Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Miksette ole kertonut että klassinen musiikki on näin hienoa?
En ole koskaan kuunnellut klassista musiikkia niitä satunnaisia pätkiä ja Finlandiaa enempää ja nyt ihan sattumalta eksyin spotifyssä kuuntelemaan ja mun maailma räjähti. Siis tää Sibeliuksen tuonelan joutsen (mikä onkaan oikea nimi), ihan törkeän hieno ja herkkä!
Nyt kertokaa omia klassisen musiikin suosikkejanne, haluun kuunnella lisää.
Kommentit (371)
(Laitan tähän samat suositukset, jotka kirjoitin jo joskus aiemmin johonkin toiseen ketjuun.)
Jean Sibelius: Kullervo, Op. 7
Nuoren Sibeliuksen ensimmäisiä suuria sävellyksiä, ja oma suosikkini Sibeliuksen tuotannosta. Jos et jaksa kuunnella koko teosta, kuuntele ainakin 1. osa (johdanto) ja 3. osa (Kullervo ja hänen sisarensa). Myös viimeisen osan (Kullervon kuolema) pari viimeistä minuuttia on massiivisessa vyörytyksessään varsin vaikuttavaa kuultavaa. (Oheisen Youtube-videon kuvauksesta löytyy linkit suoraan jokaisen osan alkuun.)
Arvo Pärt: Summa (for strings)
Pieni ja helposti sulava herkkupala Pärtiltä, joka on yksi merkittävimmistä vielä elävistä säveltäjistä.
Einojuhani Rautavaara: Cantus Arcticus, Op. 61 (konsertto linnuille ja orkesterille)
Alun huilutiluttelu saattaa karkottaa ennakkoluuloisemman kuulijan, mutta kärsivällisyyttä! Kun teos pääsee kunnolla käyntiin siinä 2-3 minuutin kohdalla, kyseessä on oikein helposti omaksuttavaa ja kaunista musiikkia.
Sergei Rahmaninov: Bogoroditse Devo
https://www.youtube.com/watch?v=QF_o56tobps
Vaihteeksi myös pelkästään laulettua musiikkia. Rahmaninovin Vigiliasta häkellyttävän kaunis Bogoroditse Devo (ortodoksien vastine Ave Marialle).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joku Cardi B-fani on alapeukuttanut kaikki viestit. Huvittavaa :D
Vierailija kirjoitti:
Anton Dvorak, Largo sinfoniasta From the New World: https://www.youtube.com/watch?v=ASlch7R1Zvo
Koko sinfonia on kaikkien fantasia- ja seikkailuääniraitojen äiti, ei monimutkaista ollenkaan ja tuo kummasti puhtia työntekoon ku sitä konttorissa kuuntelee kuulokkeilla.
Tässä jotain omia suosikkeja, ovat melko helppoa kuunneltavaa
Sibelius viulukonsertto, 5. sinfonia
Brahms 1. ja 4. sinfoniat
Shostakovitsh 5. sinfonia
Elossa olevista säveltäjistä lempparini on Nico Muhly. Yksi hänen parhaista sävellyksistään on mielestäni Etude 3, joka on vain viisiminuuttinen, mutta silti ehtii kertoa tarinan ja on muutenkin jotenkin pakahduttava. Kappaleen löytää Spotifystä ja Youtubesta Nadia Sirotan, taitavan sellistin tulkitsemana.
Šostakovichin Waltz no. 2 (tällä nimellä siis löytyy netistä, suomeksi tämä olisi ihan vain valssi). Hyvin surumielinen ja kaunis, vähän kuin makaisi autiotalon ullakolla ja miettisi, minne jatkaisi seuraavaksi.
Rondo alla turca - tarvitseeko selittää? Ihanan pirteä kappale, ja aivan toivottoman vaikea soittaa.
Bedřich Smetanan Die Moldau. Niin kaunis. Ajatukset kulkevat jonnekin kauas, kun tätä kuuntelee.
Jakov Gotovacin Simfonijsko kolo on vähän Prokofievin tyylinen 20-luvulla sävelletty mahtipontinen tanssi. Samalta säveltäjältä kannattaa kuunnella myös Himna slobodi, vapauden hymni.
Klassinen musiikki on kyllä ihanaa. Itseäni eivät tosin sytytä 1700-luvun barokkisäveltäjät, toisin kuin monia muita (sain Mozart-yliannostuksen lapsena, kiitos yksipuolisen levykokoelmamme :D). Klassisessa on yhtä lailla aikakausia ja tyylilajeja kuin populaarimusiikissakin, ja kaikesta ei voi syttyä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Elossa olevista säveltäjistä lempparini on Nico Muhly. Yksi hänen parhaista sävellyksistään on mielestäni Etude 3, joka on vain viisiminuuttinen, mutta silti ehtii kertoa tarinan ja on muutenkin jotenkin pakahduttava. Kappaleen löytää Spotifystä ja Youtubesta Nadia Sirotan, taitavan sellistin tulkitsemana.
Šostakovichin Waltz no. 2 (tällä nimellä siis löytyy netistä, suomeksi tämä olisi ihan vain valssi). Hyvin surumielinen ja kaunis, vähän kuin makaisi autiotalon ullakolla ja miettisi, minne jatkaisi seuraavaksi.
Rondo alla turca - tarvitseeko selittää? Ihanan pirteä kappale, ja aivan toivottoman vaikea soittaa.
Bedřich Smetanan Die Moldau. Niin kaunis. Ajatukset kulkevat jonnekin kauas, kun tätä kuuntelee.
Jakov Gotovacin Simfonijsko kolo on vähän Prokofievin tyylinen 20-luvulla sävelletty mahtipontinen tanssi. Samalta säveltäjältä kannattaa kuunnella myös Himna slobodi, vapauden hymni.
Klassinen musiikki on kyllä ihanaa. Itseäni eivät tosin sytytä 1700-luvun barokkisäveltäjät, toisin kuin monia muita (sain Mozart-yliannostuksen lapsena, kiitos yksipuolisen levykokoelmamme :D). Klassisessa on yhtä lailla aikakausia ja tyylilajeja kuin populaarimusiikissakin, ja kaikesta ei voi syttyä.
Ihan hieno on, mutta Nadia Sirota on kyllä alttoviulisti, ei sellisti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Bach ja Mozart, kaikki teokset.
Jos tykkää humppati-pomppati-klassisesta, niin valitse Mozart.
Oma suositukseni on Einojuhani Rautavaaran sinfoniat Angel of light tai The Journey.
Makuasia, mutta tämä nyky"musiikki" kuten vaikkapa Rautavaara ovat kammottavaa kuultavaa. Upeaa vanhaa barokkimusiikkia kehiin!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Chopin on yksinkertaisille ihmisille, jotka eivät näe orkesterin ja jousi- sekä puhallinsoittimien hienoutta vaan nopea pianonpimputus vetoaa heihin, koska se on olevinaan ”monimutkaista” ja siten ”hienoa”.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pianomusiikki on muutenkin sietämättömän kuuloista.
Halveksun myös kaikkia vanhempia, jotka laittavat lapsensa pianotunneille. Mikä tahansa muu soitin olisi luovempi ja kehittäisi monella osa-alueella, pianon voi ottaa sitten sivuaineeksi kun varsinaisessa soittimessa on päässyt pidemmälle ja teoriakursseja käyty.
Piano on myös sellaisille ihmisille, jotka eivät osaisi tuottaa puhdasta ääntä muilla soittimilla, jossa se vaatii muutakin kuin pelkkää koskettimen painallusta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Anton Dvorak, Largo sinfoniasta From the New World: https://www.youtube.com/watch?v=ASlch7R1Zvo ..
Sinfonia numero 8 on myös ihan huippu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap on kyllä moukka, eikä edes itse tajua sitä. Miten ei aikuinen ihminen voi tietää edes klassisen musiikin perusteita, jotka kuuluvat yleissivistykseen?
Mutta mitä voi odottaa ihmiseltä joka aloituksessa teitittelee ”monikossa”...
Altistuin sille koko lapsuuteni ja mua kiusattiin koulussa kun en tiennyt popmusasta mitään koska en saanut koskaan sellaista kuulla. ttu mä vihaan klasarimusaa.
Voi pianohullu, rauhoitu! Monilla ihmisillä on huonoja muistoja vastentahtoisesta harrastuksesta, väkisin ei synny hyvää. Toivottavasti kuitenkin ymmärrät, että jollekin muulle jossain muussa tilanteessa soittoharrastuksella voi olla ilahduttavia, jopa terapeuttisia vaikutuksia. Onhan ne koskettimet verrattain helpot, mutta taitavissa käsissä pianolla voi olla myös uskomattoman paljon ilmaisuvoimaa.
Vierailija kirjoitti:
Piano on myös sellaisille ihmisille, jotka eivät osaisi tuottaa puhdasta ääntä muilla soittimilla, jossa se vaatii muutakin kuin pelkkää koskettimen painallusta.
Ei se ihan noin mene. Poikani aloitti kitaralla, todettiin absoluuttinen korva ja soittaa nykyään suvereenisti pianoa ja kiipparia, rumpuja, jopa puhaltimia. Tienaa kivasti makkaraa leivän päälle tällä kyvyllään, toki on vakinaisessa työsuhteessa koko ajan.
Niin, minun (117) piti oikeastaan postata pianosuosikkejani. Kuuntelin sitä jokin aika sitten paljon, kun kärsin unettomuudesta. Satien Gnossienneista lempparini:
Jatkuu... Liszt / Villa d'Esten suihkulähteet:
Alue: Aihe vapaa
No ei todellakaan ole. Eivät sinfoniat ole ikinä olleet populaarimusiikkia vaan kansanlaulut ja muu vastaava.