Ihanaa ihastua näin aikuisiällä!

Aikuisiällä ihastuminen on todellakin ihanaa. Se, että olet kaukaa ihastunut, vaikka et tiedä että minkälainen mies on varmaan nykyään, niin kertoo kuitenkin siitä, että kyseessä on varmaan vaan ihastuminen eikä rakastuminen. No, siitäkin tietty riippuu, että miten nuo sanat määritellään, mutta näin mä sen asian määrittelen, että rakastumiseen vaaditaan jo jotain molemminpuolista.



Mitä tuohon tulee, niin kokeile vaan jutella ihan normaalisti tän miehen kanssa, niin kyllähän siinä usein asioita selviää. Oletko yrittänyt tehdä jotain salapoliisityötä miehen nykyisestä elämäntilanteesta?

Ei se ota jos ei annakaan. Kyllä miehet yleensä suoraan sanoo, jos esteitä löytyy. Harvempi suomalainen mies lepertelee vain harjoituksen kannalta, niitäkin kyllä löytyy, valitettavasti. Ja ihanaahan sekin on! Eikä se ihastus välttämättä kestä, vaikka kuinka söpö tahansa olisikin. Jos haluaa ihailla vain kauempaa ei tee mitään, jos haluaa tietää tuleeko mistään mitään, tekee aloitteen. Itse ainakin ehdottaisin suoraan. Menee viesti perille ja saa varmuuden kiinnostaako toista vai ei.

joka just ajatteli että tää on ihan kauheeta.. täällä kärsin tuskissani kun en ota selvää onko ihastukseni kiinnostunut minusta vai ei. välillä olen varma että on, ja välillä taas aattelen että ääh, oon kuvitellut kaiken.. mutta, olen ihastunut vuosiin, en uskonut että pystyisin näin enää tunemaan..vaan niinpäs vaan pystynkin. huomattavasti ihanampaa tää ois jos vois olla varma toisen tunteista. tää yksipuolinen juttu on tuskaa :(

Oletko kutonen yksinhuoltaja sinäkin? Entä onko kohteellasi lapsia.

Mun sydämenlyöntien tiheyttäjä on lapseton. Mutta mitä ihmettä me voitais noille ukkeleille sanoo? Omalla kohdalla kun on tosi kauan kun oon ees kyseisen henkilön kanssa puhunu, sillon nuoruudessa, eikä sillonkaan kovin läheisiä tuttuja oltu. Mutta nyt kun oon kelannu niitä menneitä aikoja oon muistanu monen monta tilaisuutta jossa ajauduttiin samaan paikkaaan ja outoihin yhteyksiin. Oonkin miettiny että josko hän onkin ujo, kuten itsekin......... Mutta ihanalta tää kaikki tuntuu, vaikka jäis sitten pelkäks haaveiluksi........

Olen yh, ja tuo ihana mies on lapseton.. Me näemme sentään lähes päivittäin enkä häntä ole kauaakaan tuntenut, muutaman kuukauden vasta. Mutta tää kaikki tuli niin yllättäen, salakavalasti. Yks päivä vaan huomasin olevani ihastunut ja sen jälkeen tää vaan pahenee päivä päivältä. Nyt kärsin täällä kun en näe häntä viikkoon..ja etenkin kun en tosiaan tiedä mitä hän musta aattelee.



Ehkä sun kannattais yrittää päästä hänen kanssaan juttusille, jotenkin? Ja kun kerran ootte tunteneet noin kauan niin pyydä vaikka kahville " muistelemaan menneitä" :)



t. kutonen tmv

Tosiaankin aion! Kunhan vaan koittaa se päivä että osun nenät vastakkain tuon komistuksen kanssa!

Minä en aio edetä ihan suoraan hyökkäävästi tässä jutussa.. sellaisin pienen pienin askelin, hitaasti mutta varmasti ;) Etenkin kun niin usein nähdään, mutta takaan ja alleviivaan että kaikki konstini otan käyttöön ja aoin todellakin tehdä vähän kaikenlaisia juttuja jotta tuo mies huomaisi kuinka upea nainen sillä olisi ihan siinä käden ulottuvilla ;))

Aplle kovasti tsemppiä ja rohkeutta. Ajattele että sillähän se sitten selviää miten juttu jatkuu kun rohkeasti vaan aloitat jutustelun :)



t. kutonen

Juu ihan varovasti minäkin aioin jatkaa, mutta eteenpäin kuitenkin. Vähän kerrallaan tutkailen, ja samalla toivon hillittömästi että hän tekisi siirron eteenpäin. Mutta voihan olla että jossain vaiheessa selviää että hänellä jo on suhde, silloin täytyy vain tyytyä ihanan komistuksen tuttavuuteen. Toisten suhteita en sotkemaan lähde. Varovainen eteneminen tuntuu paremmalta siksikin ettei nolaisi itseään aivan totaalisesti.

Mutta nyt sun on kyllä PAKKO saada selville, onko ihastuksen kohteesi varattu. Kysy nyt ihmeessä joltakin yhteiseltä tutulta, vaikka jotenkin ovelasti kiertokautta. Vaikka tyyliin: " näin muuten sen ja sen kaupassa, mitähän sille nykyään kuuluu.."



Jos on varattu mies, niin sitten et tuhlaa hienoja ihastushormonejasi häneen, vaan etsit uuden kohteen!



:)

Vaan kun ei ole yhteisiä tuttuja. Mikä olis sellainen naseva jutska mitä sille ittelleen vois sanoo nolaamatta itteensä, jos se onkin varattu?????

No jos ihastukseni kohtaisin ihan lähietäisyydeltä, kuinka sen jutustelun ohjaisin kevyesti siihen suuntaan että tulisi kahvittelemaan tai jotain. Entä jos onkin varattu niin pikkasenko punastuttais. Ihan masusta nappaa kun häntä ajattelen!!!!!!!!!! On se niin söpö, oli jo sillon kauan sitten ja ihan kunnollinen muutenkin!

Miksei vois nykyaikana nainenkin tehdä aloitteen! Pyytäkää rohkeesti vaan, että tulisitko kahville/oluelle tms. Luulisi, että siinä vaiheessa mies myös voisi mainita mahdollisesta vaimostaan/tyttöystävästään tms.



Ei kannata päästää hienoa tilaisuutta ja mukavaa ihmistä ohitseen!



Tietty miehethän usein tykkää olla niitä saalistajia, mikä tekee näistä hommista monimutkaisempia. Mutta jos nuo miehet ei viikkojen tai kuukausienkaan jutustelujen ja flirttailuiden jälkeen tee mitään aloitteita, niin sitten on kyllä aika ryhtyä toimeen. Kerranhan täällä vaan eletään!



OLispa muuten kiva, jos tätä ketjua mahdollisesti lukevat miehet voisivat antaa jotakin vinkkiä sopivasta lähestymisestä...

ei kannata heti mitään ehdotella.

Virittele vähän verkkoja ja positiivista tunnelmaa. Jos on vanha tuttu kysy juttelunne lomassa onko hänellä lapsia tms. Tai ovelammin voit ajaa hänet tilanteeseen, jossa hän ikäänkuin joutuu kertomaan asian, jos haluaa.



Kun toiselta ihmiseltä haluan tiedon (siis joltain ulkopuoliselta) A:n tekemisistä, niin voin kysyä mitähän B nykyisin tekee ja jos liittyvät hyvinkin yhteen nämä henkilöt saattaa tulla luontevasti juttua A:stä ilman että olet itse joutunut kysymään suoraan hänestä mitään.

No oli kyllä hullusti sanottu. Tarkotin et ajetaan autoillamme toisiamme vastaan, tai et ite kävelen ja se ajaa autolla vastaan. Siinä on kyllä huono sanoo yhtään mitään, soittaa ei kehtaa, joskus harvoin kyllä osutaan ihan puhe-etäisyydelle, kuten kerran tällä viikolla. Tilanne tuli vaan niin yllättäen, että kyllä siinä jäi suunnitellut puheet kurkkuun!

Mut vastauskin näkyi jo olevan. Sori ap, mut toihan on ihan teinimeininkiä. Oot siis ihastunut jonkun autoilijan pärstään tietämättä hänestä yhtään mitään? Kannattaa pitää tuolla tasolla, saat ainakin päiviisi piristystä ;).

Ottakaa rohkeasti yhteyttä näihin miehiin jos oikeasti haluatte tutustua tarkemmin. Ei se ole teidän thetävänne ottaa selvää miesten mahdollisista (avo)vaimoista, kyllä ne varmaan ihan itse osaavat kertoa millaisessa elämäntilanteessa ovat!



Jos nämä ihatsuksenne kohteet ovat sinkkuja niin teillähän ei ole mitään hävittävää, ja jos eivät ole niin uskoisin että useimmat miehet eivät pahastu varovaisesta yhteydenotosta, sehän on vain suuri kunnia ja imartelevaa!!



Näin ainakin itse, naimisissa olevana kokisin asian.



t. Mies

Anna vaan mennä tunteide kanssa. Tee mitä haluat. Se on muotia.

Mutta siskoni sen sijaan hallitsee asian ja hänen mukaansa nainen voi kyllä tehdä aloitteen, mutta sillä tavalla, että mies luulee itse tehneensä sen... Miten se sitten tapahtuu, se onkin taitolaji. Oikeasti moni mies voi pelästyä liian suorasukaista aloitteentekoa naisen puolelta, vaikka olisikin periaatteessa kiinnostunut.

Tosin minä olen naimisissa ja lapsiakin on, joten en suhtaudu asiaan vakavasti, mutta nautiskelen vain " teinifiiliksistä" . Taitaa kevät tehdä tepposiaan.

Vierailija:

Mahtava tunne kun jalat on kuin makaroonia, kun näkee ihastuksensa kohteen!!!!!!!

menet luo ihan ystävällisesti " muka vanhana ystävänä" heh, ja kyselet että mitäs sulle kuuluu? Onko lapsia jo siunaantunut? Mites se joku-yhteinen-tuttunne jakselee? jne.



Siis ihan normaalia keskustelua!

Yrität vain pysyä nahoissasi ja sitten jos mies on vapaa jne niin voit sanoa että voi että olispa hauskaa jos tulisi vaikka kahville joku kerta!



Reippaasti vaan! :)