Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Järjetön kemia pomon kanssa
23.12.2017 |
En ole ikinä elämässäni tuntenut näin kovaa yhteenkuuluvuuden tunnetta kenenkään kanssa. Tää kuulostaa täysin hullulta, kun kirjoitan sen auki, mutta heti ensimmäisestä puhelusta tuli tunne kun olisin tuntenut ton ihmisen aina. Nyt olen työskennellyt pari kuukautta ja pää hajoaa. Ei onneksi olla hirveästi tekemisissä töissä, mutta ne kerrat kun se tulee selän taakse ja koskee olkapäähän tai on vitsaillut ihan suoraan siitä, miten ns samalla aaltopituudella ollaan niin en kestä. Jutellaan ja nähdään kyllä päivittäin ja se vetovoima on ihan järjetön. Pomo on naimisissa, joten tää jää kyllä nyt fantasioinnin asteelle, mutta tää tunne!! Ikinäkoskaan kenenkään kanssa ei ole tullut tätä tunnetta että "tossa se nyt on. Mies jonka kanssa haluan naimisiin ja lapsia." Pelkään että jään roikkumaan tähän olotilaan taijotain. Noh elämä on ihan mukavaa tällei unelmoidessa.
Onko kukaan teistä kokenut vastaavaa?
Kommentit (47)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi naiset eivät koe "järjetöntä kemiaa" itseään alemmalla tasolla olevan tai pienempää palkkaa saavan miehen kanssa?
Pomoissa vetoaa se pystyminen, ei voi olla ihan tumpelo.
Yleensä molemmilla on sama tunne eli mies tuntee samoin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap kannattaa yrittää! Itse ihastuin nuorempaan työkaveriini, 10v ikäeroa. Ihan tajuton veto aina ja henki salpaantui eikä juttelusta tullu kunnolla mitään, hymyilin jatkuvasti. Sitten hän muuttikin pois ennen kuin edes kerkesin mitään. Tästä aikaa 5 vuotta eikä ennen häntä tai hänen jälkeen ole tuollaista vetoa ollut. Nyt harmittaa ja pahasti.
T mies 37v
Oletpa naiivi 37-vuotiaaksi.
Miten niin? Mitä minä sille voin ettei ole noin tuntenut ennen? Olen ollut kolmessa suhteessa, jokainen pitkiä, yli kolme vuotta kestäneitä. Nyt jälkikäteen ne tuntuivat vain järkiliitoilta, koska sovimme hyvin yhteen tilastojen perusteella. Ehkä jokaiselle on se yksi iso juttu, ja tämä työkaveri oli minun iso rakkaus.
mies 37v
Säälin sitä naista, joka joutuu kuuntelemaan vuodatuksiasi elämäsi rakkaudesta ja särkyneestä sydämestäsi sekä siitä, ettei "kukaan nainen voi häntä korvata".
Tämä! Miksi niin monille miehille jää se yksi ”elämän rakkaus” päälle. Ja aina joku jonka kanssa ei koskaan päästy seurusteluun asti. Yhden suhteistani tämä on pilannut koska mies ei koskaan päässyt yli kaverin siskosta, joka vain huvikseen leikki tämän kanssa. Itse olen yhdelle miehelle tällainen tapaus, mielikuvituksessaan luonut minusta täydellisen naisen ja kumppanin vaikka meistä ei todellisuudessa mitään elämää suurempaa paria olisi tullut jos yhteen olisi päädytty.
Alue: Aihe vapaa
Nyt vittuilee sinulle seuraava kommentaattori, vaikka edellistä en osaa ilkeilynä pitää. Sait kullanarvoisen vinkin, joka joko sopii sinuun tai sitten ei - turha loukkaantua. Onhan noita nähty ihmisiä, joita ei kiinnosta toisten mielipiteet pätkääkään. Ne, jotka asialla vielä leuhkiikin, pruukaavatkin sitten olla melkoisia typeryksiä.
Jos oikeasti aikuinen ihminen vertailee olemassa olevia suhteitaan sellaiseen, jota ei ole koskaan ollutkaan, niin kyllä siinä olisi ehkä syytä kysellä itseltään muutamia kysymyksiä. Kuten esim. että onko koskaan ollutkaan valmis antamaan suhteisiin kaikkensa, vai onko pönkittänyt oikeassa olemisen tarvettaan haavekuvalla, joka kyllä ymmärtäisi asiat x, y ja z.
Itse asiassa, minäkään en veetuile. Yritän ravistaa sinua. Voisitko ajatella antautuvasi ravistettavaksi?