Olen 18v ja haluan kuolla

Elämä kuormittaa liikaa. Opiskelen tällä hetkellä viimeistä vuotta lukiossa ja käyn sen ohella töissä. Olen vähentänyt työvuoroja niin, että teen max 3 vuoroa per viikko, mutta olen siitä huolimatta aivan poikki. Keväällä on taas edessä ylioppilaskirjoitukset ja stressaan niitä jo etukäteen. Kirjoitusten jälkeen olisi pakko luke pääsykokeisiin, jotta saisin jatko-opiskelupaikan. Tavoitteet ovat korkealla, ja tiedostan itsekin olevani ehkä liian ankara itselleni. Myös raha-asiat, muutama ihmissuhde ja tulevaisuus ahdistavat.

Olen niin väsynyt, että en kykene nousemaan sängystä aamuisin. En herää herätyskellon ääneen. Lukiossa poissaoloja on nyt abivuonna kertynyt huomattavasti sallittua määrää enemmän, mutta olen aina selvittänyt ne "hammaslääkärillä" tai "päänsäryllä". Isossa lukiossa opettajat eivät ole kiinnittäneet poissaoloihin huomiota.

Stressi ei siis vaikuta minuun ainoastaan henkisesti, vaan myös fyysisesti. Syke on jatkuvasti korkea ja kroppani tuntuu vetävän ylikierroksilla. Minulla on synnynnäinen lievä sydänvika, minkä vuoksi olen käynyt kahden vuoden välein kontrollissa. Viimeisimmän kontrollin jälkeen (lokakuun lopussa) sain lähetteen uudestaan sydänpoliklinikalle. En ole koskaan saanut uutta lähetettä noin lyhyen ajan jälkeen, mutta nyt lääkäri oli huolestunut korkeasta sykkeestä ja rytmihäiriöistä. Rasitustutkimuksissa oli myös jotain normaalista poikkeavaa.

Minulle tulee outoja muistikatkoksia. Joskus unohdan täysin, mitä tein edellisenä päivänä. Englannin tunnilla saatan havahtua siihen, että en muista perussanoja, vaikka olen kolmannelta luokalta lähtien ollut hyvä englannissa. En tiedä, viekö stressaaminen kaiken muistikapasiteettini, mutta siltä se ainakin tuntuu.

Asun yksin ja olen aika yksinäinen. Minulla on lukiossa onneksi kaksi kaveria, mutta emme näe vapaa-ajalla juuri koskaan.

En yksinkertaisesti jaksa enää. Itken joka ilta itseni uneen ja rukoilen, että aamulla ei tarvitsisi enää herätä. Haluan kuolla. Elämä kuormittaa liikaa ja tuntuu, että en selviä tästä. Stressi ja ahdistus on jatkuvasti läsnä.

Kiitos ja anteeksi, että sain purkautua tänne.