Vertaistukea transnuoren vanhemmille?
Hei!
Pari päivää sitten lapseni ilmoitti olevansa transsukupuolinen. Tunnemyllerrys on nyt valtava ja nyt tarvitsisin jonkin kanavan, jossa voin tätä prosessoida. Setan sivujen kautta olen yrittänyt etsiä, mutta en löydä sitä, mitä tarvitsen. Apua?
Kommentit (23)
Eiköhän se ole sinun lapsesi joka tarvitsee sitä tukea.
Kannattaa ap lukea täältä aluksi:
http://transtukipiste.fi/vanhemmille/
Ja voimia sinulle. Olen itse transsukupuolinen ja omilla vanhemmilla on ollut enemmän tai vähemmän vaikeaa asian käsittelyssä. Toinen vanhemmistani katkaisi minuun välit jo ollessani alaikäinen asian vuoksi eikä vieläkään (10v myöhemmin) pysty käsittelemään asiaa kanssani. Toivon että teillä asiat menee paremmin.
Paras tapa päästä yli on unohtaa koko asia, ja se transu.
Olet vain epäonnistunut kasvatuksessasi, jatka vain omaa elämääsi.
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa ap lukea täältä aluksi:
http://transtukipiste.fi/vanhemmille/
Ja voimia sinulle. Olen itse transsukupuolinen ja omilla vanhemmilla on ollut enemmän tai vähemmän vaikeaa asian käsittelyssä. Toinen vanhemmistani katkaisi minuun välit jo ollessani alaikäinen asian vuoksi eikä vieläkään (10v myöhemmin) pysty käsittelemään asiaa kanssani. Toivon että teillä asiat menee paremmin.
Sama pätee myös kannabiksen käyttäjiä, joiden vanhemmat eivät voi hyväksyä aikuisten lastensa vaihtoehtoista valintaa.
Miksi et vain voi juoda sitä viinaa?
Kuuluu kysymys.
Vierailija kirjoitti:
Paras tapa päästä yli on unohtaa koko asia, ja se transu.
Olet vain epäonnistunut kasvatuksessasi, jatka vain omaa elämääsi.
Vaikka trolli oletkin niin vastattakoon, että transsukupuolisuus ei ole yhteydessä kasvatukseen. Vanhemman ei tarvitse miettiä onko epäonnistunut jossakin tai tehnyt erilailla kuin "olisi pitänyt". Se ei muuta tilannetta eikä vie asiaa eteenpäin, vaikka kuinka miettisi. Kannattaa keskittyä vain siihen että suhde omaan lapseen pysyisi mahdollisimman normaalina, sama ihminen hän on kuitenkin kuin ennen asian julkituloakin.
Kiitos. Tutustun linkkeihin paremmalla ajalla.
Osasin jo ennakkoon varautua "vierailijoiden" kannanottoihin enkä provosoidu niistä. Toivottavasti ei kukaan muukaan.
Mielelläni kuulisin vielä asiallisia neuvoja ja vinkkejä.
Vierailija kirjoitti:
Paras tapa päästä yli on unohtaa koko asia, ja se transu.
Olet vain epäonnistunut kasvatuksessasi, jatka vain omaa elämääsi.
Tämäpä se yleensä on konservatiiveilla.
Helvetin vaikea ymmärtää että se oma lapsi on ihan oma itsensä, eikä vanhempien robotti tai kopio. Moni kuvittelee elävänsä lapsensa kautta uudelleen nuoruutensa ja kun lapsi kertoo olevansa homo tai bi, niin otetaan itseensä.
Pitäisi tajuta että lapsella on oma elämä ja hän tekee mitä haluaa ja vanhemmat elää omaansa. Ei tässä muiden pillin mukaan tanssita. Jokainen päättää omasta mielestään ja kehostaan. Sellaisesta ei voi loukkaantua ellei kuvittele olevansa se oma lapsensa. Silloin pitää ottaa reality tsekki siitä kuka todella on.
Vierailija kirjoitti:
Palstan päivittäminen on loppunut. Marja aloittaa vauva.fissä oman blogin tammikuussa 2016.
Poimin tästä viestiketjusta nyt muutaman asian. Yllä on ensimmäinen. Vuosi 2017 on pian lopussa. Pitäisikö asialle tehdä jotain?
Vierailija kirjoitti:
Eiköhän se ole sinun lapsesi joka tarvitsee sitä tukea.
Tässä toinen poiminta. Ja kyllä. Siksi täällä apua kyselenkin, että voin auttaa lastani. Hänellä vaikuttaa yllättävää kyllä olevan jo melkoinen tukiverkosto.
Minkä ikäisestä lapsesta on kysymys?
Vierailija kirjoitti:
Paras tapa päästä yli on unohtaa koko asia, ja se transu.
Olet vain epäonnistunut kasvatuksessasi, jatka vain omaa elämääsi.
Ja tässä kolmas poiminta. Olen erityisen kiitollinen tästä kommentista. Tämä pistää asiat selvään tärkeysjärjestykseen ja on kaiken lähtökohta. Eli näin en todellakaan aio toimia.
Valitettavasti en vieläkään ole löytänyt etsimääni. Setan-keskustelufoorumissa olen yrittänyt ottaa asian esille, mutta toistaiseksi tuloksetta. Valitettavasti translaheiset keskustelufoorumin linkki törmäsi erroriin. Transtukipisteen oppaat ja ohjeet sisältävät pääsääntöisesti tietoa, kuinka voin itse tukea lasta. Nämä neuvot osaan periaatteessa toteuttaa ihan äidinvaistolla.
Mutta onneksi minullakin on äiti. Maailman paras sellainen. Toivottavasti osaan myös itse olla sellainen.
Vierailija kirjoitti:
Minkä ikäisestä lapsesta on kysymys?
Hän on 15-vuotias.
Elina73 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minkä ikäisestä lapsesta on kysymys?
Hän on 15-vuotias.
Huoh. No sen ikäisestä ei vielä tiedä onko kyseessä vain sekoiluvaihe vai tuleeko hänestä oikeasti transsukupuolinen.
Mihin sinä muuten tarvitset tukea?
Vierailija kirjoitti:
Elina73 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minkä ikäisestä lapsesta on kysymys?
Hän on 15-vuotias.
Huoh. No sen ikäisestä ei vielä tiedä onko kyseessä vain sekoiluvaihe vai tuleeko hänestä oikeasti transsukupuolinen.
Mihin sinä muuten tarvitset tukea?
Melkoista sekoilua tämä tuntuu olevan. Tässä on nyt kuulemma 9 samanhenkistä "tyttöä" mukana, mikä minusta vaikuttaa hiukan oudolta. Lisäksi itse ajattelin, että okei, tykkää tytöistä ja tyttöystävä tulee meille ja asia on ihan luonnollista. Mutta nyt meidän elämä onkin silkkaa gay pride paraatia ja sateenkaariliput liehuu.
Minä tarvitsisin apua omien tunteitteni käsittelyssä. Olen onnellinen, että lapsestani on tullut rohkea ja hänellä on ystäviä. Aiemmin hänen sosiaalinen piirinsä on ollut varsin suppea. Olen onnellinen, jos lapseni ahdistus on nyt poistunut. Samalla tuntuu, että se ahditus on muuttanut minuun. Mielelläni sen otankin, jos hintana on lapseni onnellisuus. Mutta minun täytyy kuitenkin pysyä toimintakykyisenä.
Sanohan lapsellesi että ole vain transu jos haluat, mutta olet sitä sitten jossain muualla. Niin kauan kuin asut tässä talossa, sinä et pervoile yhtään! Omassa kodissasi saat tehdä mitä ikinä haluat, mutta täällä elät niin kuin me vanhemmat sanomme. Miten on? Pakkaatko kamasi nyt heti, vai loppuuko se pervoilu tähän?
Ei tämä nyt niin vaikeaa ole, sinä olet kasvattaja ja vanhempi, ota nyt vastuu lapsestasi, äläkä vain suvaitse kaikkea saastaa mihin lapsesi on menossa mukaan. Sitä on se oikea, vastuullinen vanhemmuus.
Löydä itsesi madam kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Paras tapa päästä yli on unohtaa koko asia, ja se transu.
Olet vain epäonnistunut kasvatuksessasi, jatka vain omaa elämääsi.
Tämäpä se yleensä on konservatiiveilla.
Helvetin vaikea ymmärtää että se oma lapsi on ihan oma itsensä, eikä vanhempien robotti tai kopio. Moni kuvittelee elävänsä lapsensa kautta uudelleen nuoruutensa ja kun lapsi kertoo olevansa homo tai bi, niin otetaan itseensä.
Pitäisi tajuta että lapsella on oma elämä ja hän tekee mitä haluaa ja vanhemmat elää omaansa. Ei tässä muiden pillin mukaan tanssita. Jokainen päättää omasta mielestään ja kehostaan. Sellaisesta ei voi loukkaantua ellei kuvittele olevansa se oma lapsensa. Silloin pitää ottaa reality tsekki siitä kuka todella on.
Luuletko, ettei me konservatiivit muka alapeukutettu tota hulluu viestii?
Luuletko, etten mä konservatiivina muka erota itseäni lapsestani ja omaa elämääni lapseni elämästä ja hänen päätöksiään omistani?
Olet väärässä. Kaikesta.
No minäpä yritän neuvoa. Nyt on melkolailla viimeinen erä menossa sinulla. Muistat vaan asioiden tärkeysjärjestyksen, se on sinun lapsesi. Sisin on tärkeämpi kuin teot.
Jos et ole tarpeeksi läheinen hänen kanssaan, koita vielä lähentyä, tee se yhdessäolon kautta eikä kuulustelun kautta. Se on ainoa keino tuntea hänet ja tekipä hän elämälleen ja itselleen mitä tahansa on teille molemmille arvokasta, että teillä on hyvä suhde, jopa vaikka ette olisi samaa mieltä. Omalta puoleltasi voit osoittautua luottamuksen arvoiseksi, mutta ole vanhempi ja tosi ystävä, äläkä yritä olla hänen mielikseen. Sinun mielipiteesi on yhtä arvokas kuin hänen. Jos sinulla ei ole mielipidettä, mieti sitäkin edes vähän. Ja yritä edes miettiä siltä kannalta, että mikä on totuus, koska vaikka se olisi kipeä, niin se on parempi kuin valheessa eläminen.
Jos mielipiteesi on eri kuin lapsesi niin muista, että hän silti päättää itse mitä haluaa ajatella, ja se sinun täytyy kestää.
Lapsen itsenäistyminen lie aina tuskaisaa vanhemmille, joten yritä myös olla sotkematta näitä tunteita.
Apua ja tukea varmaan on mahdollista löytää, mutta kuka on se tosi ystävä, joka on luottamuksen arvoinen. ? Jos uskot, niin nyt on aika uskoa enemmän. Jos et usko, ei auta kuin kääntyä ihmisten puoleen, esim. äitisi, jos hän kerran luotat.
Sano sille friikkilapsellesi että alkaa elämään kuten muutkin ihmiset.
Palstan päivittäminen on loppunut. Marja aloittaa vauva.fissä oman blogin tammikuussa 2016.