Selvittämätön asia/tapahtuma joka on jäänyt vaivaamaan?

Vierailija kirjoitti:

ShellyCherrie kirjoitti:

Joskus lapsena  seisoin bussipysäkillä kun aloin tuntea vetämistä ja tajusin sekä takissani että repussani olevien heijastimien sojottavan vaakasuorana metsään, koetin kiskoa heijastimia takaisin ja silloin bussi tuli ja vetäminen loppui.

Parikymppisenä olin menossa kaupungille kun metrossa pieni tyttö rattaissa alkoi hokea "Kikka! Kikka!",hymyilin ja naurahdin että "taidan olla vaan väärä Kikka." En miettinyt asiaa sen kummemmin, lapsi oli vain sotkenut minut johonkin toiseen punatukkaiseen Kirstiin jota myös Kikaksi kutsutaan. Mutta sitten liukuportaissa ventovieras nainen tuli halaamaan hokien "Kikka! Tuu kaljalle!" eikä meinannut uskoa ettei tunneta. Ja kirsikkana kakun päälle joku puliukko seurasi pyörällään melkein kotipihaan mölisten mitäpä muuta, kuin Kikkaa. Oli niin friikki kokemus että pelkäsin seuraavana päivänä poistua kotoa.

Keitin kahvia ja seurasin sen tippumista pannuun mainoslehtiä selaillen kun ovikello soi, menin katsomaan ja siellä oli joku kaupustelija. Totesin että ei kiitos ja menin   ottamaan kahvia paitsi että kahviapa ei enää ollut,  oli vain tilkka pohjalla.  Ymmärrän että ajatuksissaan "autopilotilla" voi juoda mukillisen mutta puoli pannua?

Olin isovanhemmillani käymässä ja autoin maalaamaan pihavajaa päälläni  niskalenkkitoppi ja sortsit, selkä paloi siinä  puuhastellessa  mikä nyt vielä on normaalia mutta sen lisäksi selkään myös ilmestyi suuri käden  jälki, vaarini kämmentäkin isompi. Jälki oikein loisti valkoisena punaisessa nahassa ja näkyi kauan.

Mietin ensin, voisitko olla edesmenneen laulaja Kikan näköinen mutta sitten luin  että olet punatukkainen ja Kikan huippusuosiohan oli joskus 80-luvulla.

Kikka Laitinen on punatukkainen.

Vierailija kirjoitti:

Minulla oli vuosia sitten yhdessä edellisessä asunnossani tirkistelijä. Asia tuli ilmi talvella, kun pihallani/ikkunoideni edessä oli valtavat miehen jalanjäljet. Mitään oikomispolkuja tms eivät olleet, koska jäljet tulivat mm suoraan makkarini ikkunaan, niin että joku oli ensin kävellyt "ohi" mutta kääntynyt katsomaan suoraan sisälle kesken kävelyn.

Samoin jälkiä meni keittiön ikkunaan (myös käännytty suoraan katsomaan sisään) sekä takapihan ikkunoihin, ihan kiinni ikkunaan. Sinä talvena siis satoi paljon/usein lunta ja tämä hyypiö kävi jäljistä päätellen (uusia, samankokoisia ilmaantui vähän väliä) todella usein.

Niistä otettiin kuviakin/lähipiirini näki jäljet ja kuvat. Eli joku siellä oikeasti kävi. Ja yritettiin tuota hyypiötä jopa lähimmäisteni/ystävieni toimesta käräyttää siis niin, että itse olin sisällä ja muut passissa ulkona jos hyypiö tulisi ja saataisiin kiinni.

Ikinä kuitenkaan tuota ovelaa hyypiötä ei saatu kiinni vaan asia jäi arvoitukseksi. Jäljistä otin paljon kuviakin, eli joku siellä liikkui mutta en ymmärrä miksi? En ole koskaan ollut kovinkaan kaunis tai edes nätti. Minulla ei ole vihamiehiä/naisia. Miksi joku siis jaksoi useita kuukausia (talvikuukaudet ja todennäköisesti jo kesällä/syksyllä?) tirkistellä minua?

Asian karmivuutta lisää se, että välillä nukkumaan mentyäni ennen unen tuloa kuulin kuinka joku kokeili takaoven kahvaa, luojalle kiitos olen aina pitänyt neuroottisesti 1kaikki ovet jokaisessa asunnossa lukossa! Tällöin ryntäsin ylös laittelemaan valoja päälle asuntoon tai kurkkimaan ikkunasta jos näkisin kuka siellä on.

En uskalla edes ajatella, mitä oisi tapahtunut JOS tuo tyyppi oisi päässyt sisälle? Mitä hän oisi tehnyt? Eikö tirkistelijät yleensä (jälkikäteen selvitin) kovenna keinojaan? Oisiko hän esim tuijottanut minua kun nukun? Tehnyt jotain väkivaltaa? Miksi hän alunperinkään tirkisteli minua? Nuorta opiskelija tyttöä joka ei ollut mikään miss suomi todellakaan ja köyhä opiskelija? Miksi kokeili päästä sisälle asuntoon?

Luojan kiitos sain asuntojonosta lopulta uuden asunnon, en loppuaikoina uskaltanut kovin paljoa olla kotona vaan majailin milloin kenelläkin kaverilla/sukulaisella.

Kotonani ollessa aloin nukkua enemmän päivällä (silloin naapureilla oli hyvä näkyvyys talooni) ja valvoa yöt, ihan vain siksi kun pelkäsin varsinkin noita takaoven kahvan selkeitä kokeiluja/sitä ajatusta että jos tuo tuntemattomaksi jäänyt tyyppi pääsee sisälle.

Asuin siis rivitalossa, mutta iltaisin ennen puoltayötä oli seutu täysin pimeä, kun katuvalot sammuivat. Vieläkin vaivaa useampi juttu tapauksesta. Kuka tuo tyyppi oli? Miksi hän kyttäsi nuorta opiskelija tyttöä, jonka naamakin kukki finneistä yms noin pitkään? Mitä hän halusi minusta? Miksi koitti päästä asuntooni/mitä oisi tapahtunut jos oisi päässyt?

Poliisista vaan todettiin, että voivat "lisätä partiointia" alueella, eli kävivät kääntymässä joskus. Loppuaikoina olin ihan hermoheikko, onneksi pääsin kaupungin asuntojonossa eteenpäin kerrostaloon, jossa onneksi en enää asunut maan tasalla!

Tapauksesta aikaa lähemmäs 15 vuotta, silti yhä joskus mietityttää/ahdistaa ajatella koko juttua. Sen jälkeen en ole enää uskaltanut asua maan tasalla vaan kerrostaloissa, vähintään toisessa kerroksessa.

Olen pahoillani ja hyvä että muutit. Tuolla on myös pahoja ihmisiä, ja voimme kaikki arvata mitä hän olisi tehnyt. Sinussa ei ollut mitään syytä, varmasti sattumaa että hän teki noin sinulle, hänellä oli varmaan monta tuollaista.

Todennäköisesti poliisilla saattoi olla käsitys kuka alueella oli tällainen rikollinen, mutta eihän heillä riitä resurssit. Varmaan on jo kuollut vankilassa eikä tee tuota enää kellekään.

Olet nyt turvassa, ehkä voisit puhua jollekin terapeutille, vai miksi tuo nousee nyt esiin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

ShellyCherrie kirjoitti:

Joskus lapsena  seisoin bussipysäkillä kun aloin tuntea vetämistä ja tajusin sekä takissani että repussani olevien heijastimien sojottavan vaakasuorana metsään, koetin kiskoa heijastimia takaisin ja silloin bussi tuli ja vetäminen loppui.

Parikymppisenä olin menossa kaupungille kun metrossa pieni tyttö rattaissa alkoi hokea "Kikka! Kikka!",hymyilin ja naurahdin että "taidan olla vaan väärä Kikka." En miettinyt asiaa sen kummemmin, lapsi oli vain sotkenut minut johonkin toiseen punatukkaiseen Kirstiin jota myös Kikaksi kutsutaan. Mutta sitten liukuportaissa ventovieras nainen tuli halaamaan hokien "Kikka! Tuu kaljalle!" eikä meinannut uskoa ettei tunneta. Ja kirsikkana kakun päälle joku puliukko seurasi pyörällään melkein kotipihaan mölisten mitäpä muuta, kuin Kikkaa. Oli niin friikki kokemus että pelkäsin seuraavana päivänä poistua kotoa.

Keitin kahvia ja seurasin sen tippumista pannuun mainoslehtiä selaillen kun ovikello soi, menin katsomaan ja siellä oli joku kaupustelija. Totesin että ei kiitos ja menin   ottamaan kahvia paitsi että kahviapa ei enää ollut,  oli vain tilkka pohjalla.  Ymmärrän että ajatuksissaan "autopilotilla" voi juoda mukillisen mutta puoli pannua?

Olin isovanhemmillani käymässä ja autoin maalaamaan pihavajaa päälläni  niskalenkkitoppi ja sortsit, selkä paloi siinä  puuhastellessa  mikä nyt vielä on normaalia mutta sen lisäksi selkään myös ilmestyi suuri käden  jälki, vaarini kämmentäkin isompi. Jälki oikein loisti valkoisena punaisessa nahassa ja näkyi kauan.

Mietin ensin, voisitko olla edesmenneen laulaja Kikan näköinen mutta sitten luin  että olet punatukkainen ja Kikan huippusuosiohan oli joskus 80-luvulla.

Kikka Laitinen on punatukkainen.

Luulen että nyt puhutaan Kirsi Sirenistä joka oli hyvinkin vaalea.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

ShellyCherrie kirjoitti:

Joskus lapsena  seisoin bussipysäkillä kun aloin tuntea vetämistä ja tajusin sekä takissani että repussani olevien heijastimien sojottavan vaakasuorana metsään, koetin kiskoa heijastimia takaisin ja silloin bussi tuli ja vetäminen loppui.

Parikymppisenä olin menossa kaupungille kun metrossa pieni tyttö rattaissa alkoi hokea "Kikka! Kikka!",hymyilin ja naurahdin että "taidan olla vaan väärä Kikka." En miettinyt asiaa sen kummemmin, lapsi oli vain sotkenut minut johonkin toiseen punatukkaiseen Kirstiin jota myös Kikaksi kutsutaan. Mutta sitten liukuportaissa ventovieras nainen tuli halaamaan hokien "Kikka! Tuu kaljalle!" eikä meinannut uskoa ettei tunneta. Ja kirsikkana kakun päälle joku puliukko seurasi pyörällään melkein kotipihaan mölisten mitäpä muuta, kuin Kikkaa. Oli niin friikki kokemus että pelkäsin seuraavana päivänä poistua kotoa.

Keitin kahvia ja seurasin sen tippumista pannuun mainoslehtiä selaillen kun ovikello soi, menin katsomaan ja siellä oli joku kaupustelija. Totesin että ei kiitos ja menin   ottamaan kahvia paitsi että kahviapa ei enää ollut,  oli vain tilkka pohjalla.  Ymmärrän että ajatuksissaan "autopilotilla" voi juoda mukillisen mutta puoli pannua?

Olin isovanhemmillani käymässä ja autoin maalaamaan pihavajaa päälläni  niskalenkkitoppi ja sortsit, selkä paloi siinä  puuhastellessa  mikä nyt vielä on normaalia mutta sen lisäksi selkään myös ilmestyi suuri käden  jälki, vaarini kämmentäkin isompi. Jälki oikein loisti valkoisena punaisessa nahassa ja näkyi kauan.

Mietin ensin, voisitko olla edesmenneen laulaja Kikan näköinen mutta sitten luin  että olet punatukkainen ja Kikan huippusuosiohan oli joskus 80-luvulla.

Kikka Laitinen on punatukkainen.

Luulen että nyt puhutaan Kirsi Sirenistä joka oli hyvinkin vaalea.

Mutta alkuperäisessä viestissä puhuttiin punatukkaisesta kikasta.

Vierailija kirjoitti:

Noin kymmenvuotiaana leikin yksin ulkona iltahämärissä kun havaitsin taskuni pohjalla kolikoita ja päätin käydä ostamassa tikkarin. Kioskilla ei ollut ketään ja tilaisuus teki kirjaimellisesti varkaan, laitoin lakupötköjä sekä tikkarin taskuun. Ulkona tuli kuitenkin välittömästi  huono omatunto ja käännyin alatakseni kioskiin, mutta se olikin kiinni ja ovi lukossa! Ohi kävellyt koiranulkoiluttaja huikkasi "se on mennyt kahdeksalta kiinni!" Taskussani olivat kuitenkin  edelleen lakut ja tikkarit.

Lukitsit vahingossa auki jääneen oven.

Up

Minulle tulee aika ajoin suunnattomia ahdistuksia enkä siis tiedä siinä hetkessä mistä kyse. Saattaa olla, että valvon yönkin pyöriessä..Tosi usein jotain on tapahtunut oikeasti. Esim. Tuli tunne, että joku saa vauvan/tai jo on lapsi. Yhdistin tämän silloiseen mieheen valheineen, mutta myöhemmin tajusin että asia liittyikin exääni..Ei siis olla oltu 2v tekemisissä, eri paikkakunnilla, ei tietolähteitä. Tuohon exän vauvaan liittyen koin 2 ahdistuskohtausta, toisella kerralla unessa huutoitkin onnea ja surua. Heräsin ja oli mielettömän helpottunut olo, käsittelin siis asian unessani.

tänään puhelimeeni ilmestyi kuva hillomunkista. kuvasta ei selviä muuta kuin watsuppimage ja tänään lähetetty. tarkistin kaikki viestiketjut eikä yhdessäkään ollut kuvaa munkista. kyseessä ei ole käytetty puhelin eikä googletilin tiedoista löydy muita laitteita samalle tilille.

Vierailija kirjoitti:

Vähän yli kolme vuotta sitten aloin tapailla silloista naisystävääni, ja olimme kesällä lämpimällä säällä istumassa hänen kanssa kaupungilla eräässä puistossa veden äärellä juomia nauttimassa. Paikalle pyöräili sattumalta eräs vanha miespuolinen kaverini, joka tietysti istahti siihen juttelemaan. Yhtäkkiä tämä kaverini kysyy naisystävältäni, että olikohan se sinun sisko jonka näin tuolla Lidlissä tässä ihan vasta? Olimme naisystäväni kanssa melko hölmistyneitä, että miten hän voi tuollaista päätellä? Tämä kaverini ei ollut koskaan aiemmin tavannut naisystävääni, saati tiennyt mitään hänen perhesuhteistaan. Naisystävälläni kylläkin oli kaksi siskoa, mutta eihän kaverini voinut sitä tietää, ja heistäkin toinen asui kauempana. Yritin kysellä että kukahan se mahtoi olla, mutta kaverinikaan ei nimeä muistanut, ja sen verran selvisi että se saattoi olla yksi minun naispuolinen tuttu, jonka kaverinikin on joskus tavannut, mutta kuitenkin. Miten kaverini saattoi päätellä, että se on naisystäväni sisko, vaikka he eivät ole edes yhtään saman näköisiä, ja tosiaankin ei hän tiennyt, että naisystävälläni edes on siskoja. Arvoitukseksi siis jäi, että mistä hän sen siskon keksi, vaikka ei edes tuntenut silloista naisystävääni entuudestaan mitenkään? Noh, tämä kaverini on vähän sellainen yksinkertainen ja suppeaa elämää elävä aikamiespoika, joka saattaa yhdistellä asioita vähän oman mielen mukaan, joten olisiko sitten osaselitys siinä?

No siis kaverisi mielestä naisystäväsi vain näytti samalta kuin nainen, jonka hän oli juuri nähnyt kaupassa. Eihän hän tosiaan voinut tietää naisystäväsi siskoista - eikä siis siitäkään, etteivät he ole samannäköisiä. Siskot kuitenkin monesti ovat, ja siksi on ihan luonnollista kysyä. Se kaupan nainen on voinut olla kuka tahansa tuntematon.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itselle tuli mieleen vuosia sitten näkemäni outo juttu, jota en ole kyennyt selvittämään itselleni vieläkään. Olin menossa keittiöön, kun näin keittiön pöydän yllä "leijuvan" jotain.

Siis pöydän yläpuolella, karkeasti arvioiden noin 5- 10cm pöydän pinnasta leijui outo, jonkinlaisia violetin/sinisen sävyjä sisältävä täysin pyöreä ympyrä. Oli mitoiltaan vielä melko iso, sanotaan että silmämääräisen arvioni mukaan pienen lapsen kokoinen?

Eniten järkytti ja pelotti kuitenkin se, että olin ensinäkin täysin hereillä ja tuo mitä ikinä näinkään pysyi paikoillaan yli 5 minuuttia jonka ajan vaan tuijotin sitä keittiön ovelta. Lähemmäs en uskaltanut mennä, koska tuli vaan tosi paha tunne ettei kannata ja olin täysin yksin kotona.

Myöskään ulkoa tuo näky ei voinut tulla, se selvästi alkoi meidän keittiömme pöydän yläpuolelta. Mietin jo silloin ja myöhemminkin, että mikä lie portti tms oli johonkin?

Vieläkin puistattaa miettiä nimenomaan tuota, että mikä se oli? Olen täysin terve ja olin valveilla, en uskonut yliluonnollisiin juttuihin tuota ennen.

Tuo vain jäi vuosiksi aina välillä vaivaamaan. Se pyöreä juttu oli ikään kuin sen näköinen, että esim käden oisi voinut työntää siitä läpi ja kinuta itse perässä, niin jonnekin?

Tai jotain oisi voinut tulla sieltä jostakin tänne? Sellaisia ajatuksia se pyöreä mikä lopulta olikaan herätti. Hyi elämä.

Olisiko voinut olla joku hetkellinen näköhäiriö? Monestihan jos tuijotat pitkään jotain kirkasta näyttöruutua tai muuta kirkasta valoa, niin se saattaa tehdä silmille tepposet, ja kun käännät katseen muualle kirkkaasta valonlähteestä, niin voit silmissä nähdä vilinää, väreilyä tai jotain erivärisiä kuvioita, tai pitkään huonossa asennossa oleminen, ja äkillinen ylösnousu voi aiheuttaa äkillisen verenpaineen epätasapainon, jolloin voi huimata, ja nähdä näköharhoja. Myös migreenikohtauksessa voi silmissä alkaa vilistä, ja näkyä eri värejä ja kuvioita. Entä syötkö mitään lääkkeitä? Jotkut lääkkeetkin voivat aiheuttaa hallusinaatioita. Mutta jos näistä mikään ei täsmää, niin ilmiölle on kyllä melko vaikea antaa selitystä.

Lääkkeitä en syö, ei taustalla mitään sairauksia kuten migreeniä tai mitään muutakaan.

En itsekään tänä päivänäkään ole keksinyt selitystä ilmiölle.

Toki saattoi olla joku hetkellinen näköhäiriökin, mene tiedä?

Mutta voiko tuollainen kestää yli 5 min?

Ja ainiin, joku kysyi edellisellä sivulla miten ilmiö katosi, että haihtuiko vai poistuinko itse paikalta.

Poistuin lopulta itse makkariin viestittelemään miehelle että monelta pääseekään kotiin, kun alkoi hirvittää..

Kyllä näköhäiriökin voi kestää minuutteja. Itse olen tasan kerran elämässäni kokenut migreenille tyypillisen sahalaitakuvion hohtavan näkökentässäni - vaikka minulla ei ole koskaan ollut migreeniä tai mitään siihen viittaavaa. Tämä kesti useita minuutteja kuvion suurentuessa vähitellen. Mutta päänsärkyä ei tullut, eikä mitään muutakaan oiretta. Kaikkea hassua voi aivoissa tapahtua hetkellisesti.

Up

Lapsena näin illalla valtavan valkoisen valon huoneeni seinällä. Valo ei tullut ulkoa ja oli todella kirkas ja pyöreä.

Pelästyin noin paljon, ettää juoksin siskoni viereen nukkumaan.

Youtubessa on Haluatko miljonääriksi -jakso, jossa kilpailija lopettaa kysymykseen, jossa kysytään, mitä eläimiä suulat ovat. Videon on ladannut kilpailija itse. Itse olisin tiennyt, että ne ovat lintuja. Olen tiennyt sen lapsesta asti, koska näin silloin videokasetilta Tikun ja Takun pelastuspartion jakson, jossa oli suulaemo, jonka muna vietiin munien keräilijälle. Kommentoin videota sanomalla tuon. Jossain vaiheessa tuli joltakulta toiselta käyttäjältä kommentti, joka meni sanatarkasti näin: "Mut olisitko sit tienny vastauksii muihin nyt en usko kyl." Eli ihmettelen vain, mistä hän päätteli, että en olisi tiennyt. Totta on, että en olisi tiennyt kaikkiin, mutta mistä sen voi päätellä? Ja eihän tämä kyseinen kilpailijakaan tiennyt vastausta kaikkiin. Hänellä ei ollut enää oljenkorsia jäljellä, kun tuo suulakysymys esitettiin.

Vierailija kirjoitti:

Youtubessa on Haluatko miljonääriksi -jakso, jossa kilpailija lopettaa kysymykseen, jossa kysytään, mitä eläimiä suulat ovat. Videon on ladannut kilpailija itse. Itse olisin tiennyt, että ne ovat lintuja. Olen tiennyt sen lapsesta asti, koska näin silloin videokasetilta Tikun ja Takun pelastuspartion jakson, jossa oli suulaemo, jonka muna vietiin munien keräilijälle. Kommentoin videota sanomalla tuon. Jossain vaiheessa tuli joltakulta toiselta käyttäjältä kommentti, joka meni sanatarkasti näin: "Mut olisitko sit tienny vastauksii muihin nyt en usko kyl." Eli ihmettelen vain, mistä hän päätteli, että en olisi tiennyt. Totta on, että en olisi tiennyt kaikkiin, mutta mistä sen voi päätellä? Ja eihän tämä kyseinen kilpailijakaan tiennyt vastausta kaikkiin. Hänellä ei ollut enää oljenkorsia jäljellä, kun tuo suulakysymys esitettiin.

Aika moni ei varmasti ois tienny kaikkiin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itselle tuli mieleen vuosia sitten näkemäni outo juttu, jota en ole kyennyt selvittämään itselleni vieläkään. Olin menossa keittiöön, kun näin keittiön pöydän yllä "leijuvan" jotain.

Siis pöydän yläpuolella, karkeasti arvioiden noin 5- 10cm pöydän pinnasta leijui outo, jonkinlaisia violetin/sinisen sävyjä sisältävä täysin pyöreä ympyrä. Oli mitoiltaan vielä melko iso, sanotaan että silmämääräisen arvioni mukaan pienen lapsen kokoinen?

Eniten järkytti ja pelotti kuitenkin se, että olin ensinäkin täysin hereillä ja tuo mitä ikinä näinkään pysyi paikoillaan yli 5 minuuttia jonka ajan vaan tuijotin sitä keittiön ovelta. Lähemmäs en uskaltanut mennä, koska tuli vaan tosi paha tunne ettei kannata ja olin täysin yksin kotona.

Myöskään ulkoa tuo näky ei voinut tulla, se selvästi alkoi meidän keittiömme pöydän yläpuolelta. Mietin jo silloin ja myöhemminkin, että mikä lie portti tms oli johonkin?

Vieläkin puistattaa miettiä nimenomaan tuota, että mikä se oli? Olen täysin terve ja olin valveilla, en uskonut yliluonnollisiin juttuihin tuota ennen.

Tuo vain jäi vuosiksi aina välillä vaivaamaan. Se pyöreä juttu oli ikään kuin sen näköinen, että esim käden oisi voinut työntää siitä läpi ja kinuta itse perässä, niin jonnekin?

Tai jotain oisi voinut tulla sieltä jostakin tänne? Sellaisia ajatuksia se pyöreä mikä lopulta olikaan herätti. Hyi elämä.

Olisiko voinut olla joku hetkellinen näköhäiriö? Monestihan jos tuijotat pitkään jotain kirkasta näyttöruutua tai muuta kirkasta valoa, niin se saattaa tehdä silmille tepposet, ja kun käännät katseen muualle kirkkaasta valonlähteestä, niin voit silmissä nähdä vilinää, väreilyä tai jotain erivärisiä kuvioita, tai pitkään huonossa asennossa oleminen, ja äkillinen ylösnousu voi aiheuttaa äkillisen verenpaineen epätasapainon, jolloin voi huimata, ja nähdä näköharhoja. Myös migreenikohtauksessa voi silmissä alkaa vilistä, ja näkyä eri värejä ja kuvioita. Entä syötkö mitään lääkkeitä? Jotkut lääkkeetkin voivat aiheuttaa hallusinaatioita. Mutta jos näistä mikään ei täsmää, niin ilmiölle on kyllä melko vaikea antaa selitystä.

Lääkkeitä en syö, ei taustalla mitään sairauksia kuten migreeniä tai mitään muutakaan.

En itsekään tänä päivänäkään ole keksinyt selitystä ilmiölle.

Toki saattoi olla joku hetkellinen näköhäiriökin, mene tiedä?

Mutta voiko tuollainen kestää yli 5 min?

Ja ainiin, joku kysyi edellisellä sivulla miten ilmiö katosi, että haihtuiko vai poistuinko itse paikalta.

Poistuin lopulta itse makkariin viestittelemään miehelle että monelta pääseekään kotiin, kun alkoi hirvittää..

Kyllä näköhäiriökin voi kestää minuutteja. Itse olen tasan kerran elämässäni kokenut migreenille tyypillisen sahalaitakuvion hohtavan näkökentässäni - vaikka minulla ei ole koskaan ollut migreeniä tai mitään siihen viittaavaa. Tämä kesti useita minuutteja kuvion suurentuessa vähitellen. Mutta päänsärkyä ei tullut, eikä mitään muutakaan oiretta. Kaikkea hassua voi aivoissa tapahtua hetkellisesti.

Migreeni ei aina tarkoita päänsärkyä.

Asuimme exäni kanssa keskellä metsää. Kerran tulin töistä ja näin tienlaidassa kävelevä naisen joka kiinnitti huomioni monestakin syystä: Naisella oli valkoinen nahkajakku, mustat tiukat housut  ja valkoiset erittäin korkeakorkoiset saapikkaat. Tie oli hiekkatie, nainen kuitenkin käveli siinä korkkareissaan kuin  catwalkilla. Auringonvalo hehkui naisen oranssinsävyisessä, päälaelle keoksi kasatussa  tukassa ja  ja silmiä peittivät aurinkolasit, kasvoista näin vain väläyksen sivuprofilia. Kaikkiaan hyvin näyttävä ilmestys.  Lähellä ei ollut taloja, ainoa oli meidän talomme ja sinnekin oli parisen kilometriä mutta jos nainen jatkaisi kävelyä, hän päätyisi pihaamme.  Asia alkoi kiusata minua  niin että tein u-käännöksen kysyäkseni, onko hänellä kaikki hyvin mutta nainen oli kadonnut kuin se kuuluisa pieru saharaan. Nousin autosta hölmönä ja mietin, että mikäs kummitus se nyt oli? 

Vierailija kirjoitti:

Asuimme exäni kanssa keskellä metsää. Kerran tulin töistä ja näin tienlaidassa kävelevä naisen joka kiinnitti huomioni monestakin syystä: Naisella oli valkoinen nahkajakku, mustat tiukat housut  ja valkoiset erittäin korkeakorkoiset saapikkaat. Tie oli hiekkatie, nainen kuitenkin käveli siinä korkkareissaan kuin  catwalkilla. Auringonvalo hehkui naisen oranssinsävyisessä, päälaelle keoksi kasatussa  tukassa ja  ja silmiä peittivät aurinkolasit, kasvoista näin vain väläyksen sivuprofilia. Kaikkiaan hyvin näyttävä ilmestys.  Lähellä ei ollut taloja, ainoa oli meidän talomme ja sinnekin oli parisen kilometriä mutta jos nainen jatkaisi kävelyä, hän päätyisi pihaamme.  Asia alkoi kiusata minua  niin että tein u-käännöksen kysyäkseni, onko hänellä kaikki hyvin mutta nainen oli kadonnut kuin se kuuluisa pieru saharaan. Nousin autosta hölmönä ja mietin, että mikäs kummitus se nyt oli? 

Tulee ihan mieleen jokin katoava liftari -tarina.

Vierailija kirjoitti:

Youtubessa on Haluatko miljonääriksi -jakso, jossa kilpailija lopettaa kysymykseen, jossa kysytään, mitä eläimiä suulat ovat. Videon on ladannut kilpailija itse. Itse olisin tiennyt, että ne ovat lintuja. Olen tiennyt sen lapsesta asti, koska näin silloin videokasetilta Tikun ja Takun pelastuspartion jakson, jossa oli suulaemo, jonka muna vietiin munien keräilijälle. Kommentoin videota sanomalla tuon. Jossain vaiheessa tuli joltakulta toiselta käyttäjältä kommentti, joka meni sanatarkasti näin: "Mut olisitko sit tienny vastauksii muihin nyt en usko kyl." Eli ihmettelen vain, mistä hän päätteli, että en olisi tiennyt. Totta on, että en olisi tiennyt kaikkiin, mutta mistä sen voi päätellä? Ja eihän tämä kyseinen kilpailijakaan tiennyt vastausta kaikkiin. Hänellä ei ollut enää oljenkorsia jäljellä, kun tuo suulakysymys esitettiin.

Joku nettitrolli. Ei noista kannata välittää.

Aloittajalle : No mutta jospa tuo mysteerinainen olikin suhteessa isäsi kanssa ja siksi tiesi nimesi jne.?

Olen jo pitkään halunnut tilata netistä vanhan englanninkielisen kirjan, kirjaa ei ole suomennettu eikä varmasti ole koskaan ollut myynnissä suomessa. Vihdoin tilasin sen, muutossa huomasin kumminkin että minulla on jo tämä kyseinen kirja ja nyt niitä oli kaksi. Missä vaiheessa olen tämän ostanut sillä kirja oli todella sellainen minkä halusin ja olisin lukenut heti jos se minulla olisi ollut. Vanhempieni kirjoja se ei voi olla sillä he eivät lue englanninkielistä kirjallisuutta tai sellaisista aiheista.

Eniten jäi ärsyttämään rahan meno kun oli tiukkaa muutenkin.