Selvittämätön asia/tapahtuma joka on jäänyt vaivaamaan?

Vierailija kirjoitti:

Mulla on ehkä joku lievä diagnosoimaton aivojuttu. Käy joskus niin että en "näe" sitä mitä ihan silmien edessä on. Tämä erityisesti, jos on sotkuista tai hämärää. Mutta on ollut valoisassakin.

Juuri menneellä viikolla aamulla oli mielenkiintoinen tilanne, kun en millään löytänyt silmälasejani töihinlähtöpuuhissa. Laitoin päähän vanhat rillitkin että näin etsiä. Jättelen niitä rillejä kyllä minne sattuu, se on normaalia. Mutta se ei ole, että kun katson sohvalta edestä, takaa ja nojan päältä enkä löydä. Ja sitten minuutin päästä löydän ne ihan näkyvistä keskeltä sohvatyynyä! Ja vielä kännykän kanssa. Oli kyllä hämärää, mutta ei pimeää.

Näin käy myös joskus tavaroiden kanssa jota laitan käsilaukkuun. Jokin hukkuu ja etsin hulluna kaikki kolot laukusta. Sitten luovutan ja laitan kamat takaisin ja siellä se etsitty huomenna sitten onkin jossain kolossa jota en muka katsonut.

Luottokortille kävi kerran niin, että se oli pudonnut taskusta sängyn viereen ja jotenkin alle olin kai sen potkaissut. Tietysti taas etsin ja etsin kaikki paikat, myös sieltä sängyn alta. Ei missään, joten kuoletin kortin. Viikon päästä se vanha kortti löytyi sängyn alta, ihan läheltä, ei perältä.

Niin sanokaas, mitä hemmettiä tämä on? Joko minulla on joku aivohäiriö, jos tiedätte mikä niin kertokaa! Tai sitten kotonani on joku musta aukko, johon tavara menee ja tulee sitten takaisin.

Nuorena kun joskus näin kävi vielä pelottikin kotiavainkin teki tän tempun. Nyt olen vaan, että aha oli taas tätä, just... Ei tapahdu joka viikko tai edes kuukausi.

Miten tällaista voisi edes tutkia? Muuten olen ihan normaali, ei ole lukihäiriötä tai adhd tms. Akateeminen, vaativassa työssä, jossa paljon lankoja käsissä ja palloja ilmassa ja pärjään hyvin.

Pahoittelut jos joku on tähän jo vastannut, mutta itseasiassa kyseessä on täysin normaali ilmiö, jota sattuu kaikille silloin tällöin. Yksinkertaistettuna emme todellakaan näe maailmaa "niin kuin se on" vaan aivomme tuottaa kuvan. Itselleni sattuu tätä samaa kanssa aina välillä ja joka kerta se on yhtä hauskaa. Toisaalta välillä sitä miettii, että mitä kaikkea tarpeellista esim. Liikenteessä, aivomme saattaa jättää "rekisteröimättä"...näin on tosin valitettavasti käynyt useasti.

Vierailija kirjoitti:

Äitini puhuu unissaan. Kerran äiti otti sohvalla päiväunet ja huusi "Meneppä Lidliin hakemaan piimää!"

Outoa tässä on se että tuolloin oli vuosi 1993 tai 1994, eikä suomessa jos muuallakaan maailmassa olllut vielä mitään Lidlejä.

Paitsi Saksassa, ainakin.

Mikä mielisairas tänne tuli trollaamaan?

Vierailija kirjoitti:

Mikä mielisairas tänne tuli trollaamaan?

Älkää peukuttako tai vastatko, näitä trolleja pyörii joka ketjussa!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikä mielisairas tänne tuli trollaamaan?

Älkää peukuttako tai vastatko, näitä trolleja pyörii joka ketjussa!

Juuri näin, ja on perjantai, nuoriso päässyt kouluista, ajankulukseen keksivöt mitä tyhmempiä juttuja tänne.

Olin nuorena oikea  limsa-addikti ja nimenomaan Dr Pepperiin. Kerran  heräsin yöllä meluun keittiöstä ja mennessäni katsomaan oli kaksi limutölkkiä lattialla lommoisina, kuin niitä olisi paiskottu. Asuin yksin. Säilytin tölkkejä jääkaapin vihanneslaatikossa koska se oli viilein paikka, joten ei ole mahdollista että tölkit olivat jotenkin vierineet ulos ja matkalla avanneet jääkaapin oven. Ja vielä sulkeneet sen perässään!

Ei oikein nukuttanut loppuyönä..

Vierailija kirjoitti:

Minulla on runsaasti luomia ja olen aika ärsyyntynyt kun niitä vain tulee ja tulee.

Vatsani on ollut luometon alue, kunnes eilisaamuna  havaitsin 4 ruskeaa luomea pystysuorassa jonossa ja mietin ärtyneenä että just.. noihin sitte  housut hankaa kivasti.. eikö yksi olisi riittänyt. Unohdin koko asian kunnes mieheni myöhemmin sohvalla suuteli vatsaani ja nosti t-paitaani, jolloin huomasin että eihän vatsassa olekaan yhden yhtä luomea! Mies luuli minun seonneen,  kun heitin paidan pois ja juoksin eteisen  peilin eteen.

En tiedä mihin otan yhteyttä, yleislääkäriin  vai psykiatriin jos vielä alan nähdä olemattomia luomia :D

Jotkin kankaat voivat värjätä ihoa, keinonahasta irtoilee myös hitusia jotka ihoon takertuessaan voivat näyttää luomilta.

Mulla on myös paljon luomia, on ilmeisesti sukurasite kun ollaan kaikki äidin puolen suvusta kirjavia. Mulla ne luomet näyttäisivät asettuvan kolmen ryhmiksi, aina kolmion muotoon. Tuossa voi tietysti olla kyse siitäkin, että mun aivot etsii hanakasti tunnistettavia muotoja mistä tahansa. Kasvoja seinien paneloinnissa, geometrisiä muotoja sienimetsässä yms.

Telepatia, sitä jaksan ihmetellä. Niin monta telepaattista juttua tapahtunut, matkojen taakse jonkun tutun kanssa tai perheenjäsenten kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Asioita mikä on jo vuosia ihmetyttänyt ja näilläkin palstoilla saman kirjoittanut kun on ollut etsinnässä kadonneita biisejä/elokuvia. 

90-luvun lopulla maikkarilla pyöri musiikkivideo ja enkä enää muista tarkkaan mainostettiinko silloin jotain eri ohjelmia ja tämä biisi soi taustalla. Kappale itse oli suomi-iskelmää ja jos joku bändi pitäisi mainita niin tulee joku iskelmäorkesteri tyyliin Yölintu tai A Aallon Rytmiorkesteri mieleen. Kappaleen kertosäkeessä laulettiin "En siis tule illalla enkä edes aamuyöstä, minne olen matkalla sinne sinä et voi tulla". Siinä kaikki mitä muistan, mutta olen tosiaan kysellyt eri tahoilta tästä kappaleesta eikä ole tullut vastausta. Taannoin kysyin tätä kirjaston kysy-palveluista, mutta sieltäkin tullut vastaus, että ei pystytä tunnistamaan ja noilla sanoilla ei löydy mistään musiikkitietokannoistakaan merkintöjä. Kappaleen video on pyörinyt samoihin aikoihin kun Anna Eriksonin Kesä yhdessä tai Jonna Kantolan Kesä kiinnostaa-kappaleiden kanssa, näiden videot on jäänyt vahvasti mieleen, mutta ei ole kumpikaan kun hakemassani mieslaulaja kyseessä.

Jäänee arvoitukseksi ja jäljellejäävä vaihtoehto on sitten, että tämä on jotain tiettyä mainoskampanjaa varten tehty kappale eikä siksi erikseen levytetty joten ei löydy tietoa tästä tämän enempää. Tuota kertosäettä tosin lauloin kaveripiireissä aika ahkeraan kun tuo video on pyörinyt, että en ole tainnut myöskään unta nähdä, että tämmöinen kappale olemassa.  

Oletko kokeillut hakea jotain samansuuntaisia lyriikoita eri kielillä, jos tämä on ollut joku käännösiskelmä jostain ranskalaisesta, italialaisesta, venäläisestä, saksalaisesta tms tuntemattomammasta biisistä? Ehkä pääsisi suomalaisen version jäljille sen perusteella. Yleensä tuntuvat olevan aika suoraan käännettyjä. En ole yhtään mikään iskelmäekspertti, mutta tuntuu, että näitä käännösbiisejä riitti ainakin takavuosina ja kuulostaisi loogiselta, että jotain sellaista olisi jossain mainosbiisissä käytetty, eikä tehty sitä varten kokonaan uutta.

Vierailija kirjoitti:

Minulle ei ole juurikaan tapahtunut mitään erityisen yliluonnolliselta tuntuvaa, ja oudot sattumatkin ovat loistaneet poissaolollaan, mutta tämä yksi yhteensattuma jäi pysyvästi mieleen.

Oli 90-luvun alku, tarkalleen ottaen (näemmä) 1994, ja olimme äitini ja hänen miesystävänsä kanssa lähdössä sunnuntaina jonnekin, ei varsinaisesti kiireellä, mutta kuitenkin. Olin itse vähän päälle parikymppinen ja inhosin jo silloin F1:iä, mutta äitini ja hänen kumppaninsa katsoivat ne silmä kovana joka halvatun viikonloppu.

Seisoskelin siis olohuoneen ovenraossa odottelemassa, josko herrasväki malttaisi vihdoinkin lopettaa sen television töllöttämisen, jolloin TV-ruudulla kaarteesta kurvasi juuri Ayrton Senna (muistan sen kamerakulman kuin eilisen). Koska olin niin kypsä viivyttelyyn, tokaisin ääneen: "V*ttu että vihaan noita formuloita, sais toikin ajaa vaan seinään, niin päästäis lähtemään".

Äitini alkoi siinä torua minua, ettei noin saa sanoa, mutta samassa Senna, joka oli äitini miesystävän suosikki, tosiaan rysäytti suoraan betonivalliin!

Olohuoneeseen laskeutui tietysti välitön, jäätävä hiljaisuus, ja muistan, kuinka äitini käänsi hitaasti päätään ja vain katsoi minua pitkään silmät ymmyrkäisinä. Myöhemmin kävi ilmi, että Senna kuoli kyseisessä onnettomuudessa, ja kaikenlaisiin enteisiin uskova äitini jaksoi minua siitä pitkään muistuttaa, ihan kuin se olisi ollut minun vikani.

Mutta mitään muuta yhtä dramaattista en muista vuosien varrella kyllä omalle kohdalleni tapahtuneen. Sattuma mikä sattuma.

Itsellä samankaltainen juttu ja aikakausikin täsmää kun tapahtui 90-luvun puolivälissä kun olin ala-asteella. Veli herättää ja sanoo, että mennään mummolaan kyläilemään. Pistin vastaan että minähän en lähde. Tämä ei ollut siitä johtuvaa etteikö mummolassa oisi mukavaa ollut, mutta edellisiltana olin erään kaverin kanssa ja sovittiin, että nähdään taas huomenna. Äidin ja veljen kanssa sitten lähdettiin ja olin varma, että siellä menee koko päivä enkä sitten lähtökiireessä muistanut soittaa kaverille etten pääse. Iltapäivästä kun oltiin jo kahviteltu ja juteltu niin alkoivat katsomaan vielä jotain vakioautokilpailuja, noitakin pyöri silloin maikkarilla. Ajattelin itsekseni, että tässähän menee koko päivä ja ollaan vasta myöhään illalla kotona, sitten mietin, että kun tapahtuisi jotain dramaattista, että kilpailu vaikka keskeytyisi. Niin tapahtuikin kun kisassa sattui joku raju kolari ja ulosajo. Ilmeisesti kuskille ei mitään käynyt ja en sentään toivonut vakavaa loukkaantumista. Kuitenkin kolari jonka jälkeen tuota kisaa ei pystytty jatkamaan loppuun vaan keskeytyi. Sitten vaan, että lähdetään kotiin. Oltiin kuitenkin alkuillasta kotona ja mullakin jäi aikaa kaverin näkemiseen. Sanoin tosin, että anteeksi etten aiemmin tänään päässyt, mutta käytiin mummolassa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Asioita mikä on jo vuosia ihmetyttänyt ja näilläkin palstoilla saman kirjoittanut kun on ollut etsinnässä kadonneita biisejä/elokuvia. 

90-luvun lopulla maikkarilla pyöri musiikkivideo ja enkä enää muista tarkkaan mainostettiinko silloin jotain eri ohjelmia ja tämä biisi soi taustalla. Kappale itse oli suomi-iskelmää ja jos joku bändi pitäisi mainita niin tulee joku iskelmäorkesteri tyyliin Yölintu tai A Aallon Rytmiorkesteri mieleen. Kappaleen kertosäkeessä laulettiin "En siis tule illalla enkä edes aamuyöstä, minne olen matkalla sinne sinä et voi tulla". Siinä kaikki mitä muistan, mutta olen tosiaan kysellyt eri tahoilta tästä kappaleesta eikä ole tullut vastausta. Taannoin kysyin tätä kirjaston kysy-palveluista, mutta sieltäkin tullut vastaus, että ei pystytä tunnistamaan ja noilla sanoilla ei löydy mistään musiikkitietokannoistakaan merkintöjä. Kappaleen video on pyörinyt samoihin aikoihin kun Anna Eriksonin Kesä yhdessä tai Jonna Kantolan Kesä kiinnostaa-kappaleiden kanssa, näiden videot on jäänyt vahvasti mieleen, mutta ei ole kumpikaan kun hakemassani mieslaulaja kyseessä.

Jäänee arvoitukseksi ja jäljellejäävä vaihtoehto on sitten, että tämä on jotain tiettyä mainoskampanjaa varten tehty kappale eikä siksi erikseen levytetty joten ei löydy tietoa tästä tämän enempää. Tuota kertosäettä tosin lauloin kaveripiireissä aika ahkeraan kun tuo video on pyörinyt, että en ole tainnut myöskään unta nähdä, että tämmöinen kappale olemassa.  

Oletko kokeillut hakea jotain samansuuntaisia lyriikoita eri kielillä, jos tämä on ollut joku käännösiskelmä jostain ranskalaisesta, italialaisesta, venäläisestä, saksalaisesta tms tuntemattomammasta biisistä? Ehkä pääsisi suomalaisen version jäljille sen perusteella. Yleensä tuntuvat olevan aika suoraan käännettyjä. En ole yhtään mikään iskelmäekspertti, mutta tuntuu, että näitä käännösbiisejä riitti ainakin takavuosina ja kuulostaisi loogiselta, että jotain sellaista olisi jossain mainosbiisissä käytetty, eikä tehty sitä varten kokonaan uutta.

 

Tai sitten tää on samanlainen ilmiö kuin kellarihumppa. Kaveri tästä mainitsi ja itekkin luulin et oikea kappale vaan eihän se ole. Tehty vaan mainosta varten eikä siitä oikeesti ole olemassa kuon se muutaman sekuntin pätkä..

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Asioita mikä on jo vuosia ihmetyttänyt ja näilläkin palstoilla saman kirjoittanut kun on ollut etsinnässä kadonneita biisejä/elokuvia. 

90-luvun lopulla maikkarilla pyöri musiikkivideo ja enkä enää muista tarkkaan mainostettiinko silloin jotain eri ohjelmia ja tämä biisi soi taustalla. Kappale itse oli suomi-iskelmää ja jos joku bändi pitäisi mainita niin tulee joku iskelmäorkesteri tyyliin Yölintu tai A Aallon Rytmiorkesteri mieleen. Kappaleen kertosäkeessä laulettiin "En siis tule illalla enkä edes aamuyöstä, minne olen matkalla sinne sinä et voi tulla". Siinä kaikki mitä muistan, mutta olen tosiaan kysellyt eri tahoilta tästä kappaleesta eikä ole tullut vastausta. Taannoin kysyin tätä kirjaston kysy-palveluista, mutta sieltäkin tullut vastaus, että ei pystytä tunnistamaan ja noilla sanoilla ei löydy mistään musiikkitietokannoistakaan merkintöjä. Kappaleen video on pyörinyt samoihin aikoihin kun Anna Eriksonin Kesä yhdessä tai Jonna Kantolan Kesä kiinnostaa-kappaleiden kanssa, näiden videot on jäänyt vahvasti mieleen, mutta ei ole kumpikaan kun hakemassani mieslaulaja kyseessä.

Jäänee arvoitukseksi ja jäljellejäävä vaihtoehto on sitten, että tämä on jotain tiettyä mainoskampanjaa varten tehty kappale eikä siksi erikseen levytetty joten ei löydy tietoa tästä tämän enempää. Tuota kertosäettä tosin lauloin kaveripiireissä aika ahkeraan kun tuo video on pyörinyt, että en ole tainnut myöskään unta nähdä, että tämmöinen kappale olemassa.  

Oletko kokeillut hakea jotain samansuuntaisia lyriikoita eri kielillä, jos tämä on ollut joku käännösiskelmä jostain ranskalaisesta, italialaisesta, venäläisestä, saksalaisesta tms tuntemattomammasta biisistä? Ehkä pääsisi suomalaisen version jäljille sen perusteella. Yleensä tuntuvat olevan aika suoraan käännettyjä. En ole yhtään mikään iskelmäekspertti, mutta tuntuu, että näitä käännösbiisejä riitti ainakin takavuosina ja kuulostaisi loogiselta, että jotain sellaista olisi jossain mainosbiisissä käytetty, eikä tehty sitä varten kokonaan uutta.

 

Tai sitten tää on samanlainen ilmiö kuin kellarihumppa. Kaveri tästä mainitsi ja itekkin luulin et oikea kappale vaan eihän se ole. Tehty vaan mainosta varten eikä siitä oikeesti ole olemassa kuon se muutaman sekuntin pätkä..

Tätä myös meinasin ehdottaa, mutta en halunnut heti lannistaa tuota alkuperäistä kommentoijaa, joka on selvästikin yrittänyt hulluuden partaalla löytää tuota ehkä olematonta biisiä yli 20 vuotta :D

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Asioita mikä on jo vuosia ihmetyttänyt ja näilläkin palstoilla saman kirjoittanut kun on ollut etsinnässä kadonneita biisejä/elokuvia. 

90-luvun lopulla maikkarilla pyöri musiikkivideo ja enkä enää muista tarkkaan mainostettiinko silloin jotain eri ohjelmia ja tämä biisi soi taustalla. Kappale itse oli suomi-iskelmää ja jos joku bändi pitäisi mainita niin tulee joku iskelmäorkesteri tyyliin Yölintu tai A Aallon Rytmiorkesteri mieleen. Kappaleen kertosäkeessä laulettiin "En siis tule illalla enkä edes aamuyöstä, minne olen matkalla sinne sinä et voi tulla". Siinä kaikki mitä muistan, mutta olen tosiaan kysellyt eri tahoilta tästä kappaleesta eikä ole tullut vastausta. Taannoin kysyin tätä kirjaston kysy-palveluista, mutta sieltäkin tullut vastaus, että ei pystytä tunnistamaan ja noilla sanoilla ei löydy mistään musiikkitietokannoistakaan merkintöjä. Kappaleen video on pyörinyt samoihin aikoihin kun Anna Eriksonin Kesä yhdessä tai Jonna Kantolan Kesä kiinnostaa-kappaleiden kanssa, näiden videot on jäänyt vahvasti mieleen, mutta ei ole kumpikaan kun hakemassani mieslaulaja kyseessä.

Jäänee arvoitukseksi ja jäljellejäävä vaihtoehto on sitten, että tämä on jotain tiettyä mainoskampanjaa varten tehty kappale eikä siksi erikseen levytetty joten ei löydy tietoa tästä tämän enempää. Tuota kertosäettä tosin lauloin kaveripiireissä aika ahkeraan kun tuo video on pyörinyt, että en ole tainnut myöskään unta nähdä, että tämmöinen kappale olemassa.  

Oletko kokeillut hakea jotain samansuuntaisia lyriikoita eri kielillä, jos tämä on ollut joku käännösiskelmä jostain ranskalaisesta, italialaisesta, venäläisestä, saksalaisesta tms tuntemattomammasta biisistä? Ehkä pääsisi suomalaisen version jäljille sen perusteella. Yleensä tuntuvat olevan aika suoraan käännettyjä. En ole yhtään mikään iskelmäekspertti, mutta tuntuu, että näitä käännösbiisejä riitti ainakin takavuosina ja kuulostaisi loogiselta, että jotain sellaista olisi jossain mainosbiisissä käytetty, eikä tehty sitä varten kokonaan uutta.

 

Tai sitten tää on samanlainen ilmiö kuin kellarihumppa. Kaveri tästä mainitsi ja itekkin luulin et oikea kappale vaan eihän se ole. Tehty vaan mainosta varten eikä siitä oikeesti ole olemassa kuon se muutaman sekuntin pätkä..

Tätä myös meinasin ehdottaa, mutta en halunnut heti lannistaa tuota alkuperäistä kommentoijaa, joka on selvästikin yrittänyt hulluuden partaalla löytää tuota ehkä olematonta biisiä yli 20 vuotta :D

Tässäpä se biisiä metsästävä, mutta kyllä noista vaihtoehdoista olen kyllä taipunut sen kannalle, että on kappale joka levytetty jotain mainosta varten. Se vaan, että taisi kokonaan soida silloin kun soinut jonkun tulevien ohjelmamainosten taustalla. Silti kiinnostaa kukahan tuon esitti. Jäänyt tosiaan mieleen kun lauleskelin tuota kavereille niin nekin ihan silmät ymmyrkäisinä, että mitä sä oikein laulat. 

Vierailija kirjoitti:

Äitini puhuu unissaan. Kerran äiti otti sohvalla päiväunet ja huusi "Meneppä Lidliin hakemaan piimää!"

Outoa tässä on se että tuolloin oli vuosi 1993 tai 1994, eikä suomessa jos muuallakaan maailmassa olllut vielä mitään Lidlejä.

Sori, mutta ensimmäinen Lidl avattiin jo vuonna 1973. Saksassa todellakin oli aika monta Lidliä vuonna 1993.

Vierailija kirjoitti:

Tämä oli ennemminkin vain hassu sattuma. Meidän esikoinen oli noin 3,5-vuotias, ja leikittiin pehmeällä penkillä sellaista leikkiä että hän on vauva ja hoitopöydällä hoidettavana, leikisti puetaan, vaihdetaan vaippaa jne. Kesken leikin lapsi yhtäkkiä sanoo: "sitten kun pikkusisko syntyy, voidaan laittaa sekin tähän hoitopöydälle".

Viikko tuon jälkeen tein positiivisen testin, ja tyttö tuli. Eikä meillä ollut lapsen kuullen puhuttu mahdollisesta toisesta lapsesta tai vauvasta.

Olin raskaana noin viidennellä viikolla. Raskaus ei näkynyt mihinkään, enkä ollut kertonut kenellekään, mutta kaksivuotias siskontyttöni juoksi luokseni, taputti mahaani ja sanoi "vauva".

Voisin laittaa tämmöisen tänne vaikkei tämä kovin yliluonnollista, mutta mietityttää.

Mulla on ollut tämä tunne jo lapsesta, mutta monesti oikein väsyneenä jos nukkumaan menee ja sänkyyn makuulle niin tuntuu hetken kuin maailma pyörisi ympärillä ympyrää tai sitten, että sänky heittää voltteja eli sekin kuin pyörisi. Tässäkin iässä tuota esiintyy joskus. Jos on yöllä väsynyt olo ja menee nukkumaan vaikka jos on elokuvan katsonut tai vaihtoehtoisesti kun teen myös ilta/yötyökeikkoja kun ollut eräällä rockklubilla töissä ja jos sieltä kotiutuu yömyöhään ja väsyneenä ja kaatuu sänkyyn niin sama tunne tulee eli tuntuu kun kaikki pyörii ympärillä. Tiedä onko muilla tämmöistä tunnetta vai olenko ainut laatuani tässä tapauksessa. 

Rouvani läksi kolmevuotta sitten rentun matkaan, eikä sen jälkeen ole nähty. Vaivaamaan jäänyt mieltä, jokohan renttupoika on akkani takia, joutunut käyttämään psyykelääkkeitä?

Viime aikoina miettinyt asuinkohan hetken kummitustalossa. 

Muutama vuosi sitten asuin veljelleni vuokralla eräässä ennestäänkin tutussa talossa aivan kotikulmilla. Pohjustuksena, että taloa asutti lapsuudessa vanha pariskunta jotka olivat tuttuja ja mukavia kylläkin kun heillä olin silloin tällöin hoidossakin jos vanhemmat töissä. Yksi heidän pojistaan oli kuitenkin viinaanmenevä ja kuolikin siksi muutama vuosi ennen syntymääni. Talo sittemmin ollut veljen omistuksessa ja ennen minua tuolla ehti muutama muukin perhe asustaa hänelle vuokralla. 

Kun muutin niin joskus saatoin yöllä herätä kun kuulin keittiöstä kolistelua aivan kuin joku olisi tiskannut tai ruokaa tehnyt, tätä esiintyi vain alkuaikoina kun talossa asuin ja tutut koittivat vakuuttaa, että olet vain nähnyt unta tai sitten joku kattila ollut kaapissa huonosti ja siksi liikahtanut ja kolina syntynyt siitä. Usein kanssa tuttavaperhe kyläili ja heillä koira ja sekin käyttäytyi oudosti välillä. Milloin saattoi jäädä tuijottamaan pitkään tyhjää keittiönurkkausta ja murahdella ja kerran torkahti sohvalla kunnes ykskaks heräsi ja rupesi ulvomaan aivan kuin susi. Mulla oli makuuhuoneessa yksi Tv ja se meni välillä itsestään päälle, huone yläkerrassa ja jos itse vaikka kahvittelin alakerrassa niin kuului tosiaan puhetta ja ihmettelin mistä tuo kuuluu ja huoneestahan se. Äkkiä ryntäsin sammuttamaan päälle menneen telkkarin. Muutamia kertoja heräsin keskellä yötäkin tuohon jos oli telkkari itsestään päälle mennyt. Tässä ajattelin pitkään, että lienee vaan joku kosketushäiriö kyseessä, mutta Tv ei ole näin käyttäytynyt muissa paikoissa missä asunut ja nyt ollut puolitoista vuotta muualla eikä ole päälle mennyt itsekseen. Nämä taas ei talon syytä välttämättä, mutta muut perheet jotka asuneet tuossa niin erään perheen äiti menetti hiuksensa, sairastui stressiperäiseen sairauteen kun asuivat tuossa ja yhden perheen isä kuoli aivoverenvuotoon myöhemmin, ei tosin aikana jolloin talossa asuivat vaan myöhemmin kun olivat muuttaneet pois. Tullut miettineeksi ettei se vanhemman pariskunnan poika talossa kummittele kun hän renttumainen kuulemma oli eläessä ja viinan vuoksi hyvinkin agressiivinen ja kuoli muuten siihen huoneeseen joka mun makuuhuone oli, siellä oli sen viimeisen viinakrampin saanut. Se vanha nainenkin taloon kuoli kun oli saanut yöllä sydänkohtauksen ja yrittänyt viimeisillä voimilla soittaa apua, mutta lyyhistyi lopullisesti kun oli saanut puhelinluurin käteensä niin ei ehtinyt. Hän ainakin oli mukava ja sympaattinen vanha mummo eläessään, että vaikka talossa hän liikkuisi niin ei mitään ikävää tee. Tätä perhettä muistelemme kyllä hyvällä toki, että kultaisia muistoja. Tapaukset kuitenkin hämmensivät itseä sinä 4 vuotena mitä talossa ehdin asumaan. 

Olimme mökillä perheeni kanssa kun olin lapsi. Mökillä oli myös perheemme koira. Eräänä päivänä isä laittoille remmin ja lähti sen kanssa metsään. Muutaman tunnin päästä isä tuli takaisin ilman koiraa. Me lapset olimme ihmeissämme missä koira ja kyselimme asiasta vanhemmilta. He eivät sanoneet koskaan mitään ja olivat kuin eivät olisi kuulleet mitä kysyimme ja kuin koiraa ei olisi koskaan ollut.

Vierailija kirjoitti:

Teleporttaava koira kirjoitti:

Meillä joko kummittelee, tai mulla on alkava Dementia.

Toissailtana koira pyysi myöhään illalla/yöllä ulos, olin jo vaihtanut pyjamaan enkä sitten lähtenyt itse mukaan ulos. Avasin koiralle takaoven, ja se meni vauhdilla portaat alas, ja ulos. Vedin oven vielä oven kunnolla kiinni.

N.5 Min myöhemmin menin hakemaan koiraa sisälle, ja koira olikin jo sisällä. Ovi oli kiinni,pihalla tassunjäljet, ja koiran turkki kostea.
Pihalla ei ollut muita jälkiä kuin nuo tassunjäljet.

Oven koira ehkä olisi jotenkin voinut saada auki, mutta sitä en sentään usko että se olisi laittanut oven kiinni perästään.

Jos pihalla olisi ollut joku ihminen, niin kai jalanjäljet sentään olisi hankeen jääneet?

Ystävällinen kummitus sentään on, kun laski koiran sisälle :)

Veikkaan että kyse on muistin temppuilusta. Kun on sopivasti hajamielinen tai uninen, tekee asioita automaattisesti eikä niistä tallennu muistikuvaa.

Jokaiselle sattuu tätä mutta sitä ei aina huomaa kun mitään mieleenpainuvaa/havahduttavaa ei satu. Tässä tapauksessa rakas koira oli ärsyke, joka "herätti".