11-vuotiaan "kaikki kaverit" saavat kuulemma käyttää ruokapöydässä puhelinta?

Aika vähän lapsille opetetaan tapoja mutta hyvä se on kertoa, ettei joka paikassa ole soveliasta puhelinta katsoa.

Tietenkin se on ok. Meillä kaikilla on älyt käytössä myös ruokapöydässä.

Lapsen koulun reksi kertoi vanhempainillassa, että koulussa ei ole oppilasta nimeltä Kaikki Muut vaikka häneen useasti kotona vedotaan.

Toivottavasti ei. Sulla on nyt alkanut vaihe, jossa olet kaikkien aikojen tiukin ja ärsyttävin äiti. Eli lapsen murkkuikä. Oikeasti kaveripiiristä ehkä yksi saa silloin tällöin käyttää puhelinta ruokapöydässä (=kaikki). Tuota argumenttia käyttää meillä kaksi murkkua milloin mistäkin asiasta. Totuus on ihan toisenlainen.

Itse asiaan: meillä käy paljon teini-ikäisiä lastemme kavereita ja osa syö meillä. Vain yksi teini on tuonut rutiininomaisesti kännykän ruokapöytään ja näpytellyt sitä kesken ruokailun. Teini ei ollut vielä tuttu ja tapasin hänet tuolloin ekaa kertaa, joten annoin pitää kännykkänsä. Olen myöhemmin kuullut, että kyseisellä henkilöllä on jos jonkinlaista fyysistä ja henkistä ongelmaa, joihin voisi ainakin vähän auttaa somen ja digilaitteiden käytön rajoittaminen.

Meillä ei todellakaan ole ok, mutta mies yrittää säännöstä lipsua. Voi oikeasti miettiä sitäkin kuinka törkeän bakteerisia nuo älylaitteet on kun niitä kuljetetaan kaikkialla ja tuskin puhdistetaan koskaan.

Nämä on niitä yhteiskunnan uusia jakolinjoja, joilla parempi väki erottuu rahvaasta. Osa ei välitä tippaakaan tavoista, sivistyksestä, perinteistä. Oma hetkellinen mukavuudenhalu voittaa aina. Ja sitten on ne, jotka eivät koukutu peleihin, ruudun aivottomaan selaamiseen, ja pitävät kiinni edes peruskäytöstavoista.

Voi olla totta. Näitä perheitä näkee jopa ravintolassa, jossa kaikki, ei vain lapset, perheenjäsenet tuijottavat puhelimiaan. Usein on myös niin, että vaikka on pieniä lapsia, joilla ei ole vielä omaa puhelinta eivätkä osaa sitä käyttää, äiti on näytössä kiinni koko ruokailun ajan ja lapset ovat ilman seuraa. Lounastauoilla näkee miesporukoita, jotka tuijottavat vain puhemiliaan koko ruokailun ajan eivätkä puhu toisilleen mitään koko ruokailun aikana. Omat vanhempanikin ovat luurissa kiinni meillä ruokapöydässä. Itse en käytä puhelinta enkä tablettia kotona ollenkaan, silloin kun olen perheen kanssa. Minusta se on surullista, että perheissä ei puhuta toisille. En halua olla sellainen vanhempi enkä salli puhelimen käyttöä lapsellenikaan ruokapöydässä.

Vierailija kirjoitti:

Tietenkin se on ok. Meillä kaikilla on älyt käytössä myös ruokapöydässä.

Olittekohan kesällä Turussa Scandicissa yötä? Aamiaisella pisti silmääni perhe (kaksi aikuista ja kaksi koululaista), joka ei kommunikoinut ollenkaan keskenään koko aamiaisen ajan. Kaikki tuijotti kännyään koko ruokailun ajan. Yleensä perhelomilla jutellaan tulevasta päivästä ja menneistä tapahtumista, kun syödään yhdessä hotelliaamiaista. Näky oli niin kummallinen, että muistan sen edelleen. Mietin millaista perheellä on arjessaan. Jokainen varmaan omassa nurkassaan nyhjäämässä oman laitteensa kanssa kaiken aikaa.

Mä olen kysellyt tuon "kaikki muut" vedon jälkeen yksitellen että saako A, saako B, saako C.... ja käyty kaverilista läpi. Ja luvannut esim että sitten kun "Minnan äiti" antaa luvan "Minnalle" niin palataan asiaan. "Minnan äiti" kun on sieltä fiksummasta päästä :)

Sanoin 6-vuotiaana äidille, että kaikilla tarhakavereilla on korvakorut. Mäkin haluan! No ei ollut, mutta sain korvikset. Selvisi äidille vasta jälkeenpäin 😁

No ei tietty "kaikilla aina" koskaan ole! Se on teinien tapa vain syyllistää vanhempia. Minun teinien lähikaveripiirissä ei saa pitää ruokapöydässä kännyä, ei meilläkään. Ja vaikka kaikilla muilla oikeasti saisikin, niin ei se meidän sääntöjä muuttaisi. Jokaisella perheellä oikeus tehdä omat tavata ja säännöt, vanhemmat vastuussa siitä että lapset oppii hyviä tapoja. Läsnäolo ruokapöydässä on tärkeää.

Sulla on sen ikäinen tenava, että on viimeisiä aikoja teroittaa, että koskaan, ikinä, missään tilanteessa tässä talossa ei käytetä perusteluna sitä että joku muu saa tehdä jotain, siksi minunkin pitää saada. Parasta olisi aloittaa kyseisen asian teroittaminen jo esikouluikäiselle. Silloin kun ensimmäisen kerran lapsi yrittää käyttää perusteluna tuota "kun muutkin saa"-skeidaa. Sen jälkeen ei tarvitse keskustella joka päivä siitä että Minna saa valvoa kellon ympäri, ja Pasi juoda kaljaa viikonloppuisin. Samalla tulet kasvattaneeksi kätevästi aikuisen, joka osaa perustella omaa toimintaansa järkevästi.

Vierailija kirjoitti:

Nämä on niitä yhteiskunnan uusia jakolinjoja, joilla parempi väki erottuu rahvaasta. Osa ei välitä tippaakaan tavoista, sivistyksestä, perinteistä. Oma hetkellinen mukavuudenhalu voittaa aina. Ja sitten on ne, jotka eivät koukutu peleihin, ruudun aivottomaan selaamiseen, ja pitävät kiinni edes peruskäytöstavoista.

Kiitos tästä. Onko sivistymättömyys ja piittaamattomuus lisääntynyt? Olen miettinyt tätä. Kun tuntuu, että huonotapaisia ihmsiä on joka puolella ja fiksut ovat vähemmistöä.

No tottakai jos kaikki niin ei sillä ole väliä mitä sinä sanot.

Meillä ei saa pitää kännykkää ruokapöydässä, ei edes aikuiset. Silloin keskitytään syömiseen.

Ei kukaan vissiin enää opeta käytöstapoja lapsille.

Lapset ovat mustavalkoisia. Kaikki saa, tarkoittaa, että enemmistö. Voi hyvin pitää paikkaansa, että enemmistö saa. Onhan niitä selvityksiä, joissa monissa perheissä ei edes syödä yhdessä arkisin. Tai syödään sohvalla, tai tietokonella ja kuka missäkin. Jos lapsi kerran syö missä sattuu ja kenen kanssa sattuu, miksi ei silloin katsoisi puhelintaan myös. Millaisia nämä lapsen kaverin perheet ovat? Sekin kertoo paljon. Jos köyhiä, sisvistymättömiä ja lihavia, voi pitää paikkansa.

Meillä käy paljon tuon ikäisiä lapsen kavereita ja usein syödään yhdessä. Yksikään ei ole tuonut puhelinta ruokapöytään, usein jättävät ne eteisen pöydälle jo sisään tullessaan. En ole käskenyt, mutta pöytään en antaisi ottaa.

Kahdestaan lapsen kanssakaan ei syödä puhelinten kanssa. Joskus, kun istutaan esim. pitempään aamiaisella ja suunnitellaan päivää, minulla on puhelin, kun juon kahvia ja etsin esim. aikatauluja, aukioloaikoja, säätietoja puhelimella. Lapsi syö hitaammin, olen seurana ja jutellaan kyllä samalla.

Jos ollaan yhdessä syömässä, kellään ei ole kännykkää.

Tähän voi aina vastata kysymällä hyppäisitkö kaivoon jos kaikki muutkin hyppäis. Kaivon voi korvata vaikka happoaltaalla halutessaan.

Varmasti kys tavalla toimivia perheitä on, en ihmettele asiaa yhtään. Ilmeisesti suomut tippuneet tässä 13v aikana, kun varhaiskasvatuksen parissa työskennellyt ja lähes päivittäin törmää mitä erilaisimpiin "tapoihin" ja vaatimuksiin.

Itselläni 14v ja 16v lapset ja meillä ei todellakaan ole älylaitteita ruokapöydässä ja kyllä, syömme päivällisruoan päivittäin yhdessä. Eivät ole kyllä yrittäneetkään moista, sinänsä ihme...lukemista yrittävät välillä, mutta enpä ole siihenkään myöntynyt-ilmeisen paskamutsi siis...