Sinä aborttimyönteinen

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mulla on kolme lasta, toivottuja kaikki. Olen myös tehnyt kaksi aborttia elämäni aikana, nuorena 16v. ja silloin kun olin eroamassa alkoholistimiehestä. Olen myös saanut keskenmenon. Ne abortit oli toki ikäviä, niin henkisesti kuin ihan ruumiillisestikin, mutta kaikista traumaattisin ja pahin oli se keskenmeno, koska se lapsi oli vuosia yritetty ja toivottu. Siitä meni sitten vielä 5 vuotta ennenkuin tulin raskaaksi seuraavan kerran. Jokaisella lapsella on oikeus olla toivottu syntyessään. Maapallo on väärällään lapsia joita ei ole haluttu tai joita ei voida kunnolla hoitaa ja joita ei rakasteta. 

Abortti on paljon parempi asia kuin lapselle huono elämä.

Onneksi et päättänyt minun puolestani.

Kerro vielä minkälainen sinun elämäsi on, niin kerron oman mielipiteeni sen arvosta.

Terv. Alkoholisti-isän lapsi

Miksi kuvittelet, että joku olisi kiinnostunut mielipiteestäsi jonkun toisen elämän arvosta tai mielipiteestäsi ylipäätään yhtään mistään?

No sehän nimenomaan ei ollut minä, joka kuvittelin, että jonkun mielipiteellä on väliä. Se oli sen keksintö, jolle vastasin!

Mitä mieltä sinä nyt sitten olet? Pitääkö jollekin (lääkärille, äidille) sallia toisten elämän arvon määrittely, vai annetaanko se ihmiselle itselleen?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mulla on kolme lasta, toivottuja kaikki. Olen myös tehnyt kaksi aborttia elämäni aikana, nuorena 16v. ja silloin kun olin eroamassa alkoholistimiehestä. Olen myös saanut keskenmenon. Ne abortit oli toki ikäviä, niin henkisesti kuin ihan ruumiillisestikin, mutta kaikista traumaattisin ja pahin oli se keskenmeno, koska se lapsi oli vuosia yritetty ja toivottu. Siitä meni sitten vielä 5 vuotta ennenkuin tulin raskaaksi seuraavan kerran. Jokaisella lapsella on oikeus olla toivottu syntyessään. Maapallo on väärällään lapsia joita ei ole haluttu tai joita ei voida kunnolla hoitaa ja joita ei rakasteta. 

Abortti on paljon parempi asia kuin lapselle huono elämä.

Onneksi et päättänyt minun puolestani.

Kerro vielä minkälainen sinun elämäsi on, niin kerron oman mielipiteeni sen arvosta.

Terv. Alkoholisti-isän lapsi

Minä olen myös alkoholisti-isän lapsi, mutta onneksi äitini lähti pakoon kun olin 2v.

Ja kiitollinen olen siitä asiasta ollut äidilleni joka päivä. Minä olen ollut äidilleni rakas lapsi vaikka olinkin vahinko, mutta jos äitini olisi siinä tilanteessa kun isä häntä hakkasi häntä päätynyt aborttiin, niin enpä olisi häntä täällä kritisoimassa, en olisi kehittynyt ihmiseksi, enkä tietäisi mitään että meinasin kehittyä ihmiseksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mulla on kolme lasta, toivottuja kaikki. Olen myös tehnyt kaksi aborttia elämäni aikana, nuorena 16v. ja silloin kun olin eroamassa alkoholistimiehestä. Olen myös saanut keskenmenon. Ne abortit oli toki ikäviä, niin henkisesti kuin ihan ruumiillisestikin, mutta kaikista traumaattisin ja pahin oli se keskenmeno, koska se lapsi oli vuosia yritetty ja toivottu. Siitä meni sitten vielä 5 vuotta ennenkuin tulin raskaaksi seuraavan kerran. Jokaisella lapsella on oikeus olla toivottu syntyessään. Maapallo on väärällään lapsia joita ei ole haluttu tai joita ei voida kunnolla hoitaa ja joita ei rakasteta. 

Abortti on paljon parempi asia kuin lapselle huono elämä.

Onneksi et päättänyt minun puolestani.

Kerro vielä minkälainen sinun elämäsi on, niin kerron oman mielipiteeni sen arvosta.

Terv. Alkoholisti-isän lapsi

Minä olen myös alkoholisti-isän lapsi, mutta onneksi äitini lähti pakoon kun olin 2v.

Ja kiitollinen olen siitä asiasta ollut äidilleni joka päivä. Minä olen ollut äidilleni rakas lapsi vaikka olinkin vahinko, mutta jos äitini olisi siinä tilanteessa kun isä häntä hakkasi häntä päätynyt aborttiin, niin enpä olisi häntä täällä kritisoimassa, en olisi kehittynyt ihmiseksi, enkä tietäisi mitään että meinasin kehittyä ihmiseksi.

Samantyyppisen viestiin jo vastasinkin.

Mutta, kerro vielä mikä sinä sitten ensin olit, ennen kuin aloit kehittyä ihmiseksi?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hyväksyn abortin täysin, jokanen päättäköön omasta kehostaan. En silti vois ikinä tehdä itelleni aborttia ja mikään pakkohan ei ole.

Ei se mun persettä kutita vaikka joku ravais siellä kuukausittain.

Jokainen päättäköön omasta kehosta, paitsi puolustuskyvytön syntymätön lapsi, jolla tätä oikeutta ei ole.

Ei se vielä ole elinkelpoinen olento joten lakkaa inisemästä.

Kymmenviikkoisella lyö jo sydän.

Se ei tee siitä elinkelpoista äidin kehon ulkopuolella.

Niin?

Jos köyhä ei selviä sosiaaliturvan/hyvinvointivaltion ulkopuolella, saako köyhän tappaa?

Se köyhä on ihminen, ei sikiö joka ei tiedä olevansa olemassa tai mitään muutakaan. Ihan sama kuin vertaisit jotain katkarapua ja ihmistä.

Vierailija kirjoitti:

Pro-choice ihmisenä koen tottakai empatiaa keskenmenon kokeneelle ja iloa raskaana oleville. Pro-life ihmiset tuntuvat olevan epäempaattisempia...

Milläs tavalla minä olen epäempaattisuuttani osoittanut.

Terv. tappamista vastustava

Onko Suomi24 Abortti-palsta suljettu vai miksi ihmeessä täällä on ollut tänään näin paljon näitä aborttiprovoja?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Abortti on lailla oikeitettu. Jokaiselle oma ja ihan varmasti raskas valinta. Mutta ehkäpä rajaa voisi ajallisesti tiukentaa ? Sitten ehkä olisi "hyväksyttävämpää", kun ei olisi niitä sormia ja varpaita...

Entäs ne labrassa hedelmöitetyt solut, joita ei käytetä? Kuka voi olla varma siitä mitä niille tapahtuu? Ihmislapsia kai sitten nekin?

Lopettakaa muiden valintojen arvostelu ja syyllistäminen. Kummallista tämä nykymeno, kun joka asiassa tunkeudutaan toisten reviirille...mistä sitä tietää mitä kenelläkin on kulissien takana....

Minua ärsyttää nämä 1/vuosi sikiävät ammattitaidottomat, tatskatut, koulun keskeyttäneet, ihan selvästi heikkolahjaiset työtä visusti vieroksuvat "nuoret perheet" kunnan rivarikämpässä lukuisine lemmikkieläimineen, mutta en silti tuo tätä inhoani esiin, enkä spekuloi heidän toimiaan päivittäin täällä. Jokaisen oma oikeus....

Suurin osa aborteista tehdään hyvin aikaisessa vaiheessa alle 10 viikkosille sikiöille, ne jotka tehdään  myöhemmin tehdään yleensä lapsen pahan vammaisuuden takia.

Vammaiset (sulta lipsahti ilmeisesti vahingossa tuo määre pahasti vammaisista, mikä ei pidä paikkaansa)

Niin vammaiset, ne onkin jotenkin vähemmän arvokkaita. Eli ei siitä tarvi huonoa omatuntoa kantaa, vaikka toinen niistä samanikäisistä saa hoitoa ja rakkautta ja toinen ei saa..

Eli se elinkelvoton lapsi pitäisi antaa kasvaa mahassa ja sitten synnyttää ja katsoa kun se kituu ja kuolee pois?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mulla on kolme lasta, toivottuja kaikki. Olen myös tehnyt kaksi aborttia elämäni aikana, nuorena 16v. ja silloin kun olin eroamassa alkoholistimiehestä. Olen myös saanut keskenmenon. Ne abortit oli toki ikäviä, niin henkisesti kuin ihan ruumiillisestikin, mutta kaikista traumaattisin ja pahin oli se keskenmeno, koska se lapsi oli vuosia yritetty ja toivottu. Siitä meni sitten vielä 5 vuotta ennenkuin tulin raskaaksi seuraavan kerran. Jokaisella lapsella on oikeus olla toivottu syntyessään. Maapallo on väärällään lapsia joita ei ole haluttu tai joita ei voida kunnolla hoitaa ja joita ei rakasteta. 

Abortti on paljon parempi asia kuin lapselle huono elämä.

Onneksi et päättänyt minun puolestani.

Kerro vielä minkälainen sinun elämäsi on, niin kerron oman mielipiteeni sen arvosta.

Terv. Alkoholisti-isän lapsi

Jos joku olisi päättänyt puolestasi, et siltikään olisi tässä harmittelemassa ja loukkaantumassa asiasta. Ei kukaan nyt ole vähättelemässä elämäsi arvoa, mutta fakta on se ettei yksikään abortoitu lapsi voi surra menetettyä elämäänsä. Ihan turha siitä faktasta on vetää hernettä nenään.

t. toinen alkoholisti-isän lapsi

Ja yksikään tapettu lapsi tai aikuinen ihminen ei voi surra menetettyä elämäänsä. Entä sitten?

Voi joutua suremaan kuolinhetkellä.

Asia on järjestettävissä.

AP mitä jos lapsi on saanut alkunsa raiskauksen seurauksena ja kyseinen uhri on vaikka 14-vuotias? Entä jos raskaus ja synnytys ovat iso terveydellinen riski jossa sekä äidin että lapsen henki ovat isossa vaarassa? Miltä sinusta tuntuisi tietää ettet ole haluttu, olisit syntynyt raiskauksen seurauksena ja olisit kävelevä muisto äidille siitä tapahtumasta? Onko lapsen oikeus elää tiedossa että hänen syntymäänsä ei haluttu?

Mietipä näitä kysymyksiä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Abortti on lailla oikeitettu. Jokaiselle oma ja ihan varmasti raskas valinta. Mutta ehkäpä rajaa voisi ajallisesti tiukentaa ? Sitten ehkä olisi "hyväksyttävämpää", kun ei olisi niitä sormia ja varpaita...

Entäs ne labrassa hedelmöitetyt solut, joita ei käytetä? Kuka voi olla varma siitä mitä niille tapahtuu? Ihmislapsia kai sitten nekin?

Lopettakaa muiden valintojen arvostelu ja syyllistäminen. Kummallista tämä nykymeno, kun joka asiassa tunkeudutaan toisten reviirille...mistä sitä tietää mitä kenelläkin on kulissien takana....

Minua ärsyttää nämä 1/vuosi sikiävät ammattitaidottomat, tatskatut, koulun keskeyttäneet, ihan selvästi heikkolahjaiset työtä visusti vieroksuvat "nuoret perheet" kunnan rivarikämpässä lukuisine lemmikkieläimineen, mutta en silti tuo tätä inhoani esiin, enkä spekuloi heidän toimiaan päivittäin täällä. Jokaisen oma oikeus....

Suurin osa aborteista tehdään hyvin aikaisessa vaiheessa alle 10 viikkosille sikiöille, ne jotka tehdään  myöhemmin tehdään yleensä lapsen pahan vammaisuuden takia.

Vammaiset (sulta lipsahti ilmeisesti vahingossa tuo määre pahasti vammaisista, mikä ei pidä paikkaansa)

Niin vammaiset, ne onkin jotenkin vähemmän arvokkaita. Eli ei siitä tarvi huonoa omatuntoa kantaa, vaikka toinen niistä samanikäisistä saa hoitoa ja rakkautta ja toinen ei saa..

Ei vähemmän arvokkaita, vaan enemmän kärsiviä.

Eli kannatat esim. downien tappamista?

Miksiköhän mulla on sellainen mielikuva, että se nyt kuitenkin on rikos tällä hetkellä.

Pitäisikö heille sinusta siis järjestää armomurha veronmaksajien piikkiin. ?

Entäs jos ne ei haluakaan?

Enpä ole pitkään aikaan taas kuullut mitään yhtä natsistista.

Vierailija kirjoitti:

Mikä logiikka on siinä, että syntyvän lapsen abortoiminen äidin tietämättä on hirveä vääryys mutta äidin tietäessä ei ole vääryys?

Syntyvä lapsi? Ei syntyvä lapsi yleensä ole enää sikiö, vaan lapsi. Sikiö on lapsen alku, kuten siemen on kasvin alku.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mulla on kolme lasta, toivottuja kaikki. Olen myös tehnyt kaksi aborttia elämäni aikana, nuorena 16v. ja silloin kun olin eroamassa alkoholistimiehestä. Olen myös saanut keskenmenon. Ne abortit oli toki ikäviä, niin henkisesti kuin ihan ruumiillisestikin, mutta kaikista traumaattisin ja pahin oli se keskenmeno, koska se lapsi oli vuosia yritetty ja toivottu. Siitä meni sitten vielä 5 vuotta ennenkuin tulin raskaaksi seuraavan kerran. Jokaisella lapsella on oikeus olla toivottu syntyessään. Maapallo on väärällään lapsia joita ei ole haluttu tai joita ei voida kunnolla hoitaa ja joita ei rakasteta. 

Abortti on paljon parempi asia kuin lapselle huono elämä.

Onneksi et päättänyt minun puolestani.

Kerro vielä minkälainen sinun elämäsi on, niin kerron oman mielipiteeni sen arvosta.

Terv. Alkoholisti-isän lapsi

Minä olen myös alkoholisti-isän lapsi, mutta onneksi äitini lähti pakoon kun olin 2v.

Ja kiitollinen olen siitä asiasta ollut äidilleni joka päivä. Minä olen ollut äidilleni rakas lapsi vaikka olinkin vahinko, mutta jos äitini olisi siinä tilanteessa kun isä häntä hakkasi häntä päätynyt aborttiin, niin enpä olisi häntä täällä kritisoimassa, en olisi kehittynyt ihmiseksi, enkä tietäisi mitään että meinasin kehittyä ihmiseksi.

Samantyyppisen viestiin jo vastasinkin.

Mutta, kerro vielä mikä sinä sitten ensin olit, ennen kuin aloit kehittyä ihmiseksi?

Ensin olin äitini munasolu ja isäni siittiö. Sitten ne meni kimppaan ja ne se solu alkoi jakautua, siitä solumöykystä tuli pikkuhiljaa sikiö, ja sikiöstä kasvoi sit vauva, eli lapsi eli minä. Minä en ollut alle 12 viikkoisena sikiönä vielä minä.

Minä olin siis se jolle alunperin vastasit. 

Vierailija kirjoitti:

AP mitä jos lapsi on saanut alkunsa raiskauksen seurauksena ja kyseinen uhri on vaikka 14-vuotias? Entä jos raskaus ja synnytys ovat iso terveydellinen riski jossa sekä äidin että lapsen henki ovat isossa vaarassa? Miltä sinusta tuntuisi tietää ettet ole haluttu, olisit syntynyt raiskauksen seurauksena ja olisit kävelevä muisto äidille siitä tapahtumasta? Onko lapsen oikeus elää tiedossa että hänen syntymäänsä ei haluttu?

Mietipä näitä kysymyksiä.

Helvetin hyvin sanottu, komppaan tätä!

Minä olen tehnyt "abortin" rv 23, en mielelläni puhu abortista vaan mieluummin synnytyksen käynnistämisestä.

Ei todellakaan ollut mikään solumöykky vaan melkein 450g painava ja liki 30cm pitkä vauva. En tekisi ikinä aborttia ilman painavaa syytä, mutta en tuomitse heitä jotka siihen kevyin perustein päätyvät, parempi sekin kuin synnyttää ei toivottu vauva huonoihin oloihin. Jokainen tekee omat ratkaisunsa.

Pitkään nyt uutta vauvaa yritetty ja lapsettomuushoitoihin piakkoin menossa. Tasan ei käy onnen lahjat..

Vierailija kirjoitti:

Minä olen tehnyt "abortin" rv 23, en mielelläni puhu abortista vaan mieluummin synnytyksen käynnistämisestä.

Ei todellakaan ollut mikään solumöykky vaan melkein 450g painava ja liki 30cm pitkä vauva. En tekisi ikinä aborttia ilman painavaa syytä, mutta en tuomitse heitä jotka siihen kevyin perustein päätyvät, parempi sekin kuin synnyttää ei toivottu vauva huonoihin oloihin. Jokainen tekee omat ratkaisunsa.

Pitkään nyt uutta vauvaa yritetty ja lapsettomuushoitoihin piakkoin menossa. Tasan ei käy onnen lahjat..

Olisi kiinnostavaa tietää minkälaisilla syillä olet saanut ehdä abortin noin myöhään. 12 viikkoa on normaali maksimi mutta poikkeusluvalla voidaan myös enintään 20 VK ja aivan viimeinen maksimi on VK 24 ja sinne tarvitaan ilmeisesti jo painavat syyt juurikin siksi että kyseessä ei ole edes enää mikään alkio ja "solumöykky".

Yleensä abortti tehdään jo ennen 12. raskausviikkoa ja onhan se aivan eri tasolla kehittynyt jos siihen lisätään 10 viikkoa eli 2,5 kk. Olet ollut abortin tehdessäsi jo yli puolen välin.

Olivat syysi mitkä tahansa, sitä ei kuulu tuomita. Uskon että tiesit itse mikä oli tilanteelle paras ratkaisu. Onnea vauvan yritykseen!!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä olen tehnyt "abortin" rv 23, en mielelläni puhu abortista vaan mieluummin synnytyksen käynnistämisestä.

Ei todellakaan ollut mikään solumöykky vaan melkein 450g painava ja liki 30cm pitkä vauva. En tekisi ikinä aborttia ilman painavaa syytä, mutta en tuomitse heitä jotka siihen kevyin perustein päätyvät, parempi sekin kuin synnyttää ei toivottu vauva huonoihin oloihin. Jokainen tekee omat ratkaisunsa.

Pitkään nyt uutta vauvaa yritetty ja lapsettomuushoitoihin piakkoin menossa. Tasan ei käy onnen lahjat..

Olisi kiinnostavaa tietää minkälaisilla syillä olet saanut ehdä abortin noin myöhään. 12 viikkoa on normaali maksimi mutta poikkeusluvalla voidaan myös enintään 20 VK ja aivan viimeinen maksimi on VK 24 ja sinne tarvitaan ilmeisesti jo painavat syyt juurikin siksi että kyseessä ei ole edes enää mikään alkio ja "solumöykky".

Yleensä abortti tehdään jo ennen 12. raskausviikkoa ja onhan se aivan eri tasolla kehittynyt jos siihen lisätään 10 viikkoa eli 2,5 kk. Olet ollut abortin tehdessäsi jo yli puolen välin.

Olivat syysi mitkä tahansa, sitä ei kuulu tuomita. Uskon että tiesit itse mikä oli tilanteelle paras ratkaisu. Onnea vauvan yritykseen!!

Meillä oli syynä trisomia 18. Ei mitään toivoa selviytymisestä, kaikkialla jotain hämminkiä :(

Me mietittiin asia niin, että helpompi menettää tuossa vaiheessa kuin myöhemmin, ei välttämättä olisi mennyt raskaus edes loppuun saakka ja jos olisi niin ei olisi elänyt kovin kauaa. Helpompaa menettää rv 23 kuin täysiaikaisena tietäen vielä koko loppuraskauden kuinka tulisi käymään. Meidän vauvalla oli vielä se pahin trisomia18 muoto. Eikä voi tietää paljonko vauvalla oli kipuja, mitä vähemmän ehti kärsimään, sen parempi.

Erittäin painavat syyt pitää olla, että tuossa vaiheessa raskaus keskeytetään. Tiedän muutamia itseni lisäksi ja todella vakavista jutuista on kyse.

Miten ihmiset on näin pönttöjä. Viis taustoista, lapsen oloista jne. kun on oikeus elää ja syntyä.

Vierailija kirjoitti:

AP mitä jos lapsi on saanut alkunsa raiskauksen seurauksena ja kyseinen uhri on vaikka 14-vuotias? Entä jos raskaus ja synnytys ovat iso terveydellinen riski jossa sekä äidin että lapsen henki ovat isossa vaarassa? Miltä sinusta tuntuisi tietää ettet ole haluttu, olisit syntynyt raiskauksen seurauksena ja olisit kävelevä muisto äidille siitä tapahtumasta? Onko lapsen oikeus elää tiedossa että hänen syntymäänsä ei haluttu?

Mietipä näitä kysymyksiä.

Sinä joka alapeukutit/alapeukuttaisit, kerro yksikin hyvä syy olla eri mieltä näissä pointeissa?

Vierailija kirjoitti:

Minä olen tehnyt "abortin" rv 23, en mielelläni puhu abortista vaan mieluummin synnytyksen käynnistämisestä.

Ei todellakaan ollut mikään solumöykky vaan melkein 450g painava ja liki 30cm pitkä vauva. En tekisi ikinä aborttia ilman painavaa syytä, mutta en tuomitse heitä jotka siihen kevyin perustein päätyvät, parempi sekin kuin synnyttää ei toivottu vauva huonoihin oloihin. Jokainen tekee omat ratkaisunsa.

Pitkään nyt uutta vauvaa yritetty ja lapsettomuushoitoihin piakkoin menossa. Tasan ei käy onnen lahjat..

Yleensä aborit tehdään hyvin varhaisessa vaiheessa raskautta, ennen 8:tta viikkoa, joten sinun tilannettasi ei voi verrata muihin abortintekijöihin ja tilanteisiin. Sinun tilanteesi on lähempänä keskenmenoa. En tiedä mitä nämä abortinvastustajat oikein kuvittelee, luulevat että se korkeintaan pikkusormenpään kokoinen sikiö tietää jostain jotain.