Kiusaamisen muoto tämäkin. Ihmiset ällistelee teini-ikäisille lapsilleni sitä kun he eivät saaneet lahjoja
Teinipoika onneksi vaan naureskelee miten "uniikkeja" me ollaan ja hänestä muiden ihmettely on vaan hauskaa. Puheistaan kaikuu sellainen aikuismainen ylpeys siitä miten viettävät jouluja jo kuin aikuiset ilman lahjoja. Mut teinityttöä nuo ihmisten ällistelyt loukkaa selvästi. Äsken likka heitti puhelimensa teatraalisesti sängyllä tyynylle ja puuskahti ettei jaksa enää ensimmäistäkään "Mitä sait lahjaksi? Ai et muka mitään? Olitko ollut vähän tuhma tyttö? :D Eiku oikeesti, mitä sait? Rahaa?"-viestiä. Tyttö siis ärsyyntyneenä imitoi itse yhden tuollaisen viestin ääneen. Kuulemma hän saa moisia lukuisia, eivätkä kaikki ole edes mitään läheisiä ystäviä. Minulle oli yllätys että vielä yläasteikäiset kyselevät noin tarkasti toistensa saamista lahjoista!
Seuraan lapsiani somessakin ja tiedän etteivät he mitenkään julkisesti ole hehkuttaneet lahjatonta jouluaan. Tähän ei edes sisälly mitään kummempaa ideologiaa kuin se, ettei meillä aikuisille osteta lahjoja ja teinit lukeutuvat meillä jo siihen kastiin. Joulua kuitenkin juhlitaan isosti. Pöydät notkuu kaikenlaisia herkkuja, on joulukoristeita, vieraita ja sukua käy kylässä, otetaan rennosti koko perheen kesken.
On todella sääli kun aatto oli kaikkinensa niin mukava mutta joulua pilaa nyt tuollainen kiusaamisen muoto. Entäs köyhemmät perheet joissa lahjoja ehkä annetaan mutta ne ovat halpuutensa vuoksi noloja tai jotain? Tästä voisi olla hyvä ihan keskustella lasten ja teinien kanssa ettei ole sopivaa kysellä toisten saamista lahjoista vaan jokainen kertoo niistä halutessaan itse. Yhtälailla minun lapseni voisivat olla ällistelemässä miten muilla oikein on joulua vietetty. Ai eikö teidän joulupöydässä ollutkaan paljon mitään ja eikö teidän äiti leiponutkaan teille mitään herkkuja? Ai kinkkukin oli valmiiksi ostettu teillä, mahtoi maistua pahalta? Ai ettekö te olekaan sukunne kanssa paljoa tekemisissä tai eikö teillä käy ystäviä jouluna, meillä kun on tupa täynnä? Tuollainen ei olisi hyvää käytöstä tietenkään. Miksi lahjojen kyselemistä pidetään normaalina?
Kommentit (23)
Ihmettelen miten teistä on muka OK udella muiden saamia lahjoja? Paljolta mielipahalta säästyisi moni jos moisia ei kyseltäisi. Miettikää tosiaan köyhien perheiden lapsia joissa lahoja ei ole varaa antaa. Sitten kymmenet ihmiset vielä kyselevät lapsilta saamistaan lahjoista. :(
Mieheni perheessä taas on yleensä annettu rahaa jo nuoresta pitäen. Sikäli lahjaton joulu sopi hänellekin. Jos luitte tuon missä kerroin sukujoulumme kulusta niin luulisin teidän ymmärtävän noiden käytäntöjen olevan ihan järkeviä. On toki jokaisen ydinperheen asia antaako lapsilleen kotonaan lahjoja ja kuinka paljon. Teinimme tiesivät jo marraskuun lopulta asti etteivät tule saamaan lahjoja eikä se mitään vastarintaa synnyttänyt. Aattokin meni oikeasti kivasti. Vain nuo muiden teinien viestit nyt pilasivat joulua hieman ja saivat pohtimaan ensi vuotta.
Huom. minä ja sisarukseni emme ole ikinä kärsineet teininä lahjojen puutteesta. En edes muista milloin ne lopetettiin. Muistan aina pitäneeni joululahjoja lapsellisena juttuna.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Ihmettelen miten teistä on muka OK udella muiden saamia lahjoja? Paljolta mielipahalta säästyisi moni jos moisia ei kyseltäisi. Miettikää tosiaan köyhien perheiden lapsia joissa lahoja ei ole varaa antaa. Sitten kymmenet ihmiset vielä kyselevät lapsilta saamistaan lahjoista. :(
Mieheni perheessä taas on yleensä annettu rahaa jo nuoresta pitäen. Sikäli lahjaton joulu sopi hänellekin. Jos luitte tuon missä kerroin sukujoulumme kulusta niin luulisin teidän ymmärtävän noiden käytäntöjen olevan ihan järkeviä. On toki jokaisen ydinperheen asia antaako lapsilleen kotonaan lahjoja ja kuinka paljon. Teinimme tiesivät jo marraskuun lopulta asti etteivät tule saamaan lahjoja eikä se mitään vastarintaa synnyttänyt. Aattokin meni oikeasti kivasti. Vain nuo muiden teinien viestit nyt pilasivat joulua hieman ja saivat pohtimaan ensi vuotta.
Huom. minä ja sisarukseni emme ole ikinä kärsineet teininä lahjojen puutteesta. En edes muista milloin ne lopetettiin. Muistan aina pitäneeni joululahjoja lapsellisena juttuna.
Ap
Lapset ja nuoret ovat kautta aikojen kertoilleet toisilleen mitä joululahjoja "pukki toi".
Ei se todellakaan mitään kiusaamista ole. Sellaisia lapset ja nuoret ovat, lapsenmielisiä suhteessaan jouluun.
Sitä paitsi joululomien jälkeen monissa kouluissa on tapana kirjoittaa aine aiheesta "Minun jouluni" tms (näin on tehty jo vuosikymmeniä). Kiusaavatko opettajatkin?
Ainoa "uuden tyyppinen kiusaamismuoto" on kyllä tuo teidän sukunne/perheenne omituinen tapa jättää kotona asuvat lapset (sitähän he ovat, teidän lapsianne) ilman joululahjoja. En ole koskaan ennen kuullut moisesta "perinteestä" jota ei muka voisi muuttaa uusien sukupolvien toiveiden mukaisesti.
Kuulostaa joltain suvun edesmenneen "pään" oikulta. Sellaisen despoottimaisen vanhemman henkilön joka on ollut paitsi sairaalloisen pihi, myös nauttinut saadessaan käyttää valtaansa omiin perheenjäseniinsä. Kuten "opettamalla" lapset jo teini-ikäisestä tyytymään suvun tapaan "miten joulua meillä vietetään", tietoisena siitä että se poikkeaa perinteisistä tavoista.
[Naiivia selittää "ettet tullut aiemmin ajatelleeksi". Kuulostat jopa siltä kuin olisit jollain tapaa ylpeä tästä erikoisemmasta perinteestänne, kuin upseeri joka on saanut nuoren alokkaan nöyrtymään käskyihinsä ja vieläpä nielemään ne kyseenalaistamatta, kun ylpeänä kerrot miten kuulit poikasi "pystypäin selittävän" (tjsp) tätä tapaanne kavereilleen...]
Kaikkinensa tämä "perinteenne" vaikuttaa yksinomaan typerältä, tavalta nostaa itsensä teennäisellä vaatimattomuudella sen "tavallisen rahvaan" yläpuolelle.
On myös hävytöntä ja erityisen ilkeää syyttää lastenne kavereita "kiusaamisesta", syystä jonka olette itse tietoisesti lapsillenne aiheuttaneet.
Täysin moukka perhe olette, älä naamioi sitä notkuvaan herkkupöytäänne.
Haloo yläkoulussa oleva tyttönne on taatusti lapsi.
Omani ovat seiskalla ja ysillä.