Mielestäni "vaimo" on halventava nimitys naiselle

up

Niinpä! Kyllä se naisen asemasta yhteiskunnasta kertoo, että siviilisäädyn kuuluu näkyä.

Mun miehen mielestä oli hauskan kuuloista, silloin vuosia sitten, kun puhuttelin häntä minun miehekseni "mun mies tulee neljältä kotiin" jne. Siitä lähtien hän on kutsunut minua minun naisekseni; "mun nainen lähtee kans mukaan sinne rokkikeikalle" :D Onhan se hauskan kuuloista!

Mielestäni äiti on halventava nimitys naiselle. Mutta sitähän se äitiys teettää, halventaa naista. Tekee tästä arvoasteikolla alemman.

Tsekkaapa sanan etymologia: useissa sukukielissä vaimo oli muistaakseni sama mitä sielu suomeksi.

Ei myöskään ole niin suoraviivaista että ihmissanat olisivat niitä miessanoja ja naisille olisi erillinen nimitys aina, kannattaa lukea aiheesta.

Toiset käyttävät hellänä ja arvostavana nimityksenä, toiset sylkäisevät suustaan kuin naapurin kapisen piskin nimen.

Veikkaan, että kohtelet vaan vaimoas halventavasti ja siitä kumpuaa pahaolosi.

Vaimo on se alkuperäinen naista tarkoittanut sana.

"Nainen" taas on johdettu "naimisesta" eli naisen identiteetti johdetaan paisuhteen kautta.

Mulla on vaimoke ja mä oon turhake.

Meidän pitäisi heti korvata sana vaimo varmasti yleisimmällä monikulttuurisella termillä mitä naisista löytyy eli vitulla! Siten kukaan ei enää loukkaantuisi. Siitä kun ei näy siviilisääty joten se ei loukkaa ketään!

Vierailija kirjoitti:

Miksi nainen on naimisiin menon jälkeen vaimo, mutta mies on vaan edelleen mies? Tai aviomies oikeastaan? Vaimo on kauhean ruman ja naista halventavan kuuloinen nimitys. Miksi nainenkin ei voisi olla vaan nainen, vaikka menikin naimisiin?

Sana "vaimo" kuulostaa sellaiselta, jonka tehtävä on palvella miestään, eikä saa sanoa koskaan vastaan mihinkään.

Rakkaalla on monta nimitystä. Naisille mies on VAIN mies, olitiin naimissa tai ei.

Ei miehillä olis mitään sitä vastaan, että nimi muuttuis avioliiton jälkeen, feministit vaan eivät sietäisi sitä, koska silloin mies pääsisi korostamaan valtaansa ja heterouttaan, kun on päässyt naimisiin. On ihan sama miksi naista kutsutaan, jos ei hyväksy itseään eikä sukupuoltaan, jostain pitää aina valittaa.

Vierailija kirjoitti:

Mielestäni äiti on halventava nimitys naiselle. Mutta sitähän se äitiys teettää, halventaa naista. Tekee tästä arvoasteikolla alemman.

Äiti on mielenkiintoinen sanana sillä se on lainasana . Gootin kielen aiþei.

APUVA! Kaikki on miesten syytä maailmassa, ne on hirviöitä! Naiset ovat niin maahan tallottuja!! Apuvaaa! Kaikki halventaa naisia!! Apuvaaa!!

Itseäni on kutsuttu varusmieheksi eli  valtio varautuu avullani sotaan.

Lisäksi olen vävy, setä ja eno  haluaisin , että puhuttaisiin vain pertiksi

En minäkään kauheasti vaimo-nimityksestä ole pitänyt, mutta myönnän että olen vähän pehmentynyt vuosien varrella. Se on ihan miten tuon sanan itselleen ottaa ja sisäistää. Olen nimittäin kauan sitten jälkikäteen kuullut, miten mun puoliso oli kertonut musta jossain porukassa ja käyttänyt sanaa vaimo. Ei siis esim. akka, muija, emäntä tms. nimitystä. Yksi tuli jälkeenpäin sanomaan että oli tykännyt, kun puolisoni oli minusta niin kauniisti sanonut. Eli ei se välttämättä ole paha.

Vaimo-sanasta kyllä helposti nousee mieleen sellainen essuun pukeutunut punkero, jolla tukka hapsottaa ja haiseekin vähän pahalle. Mutta mielikuvansa kullakin. 

N42

Minusta sana "nainen" on halventava, ikään kuin viittaus pelkästään naimiseen tai naitavuuteen. Olisi parempi käyttää esim. Termiä "ei-mies".

Etymologia

kantauralin *wajmV ’sydän’ (V = vokaali); vanhassa suomen kielessä vaimo merkitsi myös ’itseä’, ’sielua’

Voihan sitä käyttää niinkin. Suoraa puhuttelua vaimoksi oman nimen sijasta voi ihan perustellusti pitää halventavana. 

No on teillä murheet! Yks työkaverimies kutsuu vaimoaan muijaksi, mutta hänen suustaan sekin kuulostaa ihan söpöltä...