Lue keskustelun säännöt.
Juhana Vartiainen uutisissa: "Työttömän tulee tarvittaessa muuttaa muualle" kun kysyttiin työn ja te-palveluiden saatavuudesta
28.12.2017 |
Entä jos en saa sieltä isommasta kaupungista asuntoa tai minulla ei ole rahaa maksaa takuuvuokraa niin mitäs sitten?
Kommentit (386)
Minä muutin, mutta ei kenenkään kannata pienipalkkaisen osa-aikatyön takia muuttaa. Ei riitä rahat, eikä se muuttoavustus kata kaikkia kustannuksia. Kaikki muuttajat, joita tiedän, ovat vähintään keskituloisia, jotka muuttavat vakituisen kokoaikatyön perässä tai sitten otetaan pitkäaikainen määräaikainen. Meillä tämä oli mahdollista, kun ei ollut enää pieniä lapsia ja mies on alalla, missä on hyvä työllisyys ympäri Suomen. Mutta miehellä vei kuitenkin muutama vuosi saada samalla palkalla vakinainen työ.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mistään muualta puolelle miljoonalle ei löydy töitä kuin palvelualalta. Muuta vaihtoehtoa ei ole kuin perustaa Suomeen toimiva halpatyömarkkina, tuntipalkka ehkä vajaan kympin luokkaa että on varaa ottaa töihin vähän heikompaakin ainesta.
Nyt pitää vaan lopettaa ihmisten seisotus kortistossa, ei siinä sen kummempaa ole. Suomalaisten päähän pitää takoa etteivät he ole yhtään sen kummempaa halpatyövoimaa kuin esim. kiinalaiset - jos nyt edes ovat yhtä hyvää.
Näin on ja tämä koskee myös 90 % työssäkäyvistä. Laiskoja lusmuja, joilla on aina kova kiire, mutta aina ehtii sitä kiirettä kuitenkin valittamaan. Itsehän minä tietenkin kuuluun siihen ahkeraan 10 %:iin ;).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oikeassahan Vartiainen on. Meillä kävi joku vuosi sitten siivoamassa nuori nainen, joka oli muuttanut Kaavilta Espooseen ja asui kolmen muun kanssa kimppakämpässä. Tapasin hänet sattumalta vanhan tätini luona ennen joulua ja hän kertoi, kuinka oli työn ohessa opiskellut lähihoitajaksi ja parin työssäolovuoden jälkeen oli ystäviensä kanssa perustanut hoivaringin. Hänen koko perheensä oli nyt muuttanut pk-seudulle, isä saanut töitä bussinkuljettajana ja äiti hoitajana päiväkodissa.
Tuollaista omatoimisuutta arvostan.
Joo, ja kaikki Suomen 300 000 työttömyyskorvausta saavaa tekemään saman. Mietipä uudestaan.
Aina on lähdetty työn perässä kaupunkiin. Minunkin isovanhempani lähtivät tyhjätaskuina pientilalta Kuopioon. Isoisä meni likööritehtaalle, isoäiti myyjäksi halliin. Omat vanhemmat saivat jo korkeakoulutuksen ja työtä löytyi pääkaupunkiseudulta, toinen lääketehtaalta, toinen apteekista.
Ennen ei ollut työttömyyskorvauksia ja jos työtä ei löytynyt Suomesta, lähdettiin Ruotsiin. Ei ollut vaihtoehtoja. Hyvä, että nykyään ihmisiä tuetaan hädän hetkellä, mutta tuen on oltava määräaikaista. Jos ei vuoden aikana työtä löydy kohtuullisen matkan päästä, on lähdettävä kauemmas, vaikka sitten naapurimaihin.
Ennen työsuhteet olivat pitempiä ja varmoja. Vanhempiesi sukupolvelle on ollut mahdollista olla vaikka yhdessä ja samassa työpaikassa eläkkeelle asti. Monelleko luulet tuon olevan nykyään mahdollista? Itse voin muuttaa helposti, jos on varmuus muutamankin vuoden työrupeamasta.
Tässähän se ongelma onkin.
Asioista on päättämässä lähinnä tätä eläkeikää lähestyvää suurten ikäluokkien pullamössösukupolvea.
Ihan vaan tiedoksi, että pidän näitä suuria ikäluokkia kyllä suurimpana pullamössöporukkana, mitä maa päällään kantaa, ovat itse nimenomaan marssineet olemattomillakin koulutuksilla suoraan töihin, maksattaneet asuntolainansa lähinnä inflaatiolla ja pötkötelleet niissä eläkeviroissaan turvassa, vailla minkäänlaista käsitystä siitä, miltä todellisuus on 90-luvun laman jälkeen näyttänyt.
Nyt se sama jengi siellä päättää kaikenlaista, nimenomaan syytellen "nuorisoa" pullamössöiksi ja kaljuissa päissään mielikuva omasta nuoruudesta, jolloin ylioppilas oli iso herra ja joka tehtaan portilla oltiin käsi ojossa toivottamassa maalta tulevat työnhakijat tervetulleiksi.
Sitä ne nimenomaan ovat. Ovat hassanneet jälleenrakentaneen sukupolven työn tulokset ja tykittäneet lainaa vielä lastenlastensakin niskaan! Kehtaavat ihan tosissaan ihmetellä miten ei jollain työssäkäyvällä ole varaa asua edes helsinkiläisessä yksiössä. Kummaltahan se varmasti tuntuu kun joka perusduunarillakin piti olla omakotitalo, kesämökki, pari autoa, vene, lomamatkat ja harrastukset. Jos ei muuten, niin velalla tietysti ja mitä siitä seurasi.. Siihen ne taisi sitten kadotakin ne menneiden ja tulevien sukupolvien rahat. Nyt marisevat, jos filippiiniläinen hoitaja ei osaa kunnolla Suomea ja urputtavat miten nykynuoriso on pilalla. Uskomatonta sakkia. Maatkoot puolestani kusisissa vaipoissaam.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oikeassahan Vartiainen on. Meillä kävi joku vuosi sitten siivoamassa nuori nainen, joka oli muuttanut Kaavilta Espooseen ja asui kolmen muun kanssa kimppakämpässä. Tapasin hänet sattumalta vanhan tätini luona ennen joulua ja hän kertoi, kuinka oli työn ohessa opiskellut lähihoitajaksi ja parin työssäolovuoden jälkeen oli ystäviensä kanssa perustanut hoivaringin. Hänen koko perheensä oli nyt muuttanut pk-seudulle, isä saanut töitä bussinkuljettajana ja äiti hoitajana päiväkodissa.
Tuollaista omatoimisuutta arvostan.
Joo, ja kaikki Suomen 300 000 työttömyyskorvausta saavaa tekemään saman. Mietipä uudestaan.
Aina on lähdetty työn perässä kaupunkiin. Minunkin isovanhempani lähtivät tyhjätaskuina pientilalta Kuopioon. Isoisä meni likööritehtaalle, isoäiti myyjäksi halliin. Omat vanhemmat saivat jo korkeakoulutuksen ja työtä löytyi pääkaupunkiseudulta, toinen lääketehtaalta, toinen apteekista.
Ennen ei ollut työttömyyskorvauksia ja jos työtä ei löytynyt Suomesta, lähdettiin Ruotsiin. Ei ollut vaihtoehtoja. Hyvä, että nykyään ihmisiä tuetaan hädän hetkellä, mutta tuen on oltava määräaikaista. Jos ei vuoden aikana työtä löydy kohtuullisen matkan päästä, on lähdettävä kauemmas, vaikka sitten naapurimaihin.
Ennen työsuhteet olivat pitempiä ja varmoja. Vanhempiesi sukupolvelle on ollut mahdollista olla vaikka yhdessä ja samassa työpaikassa eläkkeelle asti. Monelleko luulet tuon olevan nykyään mahdollista? Itse voin muuttaa helposti, jos on varmuus muutamankin vuoden työrupeamasta.
Tässähän se ongelma onkin.
Asioista on päättämässä lähinnä tätä eläkeikää lähestyvää suurten ikäluokkien pullamössösukupolvea.
Ihan vaan tiedoksi, että pidän näitä suuria ikäluokkia kyllä suurimpana pullamössöporukkana, mitä maa päällään kantaa, ovat itse nimenomaan marssineet olemattomillakin koulutuksilla suoraan töihin, maksattaneet asuntolainansa lähinnä inflaatiolla ja pötkötelleet niissä eläkeviroissaan turvassa, vailla minkäänlaista käsitystä siitä, miltä todellisuus on 90-luvun laman jälkeen näyttänyt.
Nyt se sama jengi siellä päättää kaikenlaista, nimenomaan syytellen "nuorisoa" pullamössöiksi ja kaljuissa päissään mielikuva omasta nuoruudesta, jolloin ylioppilas oli iso herra ja joka tehtaan portilla oltiin käsi ojossa toivottamassa maalta tulevat työnhakijat tervetulleiksi.
No onko ne nuoret pyrkyripoliitikot mielestäsi sitten sen suvaitsevaisimpia työttömiä kohtaan ja elävätkö he sitten myötätuntoisina lähempänä sitä työttömien arkea ja todellisuutta ?
Entä ne yli 60-vuotiaat pitkäaikaistyöttömät sitten.
Hekin vain kipinkapin töitä hakemaan, jos meinaavat jatkossa säilyttää työmarkkinatukensa.
Ei taida tuo ns. 'pullamössö' olla ihan niin ikäkysymys, eikä kansan syvistä riveistä vieraantuminen myöskään, jos ei ole koskaan siellä niiden keskuudessa tarvinnut ollakaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oikeassahan Vartiainen on. Meillä kävi joku vuosi sitten siivoamassa nuori nainen, joka oli muuttanut Kaavilta Espooseen ja asui kolmen muun kanssa kimppakämpässä. Tapasin hänet sattumalta vanhan tätini luona ennen joulua ja hän kertoi, kuinka oli työn ohessa opiskellut lähihoitajaksi ja parin työssäolovuoden jälkeen oli ystäviensä kanssa perustanut hoivaringin. Hänen koko perheensä oli nyt muuttanut pk-seudulle, isä saanut töitä bussinkuljettajana ja äiti hoitajana päiväkodissa.
Tuollaista omatoimisuutta arvostan.
Joo, ja kaikki Suomen 300 000 työttömyyskorvausta saavaa tekemään saman. Mietipä uudestaan.
Aina on lähdetty työn perässä kaupunkiin. Minunkin isovanhempani lähtivät tyhjätaskuina pientilalta Kuopioon. Isoisä meni likööritehtaalle, isoäiti myyjäksi halliin. Omat vanhemmat saivat jo korkeakoulutuksen ja työtä löytyi pääkaupunkiseudulta, toinen lääketehtaalta, toinen apteekista.
Ennen ei ollut työttömyyskorvauksia ja jos työtä ei löytynyt Suomesta, lähdettiin Ruotsiin. Ei ollut vaihtoehtoja. Hyvä, että nykyään ihmisiä tuetaan hädän hetkellä, mutta tuen on oltava määräaikaista. Jos ei vuoden aikana työtä löydy kohtuullisen matkan päästä, on lähdettävä kauemmas, vaikka sitten naapurimaihin.
Ennen työsuhteet olivat pitempiä ja varmoja. Vanhempiesi sukupolvelle on ollut mahdollista olla vaikka yhdessä ja samassa työpaikassa eläkkeelle asti. Monelleko luulet tuon olevan nykyään mahdollista? Itse voin muuttaa helposti, jos on varmuus muutamankin vuoden työrupeamasta.
Tässähän se ongelma onkin.
Asioista on päättämässä lähinnä tätä eläkeikää lähestyvää suurten ikäluokkien pullamössösukupolvea.
Ihan vaan tiedoksi, että pidän näitä suuria ikäluokkia kyllä suurimpana pullamössöporukkana, mitä maa päällään kantaa, ovat itse nimenomaan marssineet olemattomillakin koulutuksilla suoraan töihin, maksattaneet asuntolainansa lähinnä inflaatiolla ja pötkötelleet niissä eläkeviroissaan turvassa, vailla minkäänlaista käsitystä siitä, miltä todellisuus on 90-luvun laman jälkeen näyttänyt.
Nyt se sama jengi siellä päättää kaikenlaista, nimenomaan syytellen "nuorisoa" pullamössöiksi ja kaljuissa päissään mielikuva omasta nuoruudesta, jolloin ylioppilas oli iso herra ja joka tehtaan portilla oltiin käsi ojossa toivottamassa maalta tulevat työnhakijat tervetulleiksi.
Ihan sen verran huomautan, että suuret ikäluokat ovat kyllä pääosin jo eläkkeellä. Aika monet heistä on sitäpaitsi saneerattu kortistoon jo hyvissä ajoin ennen varsinaista eläkeikää. Johtavissa viroissa ja asioista päättämässä heitä on ehkä ihan yksitellen laskettavissa oleva määrä, kyllä siellä tällä hetkellä huseeraavat 10-15 vuotta nuoremmat ikäluokat.
Mutta asiaan. Tämä hallitus voisi tunnustaa tosiasiat, työtä ei vaan riitä kaikille. Ennen riitti kaikille halukkaille, nykyään ei. Asiat voisi sitten hoitaa sen mukaan, asiallisesti ja inhimillisesti. Sen sijaan röyhkeästi kyykytetään kansalaisia, kuvottavaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ainahan ihmiset ovat muuttaneet työn perässä. Itsekin kolme kertaa, ennenkuin nykyinen työpaikka löytyi. Samalla tuli työkokemusta, joka sitten mahdollisti nykyisen paikan saamisen ja lopullisen paikoilleen asettumisen. Mikä siinä on ongelma, jos työpaikka ja asunto järjestyy?
Muuttiko sinun kanssasi myös puoliso ja lapset? Entä sairaat vanhemmat, joista huolehdit? Entä tukiverkko, joka auttoi lastenhoidossa? Vai jätitkö perheesi?
Ai niin, taisit ollakin sinkku, eikä sinulla ollut velvollisuuksia tai huolehdittavia ihmisiä lähipiirissäsi.
Olen itse kotoisin kuihtuvalta savupiippupaikkakunnalta ja oli aikoinaan itsestään selvää, että opiskelujen jälkeen työ on jossain muualla. Sinne muutin, siellä perustin perheen ja siellä olen sen jälkeen asunut ja töitä tehnyt. Työttömyyttä ei ole kohdalle osunut, YT:itä sitäkin enemmän. Ymmärrän, että yhtälö on hankala niille perheille, joiden toisella vanhemmalla on työpaikka ja toisella ei. Silloin pitää yhdessä laskea yhteen tulot ja menot ja muuton ja paikkakunnalla pysymisen hyvät ja huonot puolet ja tehdä päätös sen mukaan. Jokainen pienellä paikkakunnalla asuva, käytännössä yhden työnantajan varassa oleva ottaa siinä riskin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onnistuu se kirjoitti:
Pankista saa lainaa takuuvuokraa varten.
Itsekin muutin 400 km matkan saatuani nykyisen työpaikan.
Paperittomat saa kaiken ilmaiseksi ja minun pitäisi ottaa lainaa, että saan asunnon!
No tästä opimme sen, että sunkin kannattaa siis "hukata" paperisi!
Paperittomille taataan hätämajoitus pakkasillla. Käytännössä patja hallin lattialla. Sama hätätaso on kaikille mahdollinen. Hämmentää ajatus siitä, että ihan on aikuinen ihminen eikä ole kuullut asuntolainoista. Tiesitkö, että niitä on vähän jokaisella? Ei meistä kukaan ole niin hieno, että ilmaiseksi asuisi sitä patjatasoa paremmin.
Sinulla on siis asuntolaina, olet ostanut omistusasunnon, mutta silti muutat joka vuosi uudelle paikkakunnalle uuden pätkätyön perässä. Wau. Kerro meille tyhmemmille, miten sinä tuon teet?
"Saunatonttu" Vartiainen... Googlettakaa "Jouluevankeljumi 2017". :DDD
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onnistuu se kirjoitti:
Pankista saa lainaa takuuvuokraa varten.
Itsekin muutin 400 km matkan saatuani nykyisen työpaikan.
Paperittomat saa kaiken ilmaiseksi ja minun pitäisi ottaa lainaa, että saan asunnon!
No tästä opimme sen, että sunkin kannattaa siis "hukata" paperisi!
Paperittomille taataan hätämajoitus pakkasillla. Käytännössä patja hallin lattialla. Sama hätätaso on kaikille mahdollinen. Hämmentää ajatus siitä, että ihan on aikuinen ihminen eikä ole kuullut asuntolainoista. Tiesitkö, että niitä on vähän jokaisella? Ei meistä kukaan ole niin hieno, että ilmaiseksi asuisi sitä patjatasoa paremmin.
Sinulla on siis asuntolaina, olet ostanut omistusasunnon, mutta silti muutat joka vuosi uudelle paikkakunnalle uuden pätkätyön perässä. Wau. Kerro meille tyhmemmille, miten sinä tuon teet?
Kyllä kiitos, olen pätkätöissä. Itse asiassa vaihdoin juuri vakipaikan pätkätöihin ja omasta halustani. En kuitenkaan usko, että joutuisin muuttamaan. Sen tein jo parikymppisenä kun lähdin kiitämään muuttotappioalueelta opiskelujen ja töiden perässä. Nykyisellä paikkakunnallani työtilanne on alallani erinomainen.
Vartiaisen ihannevaltio vaikuttaa olevan Meksiko, Trumplandia tai Saudi-Arabia ilman sukupuoliapartheidia. Meksiko tuloerojen ja valtiokontrollin puutteen vuoksi, Trumplandia rahan ja ihmisoikeuksien pyhän diilin vuoksi ja Saudit helpon työvoiman - Filippiinojen tilalle työttömät.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
30 vuotta sitten oli ihan normaalia muuttaa töiden perässä. Omatkin vanhemmat muuttivat 500 km päähän vanhasta kodistaan.
En kyllä suoraan sanottuna voi ymmärtää, miksi nykyään eri kyetä samaan ja miksi ei ihmiset enää osaa elättää itseään.
30 vuotta sitten työsuhteet saattoivat kestää vaikka 10 vuotta tai enemmän, nykyaikana työsuhteet kestää joitakin kuukausia. En minäkään muuttaisi satojen kilometrien päähän jonkun 3-6 kuukauden työsuhteen takia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onnistuu se kirjoitti:
Pankista saa lainaa takuuvuokraa varten.
Itsekin muutin 400 km matkan saatuani nykyisen työpaikan.
Paperittomat saa kaiken ilmaiseksi ja minun pitäisi ottaa lainaa, että saan asunnon!
No tästä opimme sen, että sunkin kannattaa siis "hukata" paperisi!
Paperittomille taataan hätämajoitus pakkasillla. Käytännössä patja hallin lattialla. Sama hätätaso on kaikille mahdollinen. Hämmentää ajatus siitä, että ihan on aikuinen ihminen eikä ole kuullut asuntolainoista. Tiesitkö, että niitä on vähän jokaisella? Ei meistä kukaan ole niin hieno, että ilmaiseksi asuisi sitä patjatasoa paremmin.
Sinulla on siis asuntolaina, olet ostanut omistusasunnon, mutta silti muutat joka vuosi uudelle paikkakunnalle uuden pätkätyön perässä. Wau. Kerro meille tyhmemmille, miten sinä tuon teet?
Kyllä kiitos, olen pätkätöissä. Itse asiassa vaihdoin juuri vakipaikan pätkätöihin ja omasta halustani. En kuitenkaan usko, että joutuisin muuttamaan. Sen tein jo parikymppisenä kun lähdin kiitämään muuttotappioalueelta opiskelujen ja töiden perässä. Nykyisellä paikkakunnallani työtilanne on alallani erinomainen.
Onnea sinä valioyksilö - saako muiden epäonni sinut myös paremmalle tuulelle, liekehditkö ihan kun voit kylpeä omassa erinomaisuudessasi pskasakin yläpuolella?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En voi todeta tähän muuta kuin että luojan kiitos olen valinnut alan jolla ei juuri työttömyyttä tarvitse pelätä. Työtä löytyy pätkissä ja keikkoina tai miten ikinä haluaakaan ihan sen verran kun haluaa tehdä siellä missä haluaa ja itsellä on vielä kolme ammattinimikettä millä voi töitä tehdä, näistä yhdelläkin jo pärjäisi. Kaikilla ei silti ole sama tilanne ja tämä malli on kyllä niin epäreilu kun vain voi olla...
t. kätilö/sairaanhoitaja/lähihoitaja
1990-luvulla hoitajia oli valtavasti työttöminä. Nyt hoitoalalle koulutetaan ihan liikaa ihmisiä, joten kohta se työttömyys kohtaa teitäkin. Tunnen ihmisiä, jotka ovat lähteneet opiskelemaan alalle, jossa työttömyysprosentti on ollut nolla eli ala on ollut hyvin työllistävä. Opintojen loppuessa työpaikkoja ei enää ollutkaan. Se sinun valintasi oli pelkkää tuuria, ei mitään muuta.
Vierailija kirjoitti:
Katsotaan miten poikain käy lakiensa kanssa.
Pikkuhiljaa valaistuvat, että työttömyys ei koske jotain epämääräistä laiskottelevaa ja osaamatonta 300 000 hklöä, vaan paljon isompaa joukkoa. Esim. Tänäkin vuonna moni akateeminen on ollut pätkän työtön, vaikka ei juuri nyt ole. Siihen päälle heidän läheisensä. Näin jopa miljoona tietää jotain. Poislukien vain rikkaimpien kanssa hengaavat.
Kamalaa on se, että edelleen on näitä jotka osaavat luetella joukon vikoja työttömistä. Eihän se ole niin yksinkertaista. Kuin eivät ole rekryävätkään psykologian tohtoreita ja puolijumalia. Miten saataisiin pois kitkettyä se kuvitelma, että liikaa osaava lähtee pois tai uhkaa jotain. Vielä on vanhaa 80-lukulaisuutta hyväosaisten entisten juppien kuvitelmissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En voi todeta tähän muuta kuin että luojan kiitos olen valinnut alan jolla ei juuri työttömyyttä tarvitse pelätä. Työtä löytyy pätkissä ja keikkoina tai miten ikinä haluaakaan ihan sen verran kun haluaa tehdä siellä missä haluaa ja itsellä on vielä kolme ammattinimikettä millä voi töitä tehdä, näistä yhdelläkin jo pärjäisi. Kaikilla ei silti ole sama tilanne ja tämä malli on kyllä niin epäreilu kun vain voi olla...
t. kätilö/sairaanhoitaja/lähihoitaja
1990-luvulla hoitajia oli valtavasti työttöminä. Nyt hoitoalalle koulutetaan ihan liikaa ihmisiä, joten kohta se työttömyys kohtaa teitäkin. Tunnen ihmisiä, jotka ovat lähteneet opiskelemaan alalle, jossa työttömyysprosentti on ollut nolla eli ala on ollut hyvin työllistävä. Opintojen loppuessa työpaikkoja ei enää ollutkaan. Se sinun valintasi oli pelkkää tuuria, ei mitään muuta.
Hoitoala vetää kunnes suuret ikäluokat päätyvät monttuun. Nyt jo tarpeeksi koulutettua ja opiskelevaa porukkaa. Tuohon junaan ei kannata enää pyrkiä, se meni jo.
Vierailija kirjoitti:
Olen itse kotoisin kuihtuvalta savupiippupaikkakunnalta ja oli aikoinaan itsestään selvää, että opiskelujen jälkeen työ on jossain muualla. Sinne muutin, siellä perustin perheen ja siellä olen sen jälkeen asunut ja töitä tehnyt. Työttömyyttä ei ole kohdalle osunut, YT:itä sitäkin enemmän. Ymmärrän, että yhtälö on hankala niille perheille, joiden toisella vanhemmalla on työpaikka ja toisella ei. Silloin pitää yhdessä laskea yhteen tulot ja menot ja muuton ja paikkakunnalla pysymisen hyvät ja huonot puolet ja tehdä päätös sen mukaan. Jokainen pienellä paikkakunnalla asuva, käytännössä yhden työnantajan varassa oleva ottaa siinä riskin.
Tai vaikka perhe olisi kahden työnantajan varassa. Lapsuuden kotikunnastani on loppunut kaikki teollisuus ja liitytty naapurikaupunkiin. Sieltä loppui myös lukio ja sitä myöten työt monelta opettajalta. Terveyskeskus kuulemma loppuu pian. Sukulaiseni on osa-aikatyössä kiinteistöhuollossa kaupungilla ja hän on yksi harvoja, joka saa enää kunnan töitä siellä tehdä, suurin osa on ulkoistettu tai irtisanottu. Sukulainenkin on koko ajan irtisanomisuhan alla, mutta häntä ei irtisanota, kun on jäämässä pian eläkkeelle ja työ ulkoistetaan luultavasti sitten. Sukulaisen etuna on se, että hän voi ja suostuu käyttämään omaa autoaan. Kotitaloni kaltaiset vanhahkot talot eivät siellä mene kaupaksi. Jäljellä on enää yksi kauppa, joskus oli neljä. Sen kunnan etuna on lyhyehkö matka kaupunkiin, ajaa puolessa tunnissa. Mutta enää ei busseja juurikaan kulje kouluaikojen ulkopuolella. Eli kesällä et pääse töihin, jos ei ole autoa. Toiseen naapurikaupunkiin ei ole päässyt julkisilla lainkaan enää vuosiin, kun ennen oli yleistä kulkea sinne julkisilla töihin.
Oon 28 ja saanut ensimmäisen vähän aikaa sitten ensimmäisen vakityöpaikan. Tämänkin sain suhteilla ja oon tälle firmalle tehnyt lyhyempiä pätkiä ennenkin. Pisin, yhtäjaksoisin työsuhteeni taitaa olla 1v 8kk. Asiakkuus työkkärin kanssa on tullut tutuksi tässä vuosien varrella, joskaan en ole ikinä kummoista apua sieltä saanut. Olisin ollut valmis tekemään muitakin, kuin oman alan töitä, kunhan ne eivät ole puhelinmyyntiä. En asu missään perähikiällä, mutten pk-seudullakaan. Olen kyllä välillä miettinyt muuttamista sinne, mutta ei innosta sitten yhtään. Oman alani palkat eivät ole siellä niin paljon paremmat ja vuokrat ovat ihan hulluissa lukemissa, etenkin kun asun nyt erittäin edullisesti vuokralla.
Juhana Paskiainen olisi kuvaavampi nimi.
No mitä itse olet tehnyt työllistymisesi eteen, muutakuin oottanut että työkkäristä otetaan yhteyttä?