Lue keskustelun säännöt.
Miksi tekoäly ei korvaa lakimiehiä? Maailman yksinkertaisin asia!
20.12.2017 |
Ei tarvitsisi olla edes tekoäly vaan tietokoneohjelma, joka antaisi oikean tuomion muutamassa sekunnissa.
Kommentit (57)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lakimiehet tekevät kaikenlaista muutakin kuin ovat tuomareita.
Toisaalta tuo olisi aika lystiä, koska iso osa suomalaisista ei edes ymmärrä lukemaansa. Jos tekoäly olisi mukana oikeusprosessissa, ei porukka edes osaisi vastata yksinkertaisiin kysymyksiin, joilla yritetään selvittää rikokseen liittyviä yksityiskohtia. Johan se nähtiin kesällä, kun työttömät ei osanneet edes ilmoittautua työttömiksi, kun olisi pitänyt lukea 2 riviä tekstiä ja toimia ohjeen mukaan. Miten ihmiset muka osaisi yhtään sen paremmin kertoa rikoksesta?
Homma toimisi poliisin ohjauksessa ja tiloissa ja hän laittaisi raksit oikeaan kohtaan.
Tälläkin hetkellä kuulustelutapahtumassa poliisi ei suoraan kirjaa kuulusteltavan puhetta tekstiksi vaan muokkaa sitä jonkin verran , esim. ymmärrettävämpään muotoon. Tämän takia kannattaa lukea teksti läpi ennen sen allekirjoitusta.
Suurin osa kuulustelukertomuksesta on hyödytöntä ja ei vaikuta tuomioon vaan antaa prosessiin osallistuville kuvan tapahtumien kulusta. Olisi aika kummallista ettei prosessin osallistuvalla tätä kuvaa olisi.
Tietokoneohjelma ei kuitenkaan tarvitse tätä osaa vaan ainoastaan fakta osuudet tapahtumasta, ja siis ne raksit oikeisin kohtiin ja todistajat ja todisteet.
ap.
No miten se tietokone päättelee, kun uhri sanoo, että tekijä löi häntä päähän ja tekijä sanoo, että ei lyönyt ja todistaja sanoo, että tekijä potkaisi. Tässä on kolmen eri tahon faktat, niitä ei poliisi voi muuksi muuttaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaikka tekoäly tuntisi kaikki lakipykälät ja ennakkotapaukset, on jo pelkkien lausuntojen tulkitseminen haasteellista. Todistaja voi olla liikuttuneessa mielentilassa, jolloin ulosanti on puutteellista tai hän ei välltämättä muista kaikkea, muistaa väärin, värittää totuutta... Mikä tahansa on mahdollista.
Mitä tekemistä millään näistä on tekoälyn kanssa? Jos todistaja ei saa sanottua asiaansa tai puhuu paskaa, niin se on ihan sama asiasisällön kannalta kuka sitä kuuntelee, tekoäly vai ihminen. Paskanpuhumista varten on sitten erikseen valheenpaljastimet. Ulosannin puutteellisuutta paikataan vaikka kirjallisilla kysymyksillä.
Todistajaa voidaan ristikuulustella tai hänen muistamistaan voidaan auttaa täsmentävillä kysymyksillä. Joskus totuuden esillesaaminen edellyttää psykologista silmää, ja sitähän tekoälyllä ei ole.
Väite siitä, ettei tekoälyllä olisi psykologista silmää, on täysin perustelematon.
https://www.newscientist.com/article/mg22830462-700-lie-detecting-algor…
A machine learning algorithm trained on the faces of defendants in recordings of real trials, including that of Andrea Sneiderman (above) who was convicted of lying, correctly identified truth-tellers about 75 per cent of the time. Humans managed just 59.5 per cent. The best interrogators can reach 65 per cent.
Mikä mielestäsi estää ristikuulustelun tekoälyn toimesta?
Tekoälyllä on myös mahdollista prosessoida miljoonien oikeusjuttujen arkistoitua tietoa salamannopeasti ja tehdä vertailua siitä, mikä on käsittelemässään tapauksessa todennäköisin totuus.
Ei tarkoittamani psykologinen silmä liity pelkästään siihen, puhuuko henkilö totta vai ei. Psykologista silmää tarvitaan myös esim. henkilön katumuksen uskottavuuteen, sillä katumustakin on usein käytetty lieventävänä seikkana tuomioita langetettaessa.
Ristiriitaisissa tilanteissa (mm. lapsia kuulusteltaessa) on tärkeää, että kuulustelija osaa arvoida tilannetta kuulusteltavan näkökulmasta.
Tekoälyn arkistojen perusteella tekemä arvio käsiteltävän tapauksen todennäköisimmästä totuudesta on myös nimenomaisesti juuri TODENNÄKÖISIN totuus, eikä välttämättä oikea totuus. Ei ihmisten oikeudenmukaista kohtelua saa alistaa tilastotieteelle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan ok provo jos tämä sellainen on.
Ellei, niin hankalaksi menisi.
Tekoälyn käyttö tilanteessa jossa on sana sanaa vastaan eikä todistajia (vaikka tappelu baari-illan jälkeen) voisi olla haastavaa.
Lisäksi henkilöiden kokemukseen perustuvia syitä tulkitsemaan (oliko tilanne uhkaava, oletko varmasti kuullut näin) tarvitaan ainakin vielä sekä lakimiehiä että tuomareita.Lain käyttöön soveltuu pelkkä tietokoneohjelma paremmin kuin mikään tekoäly koska tekoäly vie sihen suuntaan mistä halutaan poisi eli siihen että lakia tulkitaan.
Kuitenkin, olet väärässä siinä mitä esität.
Sana sanaa vastaan? Ei nykyisinkään voi saada tuomiota tämmöisessä tilanteessa. Asia ei edes voi mennä oikeuteen ellei mitään todisteita ole, ainakin harvemmin.
Ei tuomioita pidä nytkään antaa sen perusteella mikä tuomarin/lakimiehen tuntemus on, vaan sen perusteella mitä on tapahtunut, ja tapahtumaan sopiva lakipykälä.
Tuomari on täysin väärä henkilö tulkitsemaan tilanteen uhkaavuutta, tai jos kykenee tähän, niin ihan samaan kykenee tietokoneohjelmakin.
Uhkaavuus on tasan sen suuruinen kuin tapahtumassa mukana olleet kokevat.Kuitenkaan ei voida ottaa mukaan täydellä painoarvolla vaan pitää määritellä joku taso, kuten tuomaritkin tekee tällä hetkellä.
ap.
Antamassasi mallissa tulkinta siirtyy käräjäsalista poliisille koska poliisihan päättäisi mitä rukseja lomakkeeseen laitetaan.
Lisäksi ohjelmalla esim. tämä uhkaavuuden painoarvo pitäisi esittää numeerisesti henkilökohtaisella kertoimella ja kukas sen määrittelisi?
Lisäksi tulkinnan ja kokonaisuuden ymmärtämisen puuttuessa ohjelmalta, pitäisi asian olla ratkaistavissa puhtaasti kyllä/ei tyyppisillä kysymyksillä.
Esimerkki:
Poliisi: Teitkö sen tahallasi?
Syytetty: en.Nyt kuka tulkitsee mitä lomakkeeseen täytetään teon tahallisuuden osalta?
Uhkaavuuden taso voidaan määritellä ihan kuten tähänkin asti. Jos ulkopuolinen tällä hetkellä määrittelee uhkaavuuden tason niin ei se ole sen todempi kuin minkään muunkaan tekemä arvioi. Uhkaavuus voidaan ottaa suoraan siitä mikä on teon tosiasiallinen kulku. Jos joku hyökkää puukon kanssa päälle niin miksi tuomarin pitäisi voida antaa määrittää uhkaavuuden tason? Uhkaavuuden taso näkyy suoraan siitä montako reikää on uhrissa.
Ei ole tarkoituskaan että ohjelma tulkitsi mitään vaan tuomio tulisi tapahtumien mukaan. Ei tuomarinkaan pitäisi voida tehdä mitään omaa tulkintaa.
Teon tahallisuus tai tahattomuus määriteltäisiin myös suoraan teosta ja tekijän historiasta. Tekijän historia vaikuttaisi tuomioon kuten tähänkin asti.
ap.
Vierailija kirjoitti:
Ei tarkoittamani psykologinen silmä liity pelkästään siihen, puhuuko henkilö totta vai ei. Psykologista silmää tarvitaan myös esim. henkilön katumuksen uskottavuuteen, sillä katumustakin on usein käytetty lieventävänä seikkana tuomioita langetettaessa.
Ja katumustako ei muka voida vastaavasti ohjelmallisesti selvittää? Kerrotko mikä se maaginen komponentti ihmisen aivoissa siinä tapauksessa on, joka sen havaitsee? Sanavalinnat, naaman ilmeet, konteksti ja kaikki muukin katumukseen liittyvä on ihan reaalimaailman dataa, jota ohjelmalla voidaan analysoida. Ja veikkaampa, että tässäkin tapauksessa huomattavasti paremmin kuin ihmisen kyvyin.
Ristiriitaisissa tilanteissa (mm. lapsia kuulusteltaessa) on tärkeää, että kuulustelija osaa arvoida tilannetta kuulusteltavan näkökulmasta.
Ja mikähän estäisi tekoälyä arvioimasta tilannetta?
Tekoälyn arkistojen perusteella tekemä arvio käsiteltävän tapauksen todennäköisimmästä totuudesta on myös nimenomaisesti juuri TODENNÄKÖISIN totuus, eikä välttämättä oikea totuus.
Ei sen tarvitse olla totuus. Se voi olla työkalu tai osakomponentti totuuden selvittämisessä. Haittaahan siitä ei ole, että osataan aiemman datan perusteella päätellä todennäköisin tapahtuma.
Ei ihmisten oikeudenmukaista kohtelua saa alistaa tilastotieteelle.
Kuka on väittänyt, että näin pitäisi tehdä?
Teoriassa tämä olisi paras malli, mutta se edellyttäisi sen, että laki olisi täydellinen ja aukoton, jota laki ei todellakaan ole. Oikeastaan joka tapauksessa päädytään lopulta tilanteeseen, joka on tulkinnanvarainen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lakimiehet tekevät kaikenlaista muutakin kuin ovat tuomareita.
Toisaalta tuo olisi aika lystiä, koska iso osa suomalaisista ei edes ymmärrä lukemaansa. Jos tekoäly olisi mukana oikeusprosessissa, ei porukka edes osaisi vastata yksinkertaisiin kysymyksiin, joilla yritetään selvittää rikokseen liittyviä yksityiskohtia. Johan se nähtiin kesällä, kun työttömät ei osanneet edes ilmoittautua työttömiksi, kun olisi pitänyt lukea 2 riviä tekstiä ja toimia ohjeen mukaan. Miten ihmiset muka osaisi yhtään sen paremmin kertoa rikoksesta?
Homma toimisi poliisin ohjauksessa ja tiloissa ja hän laittaisi raksit oikeaan kohtaan.
Tälläkin hetkellä kuulustelutapahtumassa poliisi ei suoraan kirjaa kuulusteltavan puhetta tekstiksi vaan muokkaa sitä jonkin verran , esim. ymmärrettävämpään muotoon. Tämän takia kannattaa lukea teksti läpi ennen sen allekirjoitusta.
Suurin osa kuulustelukertomuksesta on hyödytöntä ja ei vaikuta tuomioon vaan antaa prosessiin osallistuville kuvan tapahtumien kulusta. Olisi aika kummallista ettei prosessin osallistuvalla tätä kuvaa olisi.
Tietokoneohjelma ei kuitenkaan tarvitse tätä osaa vaan ainoastaan fakta osuudet tapahtumasta, ja siis ne raksit oikeisin kohtiin ja todistajat ja todisteet.
ap.
No miten se tietokone päättelee, kun uhri sanoo, että tekijä löi häntä päähän ja tekijä sanoo, että ei lyönyt ja todistaja sanoo, että tekijä potkaisi. Tässä on kolmen eri tahon faktat, niitä ei poliisi voi muuksi muuttaa.
Tuomio tulisi todistajan todistuksen mukaan kuten käräjäsaleissakin tulee. Se että uhri epäilee että lyötiin on hänen tulkinta.
ap.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lakimiehet tekevät kaikenlaista muutakin kuin ovat tuomareita.
Toisaalta tuo olisi aika lystiä, koska iso osa suomalaisista ei edes ymmärrä lukemaansa. Jos tekoäly olisi mukana oikeusprosessissa, ei porukka edes osaisi vastata yksinkertaisiin kysymyksiin, joilla yritetään selvittää rikokseen liittyviä yksityiskohtia. Johan se nähtiin kesällä, kun työttömät ei osanneet edes ilmoittautua työttömiksi, kun olisi pitänyt lukea 2 riviä tekstiä ja toimia ohjeen mukaan. Miten ihmiset muka osaisi yhtään sen paremmin kertoa rikoksesta?
Homma toimisi poliisin ohjauksessa ja tiloissa ja hän laittaisi raksit oikeaan kohtaan.
Tälläkin hetkellä kuulustelutapahtumassa poliisi ei suoraan kirjaa kuulusteltavan puhetta tekstiksi vaan muokkaa sitä jonkin verran , esim. ymmärrettävämpään muotoon. Tämän takia kannattaa lukea teksti läpi ennen sen allekirjoitusta.
Suurin osa kuulustelukertomuksesta on hyödytöntä ja ei vaikuta tuomioon vaan antaa prosessiin osallistuville kuvan tapahtumien kulusta. Olisi aika kummallista ettei prosessin osallistuvalla tätä kuvaa olisi.
Tietokoneohjelma ei kuitenkaan tarvitse tätä osaa vaan ainoastaan fakta osuudet tapahtumasta, ja siis ne raksit oikeisin kohtiin ja todistajat ja todisteet.
ap.
No miten se tietokone päättelee, kun uhri sanoo, että tekijä löi häntä päähän ja tekijä sanoo, että ei lyönyt ja todistaja sanoo, että tekijä potkaisi. Tässä on kolmen eri tahon faktat, niitä ei poliisi voi muuksi muuttaa.
Kuulusteltavat kytketään laitteistoon, joka mittaa heidän sykettään, hieneritystään, aivotoimintaa ja muuta vastaavaa. Järjestelmä spottaa valehtelijan paljon suuremmalla todennäköisyydellä kuin ihminen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi ei vaan kielletä valehtemista, huijaamista ja muuta pahantekoa?
Muuttuisi ne poliisitkin ihan tarpeettomiksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaikka tekoäly tuntisi kaikki lakipykälät ja ennakkotapaukset, on jo pelkkien lausuntojen tulkitseminen haasteellista. Todistaja voi olla liikuttuneessa mielentilassa, jolloin ulosanti on puutteellista tai hän ei välltämättä muista kaikkea, muistaa väärin, värittää totuutta... Mikä tahansa on mahdollista.
Mitä tekemistä millään näistä on tekoälyn kanssa? Jos todistaja ei saa sanottua asiaansa tai puhuu paskaa, niin se on ihan sama asiasisällön kannalta kuka sitä kuuntelee, tekoäly vai ihminen. Paskanpuhumista varten on sitten erikseen valheenpaljastimet. Ulosannin puutteellisuutta paikataan vaikka kirjallisilla kysymyksillä.
Todistajaa voidaan ristikuulustella tai hänen muistamistaan voidaan auttaa täsmentävillä kysymyksillä. Joskus totuuden esillesaaminen edellyttää psykologista silmää, ja sitähän tekoälyllä ei ole.
Väite siitä, ettei tekoälyllä olisi psykologista silmää, on täysin perustelematon.
https://www.newscientist.com/article/mg22830462-700-lie-detecting-algor…
A machine learning algorithm trained on the faces of defendants in recordings of real trials, including that of Andrea Sneiderman (above) who was convicted of lying, correctly identified truth-tellers about 75 per cent of the time. Humans managed just 59.5 per cent. The best interrogators can reach 65 per cent.
Mikä mielestäsi estää ristikuulustelun tekoälyn toimesta?
Tekoälyllä on myös mahdollista prosessoida miljoonien oikeusjuttujen arkistoitua tietoa salamannopeasti ja tehdä vertailua siitä, mikä on käsittelemässään tapauksessa todennäköisin totuus.
Ei tarkoittamani psykologinen silmä liity pelkästään siihen, puhuuko henkilö totta vai ei. Psykologista silmää tarvitaan myös esim. henkilön katumuksen uskottavuuteen, sillä katumustakin on usein käytetty lieventävänä seikkana tuomioita langetettaessa.
Ristiriitaisissa tilanteissa (mm. lapsia kuulusteltaessa) on tärkeää, että kuulustelija osaa arvoida tilannetta kuulusteltavan näkökulmasta.
Tekoälyn arkistojen perusteella tekemä arvio käsiteltävän tapauksen todennäköisimmästä totuudesta on myös nimenomaisesti juuri TODENNÄKÖISIN totuus, eikä välttämättä oikea totuus. Ei ihmisten oikeudenmukaista kohtelua saa alistaa tilastotieteelle.
Ei katumusta pidä käyttää lieventävänä seikkana. Katumuksen aitous näkyy suoraan siinäkin että kuinka usein viihtyy käräjäsaleissa syytettynä.
Lasten kuulemisen ongelma on enemmänkin se että vanhemmat/ lasten kanssa touhuava terveydenhoitohenkilökunta syöttää lapselle tapahtumien kulun ja totuus sitten hukkuu matkan varrelle. Poliisi on tältä osin rehellisempi ja kysyy lapselta ilman johdattelua.
On pelkkä myytti ja keksitty tarina ettei lapsi ihan itse voisi kertoa totuutta.
ap.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä en ole kuullut, että katumista käytettäisiin lieventävänä seikkana.
http://blogs.helsinki.fi/avoin-johdatusoik/rikosoikeus/
Katumisesta kyllä puhutaan, mutta se tarkoittaa aina sitä, että teko on jätetty kesken, kun on tultu katumapäälle, joka on aika eri asia.
Saisko vaikka linkin johonkin oikeustapaukseen, jossa katumista oikeussalissa on tapahtunut ja tuomiota siten lievennetty?
Mieluummin minä korvaisin kaikki nuo POLIITIKOT tekoälyllä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mieluummin minä korvaisin kaikki nuo POLIITIKOT tekoälyllä.
Tekoäly ei sovellu politiikkaan.
ap.
Vierailija kirjoitti:
Minä en ole kuullut, että katumista käytettäisiin lieventävänä seikkana.
http://blogs.helsinki.fi/avoin-johdatusoik/rikosoikeus/
Katumisesta kyllä puhutaan, mutta se tarkoittaa aina sitä, että teko on jätetty kesken, kun on tultu katumapäälle, joka on aika eri asia.
Saisko vaikka linkin johonkin oikeustapaukseen, jossa katumista oikeussalissa on tapahtunut ja tuomiota siten lievennetty?
Tässä tapuksessa katumista ei osoitettu oikeussalissa, mutta katuminen otettiin silti huomioon tuomiota alentavana tekijänä:
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000001058410.html
Teko ei myöskään jäänyt kesken katumisen takia. Vahinko oli jo tapahtunut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä en ole kuullut, että katumista käytettäisiin lieventävänä seikkana.
http://blogs.helsinki.fi/avoin-johdatusoik/rikosoikeus/
Katumisesta kyllä puhutaan, mutta se tarkoittaa aina sitä, että teko on jätetty kesken, kun on tultu katumapäälle, joka on aika eri asia.
Saisko vaikka linkin johonkin oikeustapaukseen, jossa katumista oikeussalissa on tapahtunut ja tuomiota siten lievennetty?
Tässä tapuksessa katumista ei osoitettu oikeussalissa, mutta katuminen otettiin silti huomioon tuomiota alentavana tekijänä:
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000001058410.html
Teko ei myöskään jäänyt kesken katumisen takia. Vahinko oli jo tapahtunut.
Tuomion perusteet on täysin järjettömät. Tapon yritys tapahtui jo ennen avun soittoa ja ovat 2 eri tapahtumaa. Sekin miten huonoon kuntoon uhri meni puoltaa tapon yritystä. Tietokoneohjelma ei näin huonoja perusteluita keksisi.
ap.
tekoälyä voisi käyttää tuomarin apuna. tabletin näytölle tulisi tekoälyn ehdotus rangaistuksesta ja siitä mihin pykäliin se perustuisin ja esimerkkejä siitä, minkänlaisia tuomioita on vastaavanlaisissa jutuissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lisäksi ohjelmalla esim. tämä uhkaavuuden painoarvo pitäisi esittää numeerisesti henkilökohtaisella kertoimella ja kukas sen määrittelisi?
Miksi pitäisi esittää numeerisesti? Senhän voi esittää ihan juuri niin kuin parhaaksi nähdään. Esimerkiksi sanoilla, videokuvalla henkilön naamanväänteistä, väreillä tai vaikka surullisilla kissakuvilla jos siltä tuntuu. Nykyiset oppivat algoritmit voivat käyttää ihan mitä tahansa metriikkaa ja syötteitä.
Lopputulema syötteestä on aina numeerinen kuten ihmisen ajattelussakin. Silloin syöte muuttuu numeeriseksi jossakin vaiheessa.
Ei ole olemassa laskukaavaa tuomio=lain maksimi * surullinen kissa.
Miksi pitäisi esittää numeerisesti? Senhän voi esittää ihan juuri niin kuin parhaaksi nähdään. Esimerkiksi sanoilla, videokuvalla henkilön naamanväänteistä, väreillä tai vaikka surullisilla kissakuvilla jos siltä tuntuu. Nykyiset oppivat algoritmit voivat käyttää ihan mitä tahansa metriikkaa ja syötteitä.