Lastensuojelun toimitatavat ja tapaamisasiat - kuka osaa neuvoa?
Olen seurannut läheltä tuttavaperheen tilannetta ja olen hyvin huolissani heidän lastensa hyvinvoinnista.
Lapset on oikeuden päätöksellä määrätty isälleen asumaan ja äidin luona viikoittaiset tapaamiset sekä joka toinen viikonloppu.
Isä ei kuitenkaan päästä lapsia äidin luokse, ottaa heiltä kännyköitä pois, lukitsee huoneeseen, kun pitäisi lähteä äidille ja uhkailee lapsia arestilla yms, jos lapset ovat äidin kanssa tekemisissä.
Lapset pelkäävät isää.
Toinen lapsista oli minun luonani äitinsä kanssa eräs viikonloppu. Hän näki lähtöä edeltävänä yöllä painajaisia, eikä halunnut maanantaiaamuna lähteä kouluun, koska pelkäsi isän hakevan hänet sieltä. Hän on aiemminkin koettanut piiloutua koulussa isänsä tullessa hakemaan.
Minä otin huolissani yhteyttä lastensuojeluun ja sieltä järjestyi kriisipalaveri samalle päivälle. Menimme sinne ja lapsi kertoi itkuisena, etei halua isälleen ja pelkää isän raivoamista. Viikonloppuna isä oli soitellut lapselle tosi vihaisena.
Lastensuojelun työntekijät pakottivat itkevän lapsen lähtemään mukaansa isän luo, mutta lupasivat puhua isälle, että ei saa raivota ja että kännykkää ei saa ottaa lapselta pois. Lapselle luvattiin antaa lasun puhelinnumero, että voi soittaa, jos alkaa pelottaa.
Isä oli kuitenkin ensitöikseen ottanut kännykän pois. Työntekijät tätä pahoittelivat, mutteivat kuulemma voi asialle mitään. Tapauksen jälkeen äiti ei ole juuri saanut lapsiin yhteyttä ja isä on estänyt edellä mainituin keinoin kaikki äidin ja poikien väliset tapaamiset.
Lastensuojelu ei näe lasten ahdistusta ja pelkoa. He jopa kehuvat isää! Isän äiti on tosin töissä samassa virastossa, voisiko se vaikuttaa heidän suhtautumiseensa?
Olen todella huolissani tilanteesta! Mitä tällaisessa tilanteessa voi tehdä? Kuka auttaa lapsia tässä ahdingossa?
Kommentit (33)
Niin, sosiaaliviranomaisilla ei ole pakkokeinoja käytössä, niitä on vain poliisilla. Äiti voi hakea tapaamisoikeuden täytäntöönpanoa käräjäoikeudelta. Lastensuojeluasiat menevät omaa rataansa. Tuossa tilanteessa ei ole nähty lasten olevan niin suuressa vaarassa, että olisi jouduttu miettimään sijoitusta esimerkiksi toiselle vanhemmalle. Kieltämättä kuulostaa epäilyttävältä, että isän äiti on samassa virastossa töissä, mutta sen ei pidä vaikuttaa päätöksentekoon.
Kiitos vastauksistanne. Äiti ja lapsi ovat nyt isän uhkailuista ja kiristyspuheluista huolimatta minun luonani. Lapsi itki, ettei halua isänsä luokse, emmekä häntä sinne pakottaneet menemään.
Lastensuojelusta ovat soittaneet moneen kertaan ja kehottaneet patistamaan lasta menemään isälle. Ihmettelen, kuinka he eivät ole vastaavaa patistusta ikinä tehneet toiseen suuntaan, silloin kun lasten olisi pitänyt tulla isältä äidille.
Mitä tässä nyt voi tapahtua? Mitkä ovat oikeudet ja velvollisuudet? Mitä sanoo laki?
Äiti ottaa yhteyttä lakimieheen ja hakee oikeusteitse huoltajuutta. Lakimies neuvoo myös miten toimitaan, jos lähi ei luovuta lasta tapaamiseen tai anna pitää yhteyttä.
Mitään muuta ei etävanhempi voi tehdä.
Jatkuvat lasut tulkitaan kiusanteoksi, jos eivät tule esim. koulun, terveydenhuoltohenkilökunnan tai jonkun "ulkopuolisen" puolelta.
Harmi kyllä tuollainen omatoimisuus voi kostautua. Sitä voidaan käyttää äitiä vastaan ja evätä tapaamisetkin. Kannattaisi mennä viranomaisten kautta. Kai lapsella on jotain syitä pelätä isää? Rikosilmoituksia vaan kehiin. Henkinen väkivalta? Fyysinen väkivalta? Seksuaalinen väkivalta?
Vierailija kirjoitti:
Miksi äidillä ei ole lähihuoltajuutta tai miksi ei ole 50/50 sopimusta? Harvoin isälle määrätään lapsia pääasiassa jos äidissä ei ole vikaa...
50/50 sopimus ei onnistu, jos vanhemmat eivät halua toimia yhdessä lasten parasta ajatellen. Sitä ei suositella jos vanhemmilla on huonot välittai ristiriitoja.
12v taitaa saada valita missä asuu (tai ainakin mielipide tulee ottaa vakavasti huomioon).
Tietynlaiset miehet valittavat, että isiä ei huomioida eroasioissa tarpeeksi, vaikka tosiasiassa heidän "oikeuksiaan" huomioidaan liikaakin. Tosiasiassa useimmiten äitien todellinen intressi on lasten hyvinvointi ja isillä taas eksän naisvihamielinen katkera kiusaaminen. Näin tämä on kehitysmaissa (jos haluatte tukea lapsia ja perheitä, tukekaa äitejä, koska nämä käyttävät tuen lasten parhaaksi, isät itseensä), ja näin tämä on Suomessa ja muuallakin keskimäärin. Nämä vieraannuttamisista puhuvat katkerat eroisät ovat todellisuudessa pääasiassa narsisteja.
Suomalaisen tasa-arvoilluusion vuoksi monet naiset joutuvat elämään väkivallan uhan alla ja lapset myös, kun "isä on ihan yhtä hyvä vanhempi".
Tuosta, että isän äiti on alalla, tulee mieleen Vilja-Eerika. Eihän hänenkään äitiään kuunneltu. Vaikka selkeästi oli ainoa, joka oikeasti välitti, ongelmistaan huolimatta.
Minä luulen, että olette hysteerisia hulluja.
Miksi kenenkään pitäisi uskoa noita juttujanne?
Eihän oikeuskaan uskonut.
Maailman sivu on ollut ankaria isiä, ei se ole mikään pahoinpitely sentään.
Te annatte tällä hetkellä sen esimerkin, että aikuiset voivat käyttäytyä aivan hillittömästi. Jos isä käyttäytyy kuten sinä väität, e hän toki ole teitä parempi, mutta luulen, että voin luottaa paremmin teidän kuvaukseenne siitä miten itse toimitte, kuin miten isä teidän mielestänne toimii.
Ja te toimitte täysin hysteerisesti. Mitä pahaa isä on aikaisemmin tehnyt lapsille? Onko jotain syytä olla luottamatta häneen. Ette te ainakaan kerro mitään sellaista. Kerrot vain, että äidille ei annettu huoltajuutta, hermoromahduksen takia ja hysteeriseltä kuulostatte edelleen. Sanotte sen olevan seuraus, mutta aivan yhtä hyvin se voi olla syy isän toimille. Mistä sen joku av-mamma voisi tietää. ?
Lapsi kyllä vaistoaa tasapainottoman äitinsä hysteerisyyden ja voit olla varma, että se lapseen tarttuu.
Valitettavasti en luottaisi paljoa lastensuojeluun tässä asiassa. Lähipiirissäni oli vastaava tapaus, jossa tapaamisten estäjä oli äiti. Hän käyttäytyi samalla tavoin kun ap:n mainitsema isä. Äidistä tehtiin lukuisia lastensuojeluilmoituksia koulun ja psykiatrien toimesta, samoin yksityishenkilöt tekivät. Siitä huolimatta lapset "saivat" asua äidillään, sillä lastensuojelun mielestä äiti oli tasapainoinen ja vastuullinen. Isän oli pakko käynnistää huoltajuusriidat, mutta sosiaalitoimi puolusti äitiä henkeen ja vereen.
Vasta kun lapset olivat niin vanhoja, että pääsivät karkaamaan omin jaloin äidiltään, he saivat muuttaa isälleen. Silloin oli jo myöhäistä. Lapset tarvitsivat pitkäaikaista ja rankkaa hoitoa. Vielä nykyäänkin he katkerana kyselevät, mikseivät viranomaiset laittaneet äitiä kuriin kun äiti joi, löi ja kiusasi isää ja lapsia. Lapsilla on mennyt luotto viranomaisiin. He eivät kykene arvostamaan lastensuojelua, sillä juuri nämä viranomaiset mahdollistivat äitinsä kaiken mahdollisen sekoilun. Lastensuojelu oli heidän tapauksessaan äitiensuojelua.
Ja tuo aiemmi kirjoittanut "narsisti-isät"-jankkaaja yleistää todella rajusti. Äidit eivät ole mitään pyhimyksiä, jotka automaattisesti ajattelevat lastensa parasta.
Vierailija kirjoitti:
Mun luona täällä on taas äitinsä kanssa yksi lapsi tippa linssissä, eikä suostu lähtemään isänsä luokse. Toista lasta isä ei päästänyt ollenkaan tulemaan tapaamiseen.
Mitä tässä pitäisi nyt tehdä?
Jollei tämä ole trolli niin varmaan muuten täyttä pa**a puhetta. Ei l-s mikään tyhmä ole. Joo, olen ollut tekemisissä myös ja ammattilaisia eikä mitään nenästä vedettäviä narreja niinkuin täällä annat ymmärtää. Yritätte huijata lasua tekemällä perättömiä ls-ilmoituksia isästä. Koska äityli haluaa lapsen kotiinsa. Mikä narkkari sitten onkaan, lasu vie lapsen pois vain syystä!
Hirveä tilanne kirjoitti:
Olen seurannut läheltä tuttavaperheen tilannetta ja olen hyvin huolissani heidän lastensa hyvinvoinnista.
Lapset on oikeuden päätöksellä määrätty isälleen asumaan ja äidin luona viikoittaiset tapaamiset sekä joka toinen viikonloppu.
Isä ei kuitenkaan päästä lapsia äidin luokse, ottaa heiltä kännyköitä pois, lukitsee huoneeseen, kun pitäisi lähteä äidille ja uhkailee lapsia arestilla yms, jos lapset ovat äidin kanssa tekemisissä.
Lapset pelkäävät isää.Toinen lapsista oli minun luonani äitinsä kanssa eräs viikonloppu. Hän näki lähtöä edeltävänä yöllä painajaisia, eikä halunnut maanantaiaamuna lähteä kouluun, koska pelkäsi isän hakevan hänet sieltä. Hän on aiemminkin koettanut piiloutua koulussa isänsä tullessa hakemaan.
Minä otin huolissani yhteyttä lastensuojeluun ja sieltä järjestyi kriisipalaveri samalle päivälle. Menimme sinne ja lapsi kertoi itkuisena, etei halua isälleen ja pelkää isän raivoamista. Viikonloppuna isä oli soitellut lapselle tosi vihaisena.
Lastensuojelun työntekijät pakottivat itkevän lapsen lähtemään mukaansa isän luo, mutta lupasivat puhua isälle, että ei saa raivota ja että kännykkää ei saa ottaa lapselta pois. Lapselle luvattiin antaa lasun puhelinnumero, että voi soittaa, jos alkaa pelottaa.
Isä oli kuitenkin ensitöikseen ottanut kännykän pois. Työntekijät tätä pahoittelivat, mutteivat kuulemma voi asialle mitään. Tapauksen jälkeen äiti ei ole juuri saanut lapsiin yhteyttä ja isä on estänyt edellä mainituin keinoin kaikki äidin ja poikien väliset tapaamiset.Lastensuojelu ei näe lasten ahdistusta ja pelkoa. He jopa kehuvat isää! Isän äiti on tosin töissä samassa virastossa, voisiko se vaikuttaa heidän suhtautumiseensa?
Olen todella huolissani tilanteesta! Mitä tällaisessa tilanteessa voi tehdä? Kuka auttaa lapsia tässä ahdingossa?
Niin kerroppas ensin miksi äiti ei saa pitää lapsia? Pitää siinäkin olla joku syy? Isä pitää jöötä mutta äiti viis veisaa missä mukulat menvät vai? Käyttääkö äiti liikaa alkoholia? Onko "jollakin" lääkityksellä vai käyttääkö jopa huumeita? Ei tietenkään! Hyvä äiti hän on! Vakinainen työpaikka eikä koskaan juo tai polta! Kyllä joo tosi ihme juttu. No kun äiti saa asiansa kuntoon, kuule, niin mikään mahti maailmassa, ei ees sossut estä lapsia asumasta hänen luonaa. Mutta ensin asiat kuntoon!
Rikosilmoitus. Miät vielä mietit? Lapsia ei saa kohdella noin.
Lasuja vaan säännöllisesti tekemään. Kun niitä tulee säännöllisesti koululta, äidiltä ja lähipiiriltä, niin asioihin pitää jossain vaiheessa puuttua. Älkää siis lannistuko, jos eka tai toka ilmoitus ei johda mihinkään. Tehkää edelleen ilmo jokaisesta kerrasta kun lapsi kertoo pelkäävänsä isäänsä.