Lapsen ope paljasti, ettei joulupukkia ole
Mitä mieltä? Kyse ekaluokkalaisista. Meillä poika on vielä semisti uskonut mutta nyt vakuuttui lopullisesti ettei ole, kun kerran ope niin sanoi. Ja kertoi sen pettyneenä siskoilleen, 4- ja 5-vuotiaat. Ihmettelen, miksi piti kertoa ja saatesanoilla "toivottavasti ei mene kenenkään joulu piloille". Kyselin, missä yhteydessä tämä oli kerrottu. Luokassa oli ilm. keskusteltu joulun perinteistä ja tässä yhteydessä ope katsoi asialliseksi valistaa. Mielestäni ekaluokkalaiset saa uskoa pukkiin, ei sitä tarvitse valistaa pois. Kyllähän se siinä 10-vuotiaana viimeistään on kaikille selvää ja tulee kaveripiirin kautta tietoon.
Kommentit (51)
Äiti oli kertonut minulle ja sisaruksilleni jo hyvin aikaisessa vaiheessa, että joulupukkia ei oikeasti ole olemassa. Ei se minun mielestäni poistanut jouluiloa! Olen aina tiennyt, että joulupukki on satua, mutta silti joka joulu pukkia odotettiin. Ilahtuvathan aikuisetkin kun joulupukki tulee pikkujouluihin tai puurojuhliin. Vai meneekö joku isoon ääneen toitottamaan pikkujouluissa, että ei tuo ole oikea pukki, vaan joku feikkityyppi punaisessa takissa! :)
Mielestäni opettaja teki ihan oikein. Kyllä koululaisen pitää viimeistään tietää, ettei joulupukkia ole olemassa.
Et tiedä, miten tilanne on koulussa mennyt. Saattaanhan olla, että joku lapsista on ensin kertonut, että pukkia ei ole olemassa. Sen jälkeen toinen lapsi on kysynyt, onko näin oikeasti. Ei siinä opettaja oikein voi valehtelemaankaan ruveta.
Meidän ekaluokkalaiselle kertoivat kaverit heti joulun alla. Siellähän oli niitä, joilla on isompia sisaruksia. Sitten vaan todettiin, että joo, näin se on. Ketään ei harmittanut kuitenkaan, en ainakaan muista : )
Kyllä 7v on jo tarpeeksi vanha kohtaamaan tällaisen tragedian. Meillä ei olla kerrottu joulupukista alkuunkaan, vaan otetaan lapset mukaan lahjaprojekteihin. Hihkuvat innosta, että voitaisko jo antaa paketit kummeille ja mummeille. Ilosta ja jännityksestä höyryävät miten mageita lahjoja se ja se saakaan. Mielestäni parempi näin, pääsevät antamisen iloon eikä tarvitse ylläpitää tyhjää ja turhaa valetta.
Vierailija kirjoitti:
Mitä mieltä? Kyse ekaluokkalaisista. Meillä poika on vielä semisti uskonut mutta nyt vakuuttui lopullisesti ettei ole, kun kerran ope niin sanoi. Ja kertoi sen pettyneenä siskoilleen, 4- ja 5-vuotiaat. Ihmettelen, miksi piti kertoa ja saatesanoilla "toivottavasti ei mene kenenkään joulu piloille". Kyselin, missä yhteydessä tämä oli kerrottu. Luokassa oli ilm. keskusteltu joulun perinteistä ja tässä yhteydessä ope katsoi asialliseksi valistaa. Mielestäni ekaluokkalaiset saa uskoa pukkiin, ei sitä tarvitse valistaa pois. Kyllähän se siinä 10-vuotiaana viimeistään on kaikille selvää ja tulee kaveripiirin kautta tietoon.
Kaikkein tärkein kysymys lienee kuitenkin se, miksi sinä olet valehdellut lapsillesi?
kyllä meidänkin 7v.tietää että joulupukki ei ole totta. oikein rehennellen ja naureskellen kertoi tästä oivalluksestaan minulle. silti kirjoitti kirjeen ja miettii saiko pukki sen nyt varmasti, kurkkii myös ikkunasta näkyykö jossain tonttuja. Ei ole mennyt hänen joulunsa pilalle, eikä saanut syviä traumoja. joulunaika on hänelle hauskaa leikkiä. Kyllähän sitä itsekin lapsena "uskoi" kaikenlaiseen älyttömään, kuten siihen että lelut herää öisin henkiin. tiesihän sen, ettei se ole totta, mutta ajatus oli niin jännä.
Vierailija kirjoitti:
Omalla lapsella oli vahva pukkiusko vielä 4 luokan jouluna. Monet luokkakaveritkin uskoivat täysillä.
Itsellä pukkiusko tuhottiin jo seurakunnan päiväkerhossa. Olin 4-vuotias. Itkua väänsin, kun äiti tuli hakemaan, ja kyllä oli äiti vihainen tädeille.
Ja samat tädit uskoo että Jeesus käveli vetten päällä jne...
Mikä sen upeampaa kuin tajuta itse että pukki on satua. Sitä tunsi niin itsensä vanhaksi ja viisaaksi kun tämä totuus valkeni itselleni aikoinaan. Antakaa lapsen uskoa niin kauan kuin uskoo. Ei se Jeesuskaan ihan totta varmaan ole ja kuitenkin siitä paasataan vielä vanhainkodissa.
Hyvä, että kertoi, mutta tärkeämpää olisi kertoa, että jumalaa ei ole.
Vierailija kirjoitti:
Kuka ekaluokkainen uskoisi joulupukkiin?
Meillä jo nelivuotiaat ovat kyseenalaistaneet asian. Eli miten ehtisi muka kaikkiin koteihin.
Okei.. lapsi tarvitsee mielikuvitus- ja satumaailmaa. Mutta ei totisesti koulussa enää samalla tavalla.
Jos on niin deprivoivissa kotioloissa oleva lapsi, ettei itse ymmäårrä sadun ja toden rajaa, niin yhteiskunnan tehtäväksi se jää.
Eli open tässä tapauksessa.
No on kyllä mieleltään köyhiä lapsia, jos eivät keksi mahdollisia selityksiä tuohon. Omani ovat itse järkeilleet, että joko
A. On olemassa iso pukki ja sitten iso joukko pienempiä pukkeja
B. Pukilla on aikakone tai joku masiina, jolla voi peukaloida aikaa
C. Se on joulun taikaa
Yksitoikkoisilla järkiselittelyillä tuhotaan jotakin arvokasta. Tuhotaan taito ajatella "out of the box".
Minulle ei ole ikinä valehdeltu joulupukista, olen aina tiennyt totuuden. Siltikään en ole menettänyt mitään jouluntaikaa. Olin jo lapsena kiitollinen äidilleni, että kertoi totuuden minulle. Ihanan lämpimät muistot on lapsuuden jouluista pukista huolimatta.
Omille lapsilleni en ole pukkisatua kertonut. Heillä on silti hyvä mielikuvitus ja keksivät kaikkia jouluisia satuja ym. Leikkivät keskenään, että pukki tuo lahjat kun aikuiset vie ne kuusen alle heidän ollessaan toisaalla jne. Ja se jouluntaika tulee ihan jostain muualta kuin siitä joulupukista, aika köyhää on, jos jouluntaika = joulupukkiin uskominen.
Ihan yhtälailla lapseni tajusi alle kouluikäisenä, että Muumien ja Ti-Ti Nallejen sisällä on ihmisiä. Silti nyt ekaluokkalaisena rakastaa kumpiakin edelleen. Samoin pikkusiskonsa, jolle asioista kertoi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuka ekaluokkainen uskoisi joulupukkiin?
Meillä jo nelivuotiaat ovat kyseenalaistaneet asian. Eli miten ehtisi muka kaikkiin koteihin.
Okei.. lapsi tarvitsee mielikuvitus- ja satumaailmaa. Mutta ei totisesti koulussa enää samalla tavalla.
Jos on niin deprivoivissa kotioloissa oleva lapsi, ettei itse ymmäårrä sadun ja toden rajaa, niin yhteiskunnan tehtäväksi se jää.
Eli open tässä tapauksessa.
No on kyllä mieleltään köyhiä lapsia, jos eivät keksi mahdollisia selityksiä tuohon. Omani ovat itse järkeilleet, että joko
A. On olemassa iso pukki ja sitten iso joukko pienempiä pukkeja
B. Pukilla on aikakone tai joku masiina, jolla voi peukaloida aikaa
C. Se on joulun taikaaYksitoikkoisilla järkiselittelyillä tuhotaan jotakin arvokasta. Tuhotaan taito ajatella "out of the box".
Kun ei usko joulupukkiin, ei osaa ajatella lokeron ulkopuolelta asioita? No kyllä meillä ainakin osaa lapset ajatella aika laajastikkin, todella hyvät mielikuvitukset kummallakin, sekä keksivät asioihin monia eri ratkasuja.
Ja pukkiin uskomatonkin voi miettiä, että miten se pukki ehtisi edes kaikkialle, ei tarvitse uskoa.
Joulupukki ja Jumala on molemmat sellaisia symbolisia juttuja, symboloivat uskoa hyvyyteen ja "ihmeisiin", siihen että toiveet voi toteutua. Itse aion enemmänkin näin tuoda asian lapsilleni jo alusta asti, ei mitään järkeä opettaa uskomaan muuta. Mutta jokainen tavallaan.
Pidin pienenä todella idiootteina lapsia, jotka uskoivat joulupukkiin. Säälin heitä.
On täysin edesvastuutonta aikuisilta uskotella joulupukkia lapsille. Opettaja teki aivan oikein, jos epäili, että koululaisissa olisi sellaisia, jotka uskovat joulupukkiin.
Opettajana jouduin useinkin joulun alla tilanteeseen että lapset keskenään kiisteltyään tulivat tivaamaan opettajalta vastausta siihen onko joulupukkia olemassa vai ei. Se on vaikea asia, ei opettaja voi lapsille valehdella. Itse vastasin aina niin, että se on joulun satu, johon me aikuisetkin haluamme uskoa. Yhteinen leikki joka tuo juhlaan iloa. On useita joulupukkeja, ei yksi voi yhtaikaa koko maailmassa olla. Joulupukkia voi siis leikkiä, monet olivat tunnistaneet jonkun sukulaisen pukinnaamarin alta. Tärkeintä ettei lyttää kenenkään uskoa lapsellisena eikä tässä asiassa tarvitse julistaa yhtä totuutta. Saa ajatella eri tavalla. Joulupukillahan on myös oikea esikuva, Pyhä Nikolaus.
Tärkeämpää olisi tehdä heti selväksi ettei mitään jumalaa ole olemassa.
Muuten joku voi vielä aikuisenakin uskoa moiseen soopaan ihan täysillä -se jos mikä on toisaalta säälittävää, toisaalta mahdottoman hassua.
Me ei kerrota satuja joulupukista, eli 4v tietää, ettei mitään pukkia ole. Mutta... olemme painottaneet, ettei puhu siitä muille lapsille koska kaikki eivät tiedä ja ei ole kertonut. Hymyilee vain vähän kun muut puhuvat pukista.
Joulupukki on ihan hauska perinne, mutta se on satuleikki johon lapset pystyvät nähdäkseni eläytymään ilman valehteluakin, aikuisen ei ole mielestäni oikein narrata asiasta. Toki asiassa tulee olla sensitiivinen, mutta sinällään mielestäni on hyvä jos perinteeseen kuuluva aktiivinen valehtelu hiljakseen lopettettaisiin.
Ateistit pois ketjusta, pilaatte hyvän keskustelun! Tässä puhutaan joulupukista, ei Jumalasta.
Ja sinä olet yläasteikäiseksi aika rasittava.