalta laitokselta irtisanottiin ne uuvatit, jotka eivät oikeasti saaneet mitään aikaan, eivätkä osanneet toimia opiskelijoiden kanssa. Ns. Suojatyöpaikat hävisi HY:stä.
Juuri tuollaista mustamaalaamista kahvittelijat harjoittivat, kun halusivat savustaa ulos heitä ammattitaitoisemmat työntekijät. Edelleen leuat louskuttavat yrittäessään ylentään itseään muita alentamalla.
Vierailija kirjoitti:
Humanoidi kand. kirjoitti:
Opiskelin Yliopistossa melkein 8 vuotta naistutkimusta.
Joku jo täällä ehdottikin : sosiaalialan maisteriohjelmaan yliopistolle niin varmasti työllistyt. Pätevistä sosiaalialan työntekijöistä on pulaa.
On niin helppo ehdotetta, että luepas vielä toinen yliopistotutkinto. Se on jo taloudellisesti mahdotonta aika monelle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tapailin joskus miestä, joka ilmoitti ammatikseen elokuvaohjaaja. Ärsytti, että miksei voinut sanoa vaan suoraan ja rehellisesti, että työtön!
Tai sitten sellaiset ovat jossain hanttihommissa? (Mutta miksi pitäisi hävetä ja salailla sitäkään?) Lisäksi sitten hän oli henkisesti sukua jollekin näistä ammatti versus koulutus versus työnimike -jankuttajista?
Vierailija kirjoitti:
Sanattomaksi vetää kyllä tämä opettajien työllisyystilanne. Valmistun pian opeksi. Ei muuta kuin kortistoon vaan. Vuosien opiskelut, hienot arvosanat ja vaivannäkö vessasta alas:(
"Koulutuksesta ei leikata!"
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Humanoidi kand. kirjoitti:
Opiskelin Yliopistossa melkein 8 vuotta naistutkimusta.
Joku jo täällä ehdottikin : sosiaalialan maisteriohjelmaan yliopistolle niin varmasti työllistyt. Pätevistä sosiaalialan työntekijöistä on pulaa.
On niin helppo ehdotetta, että luepas vielä toinen yliopistotutkinto. Se on jo taloudellisesti mahdotonta aika monelle.
Tämä. Olen semmoinen "luuseri" eli jotain korkeakoulutusta ja sitten hanttihommiin muualle. Kolmivuorotyö ei oikein mahdollista ohessa opiskelua (antakaapa eri mieltä olevat kunnollisia vinkkejä alapeukkujen tai irvailun sijaan), tuille ei kiinnosta enää joutua. Lisäksi opintotukea on huononnettu taas, joten en ihmettele, että edes hän, jolla olisi vielä mahdollisuus saada kyseistä tukea, ei sen kanssa halua puljata.
Muutenkin ei ole reilua olettaa, että aikuisiällä olisi voimavaroja laajaan lisäkoulutukseen. Monilla on perheshow pyöritettävänä tai jotain edellisen koulutuskierroksen jälkeen puhjenneita tai pahenneita vaivoja.
Itekin kannatan näitä täälläkin peräänkuulutettuja täsmätäydennyskoulutuksia. Kunhan siihen oheen annettaisiin riittävä toimeentulo, niin johan moni työtön olisi menossa mukana. Tulisi varmaan myös pidemmän päälle halvemmaksi maksaa tonni-pari opiskelijalle vuoden ajan kuin työttömyyskorvausta ja toimeentulotukea ikuisesti.
työnjohtaja kirjoitti:
Ihan vain vertailun vuoksi; olen neljä kertaa työurani aikana mennyt kouluttamattomana töihin sopimalla työnantajan kanssa osapalkasta ensin aluksi ja sitten kouluttautunut tai pätevöitynyt työn ohessa. Kolmasti olen myös päässyt ylenemään eri tehtäviin. Nyt on 57 vuotiaana osaamista ja vakituinen työsuhde osa-aikaisesti kahden eri työnantajan kanssa, yhteensä teen 40 tuntista viikkoa. Pisin aika työttömänä oli 2 päivää. Ammatteja on kokeiltuna 7 erilaista, jotka nyt tekevät minusta pätevän nykyiselle alalle. Kerran työnantaja lomautti, jolloin hakeuduin heti toiseen työhön aloittamalla pohjalta. Aktiivinen ja yrittävä asenne periytyi kait vanhemmilta. Nykyisessä toimessa teen myös työhönottoa. Kiinnitän enemmän huomiota asenteeseen, arvoihin sekä henkilöhistoriaan kuin koulutukseen. Tutkinto tai pätevyys tehtävään on usein välttämätön, mutta asenne ja arvot auttavat eteenpäin uralla. Ammattimainen etuisuuksien käyttäminen sen sijaan synnyttää epäilyksen halusta sitoutua työhön. Ajattelin herättää ajatuksia.
Herätät ylemmyydentunnossasi ja kapeakatseisuudellasi lähinnä ärsytystä. Sekä huolta siitä kuinka moni onkaan vieraantunut nyky-yhteiskunnan tilanteesta ja työttömyyden syistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Opiskelen kulttuuriantropologiaa ja filosofiaa, poikaystävä opiskelee Jazz-konservatoriossa.
Meistä tulee valmistuttuamme luultavimmin pitkaikaistyöttömiä, MUTTA peruskoulusta saakka on kannustettu opikelemaan alaa, joka kiinnostaa ja missä on taitoja.
Ihan vain vertailun vuoksi; olen neljä kertaa työurani aikana mennyt kouluttamattomana töihin sopimalla työnantajan kanssa osapalkasta ensin aluksi ja sitten kouluttautunut tai pätevöitynyt työn ohessa. Kolmasti olen myös päässyt ylenemään eri tehtäviin. Nyt on 57 vuotiaana osaamista ja vakituinen työsuhde osa-aikaisesti kahden eri työnantajan kanssa, yhteensä teen 40 tuntista viikkoa. Pisin aika työttömänä oli 2 päivää. Ammatteja on kokeiltuna 7 erilaista, jotka nyt tekevät minusta pätevän nykyiselle alalle. Kerran työnantaja lomautti, jolloin hakeuduin heti toiseen työhön aloittamalla pohjalta. Aktiivinen ja yrittävä asenne periytyi kait vanhemmilta. Nykyisessä toimessa teen myös työhönottoa. Kiinnitän enemmän huomiota asenteeseen, arvoihin sekä henkilöhistoriaan kuin koulutukseen. Tutkinto tai pätevyys tehtävään on usein välttämätön, mutta asenne ja arvot auttavat eteenpäin uralla. Ammattimainen etuisuuksien käyttäminen sen sijaan synnyttää epäilyksen halusta sitoutua työhön. Ajattelin herättää ajatuksia.
Juuri tämä on se oikea asenne!
Itse olen myös tehnyt juuri näin, enkä ole koskaan yhtään työhakemusta lähettänyt.
Jokaisen työpaikan olen saanut, minkä olen halunnut.
Näyttö kertoo enemmän kuin kirjoittelu.
Vierailija kirjoitti:
Minä olin merkonomina työttömänä pitkän aikaa. Kassalla olin silloin tällöin tosin töissä. Nyt opiskelen lähihoitajaksi ja samaan aikaan keikkailen vanhustyössä. Suosittelen alaa, ketkä haluavat oikeasti työllistyä :)
Työtön merkonomi täällä nostaa kätensä pystyyn. Äö ei riitä lukemaan tradenomiksi,ja nähtävästi ainakin täällä missä minä asun, heilläkin on töitä hakiessa kova kilpailu jo keskenään, puhumattakaan siitä että samoja paikkoja yritämme hakea myös me merkonomit, ja arvatkaapa, kummat saavat paikan. Niin. Minua ainakaan ei kiinnosta hoitoala, eikä insinrööriksikään tällä äö:llä pääse :( jäljelle jäävät vain semmoiset alat, jotka eivät kiinnosta, tai johon ei oma älyni riitä. Sitkeästi haen kuitenkin näitä oman alab töitä ja olen kiitollinen edes määräaikaisesta mahdollisuudesta.
Minua ainakaan ei kiinnosta hoitoala, eikä insinrööriksikään tällä äö:llä pääse :( jäljelle jäävät vain semmoiset alat, jotka eivät kiinnosta, tai johon ei oma älyni riitä. Sitkeästi haen kuitenkin näitä oman alab töitä ja olen kiitollinen edes määräaikaisesta mahdollisuudesta.
Ja kiinnostuksella tarkoitan tässä lähinnä sitä "kutsumusta". Mutta toki esim. Sote-ala ei minua muutenkaan kiinnosta.
Vierailija kirjoitti:
Luokanopettajien koulutusmääriä lisättiin vuonna 2017. On kyllä omituista, kun työttömänä on niin paljon.
Luokanopettajia on paljon työttömänä vain keskisuomessa. On paljon pieniä kuntia, joissa on pulaa pätevistä ja suurimmassa osassa Suomea tilanne on tasapainossa. Kysymys on siitä, että koulutetut eivät halua muuttaa. Oma valinta siis hyvin pitkälle. Minäkin olin töissä pienessä kunnassa, jossa meitä päteviä opettajia oli vain viisi koko yli kymmenen hengen opettajakunnasta. Kaikki erityisopettajista, luokanopettajiin ja alkuopettajiin olivat muun koulutuksen saaneita, koska päteviä hakijoita ei saatu. Tämä opettajien kitinä täällä on siis hyvin epäuskottavaa ja ihan paikkakuntakohtaista kotipaikkarakkautta vain tai sitten haluttomuutta lisäkouluttautua tehtäviin, joissa työtä olisi. Ei kannata siis uskoa, että opettajilla ei ole työtä. Jossakin on, jossakin ei. Aina voi valita.
Miinna-Maarit Sipilä, kasvatustueteen maisteri. Ei ole päivääkään ollut palkkatöissä, koko elämän ollut kotona "kotiäitinä". Mielenkiintoista olisi tietää mitä äitiä ne 20+ miehet ja naiset (aikuiset lapset) on tarvinneet. Mutta kun ei ole kokemusta työelämästä, niin ei enää tuon ikäistä palkata minnekään. Voi voi.
Miehen piti kehittää joku feikki säätiö ettei näytä niin irvokkaalta. Pantiin nainen sinne, kun ei muuta suostu tekemää. Tosiasiassa pitkäaikaistyötön.
Ehkä kärryjen työntekijäksi työharjoitteluun voisi päästä, ikäkin jo sen verran, ja tuo ylipainon tuoma rasite.
Lääkärit eivät ole tohtoreita. Tohtoriksi voi väitellä monelta alueelta, myös lääketieteestä. Käsityöläiset, kuten kirurgit eivät aina väittele tohtoreiksi, mieluummin kehittävät käytännön kykyjään. Ja väitöstyö vaatii apurahoja, koska lääkäri joutuu tekemään sen tutkimusvapaalla. Siksi ns maatiaislääkärit loukkaantuvat kun heitä sanotaan tohtoriksi. Kaikki fyysikotkaan eivät ole fysiikan tohtoreita.