Miehen lapsettomien kavereiden outo suhtautuminen raskauteeni

Meidän ystäväporukassa kun ensimmäinen tuli raskaaksi, oli tilanne kaikilla outo. Hän oli ainoa, jolla oli miesystävä ja meitä muita kiinnosti vaan bailaaminen.

Keskustelu meni näin. Joo, olen vkolla 22. Muut : ok, tiesitkö Liisa sai VIP kortin ravintolaan xx yy. Toinen : pitäisi lähteä katsomaan vaunuja. Haluaisiko joku lähteä mukaan ? Muut : Hmm, kohta alkaa alekausi, muuten Onko kukaan maistanut sitä uutta glögiä ?

Ei kiinnostanut tippaakaan keskustelut viikoista, vaunuista eikä lapsen sukupuolesta.

Vierailija kirjoitti:

Ollaan jo ihan aikuisia, ei mitään parikymppisiä siis enää, ja lapsi on molempien erittäin toivoma, ehkä jopa miehen vähän enemmän. Mies on todella innoissaan siitä, että saadaan lapsi. Rv 22 eli melko pitkällä jo ollaan, ja mies on tietenkin innoissaan kertonut kaikille tutuilleen asiasta. Tunnen miehen kaikki kaverit, osa on ollut minun ihan hyviä ystäviäkin, tai näin olen luullut. Vain yhdellä miehen tutuista on omia lapsia, suurin osa on sinkkuja, mutta ei mitään hurjaa sinkkuelämää eläviä vaan työlle elämänsä omistavia kotona viihtyviä fiksuja aikuisia.

Nyt kun ovat kuulleet raskaudestani ovat alkaneet käyttäytyä oudosti. Eivät enää juttele minulle mitään, kun tavataan porukalla, vaikka vielä muutama kuukausi sitten aina kyselivät paljon kuulumisiani ja mielipiteitäni jne. Vastaavat kyllä jos itse kysyn, mutta ihan kuin heitä ei enää yhtään kiinnostaisi seurani, vaikka ennen saatettiin mennä kahville vaikka jopa ilman miestäni, eli tunnen siis nämä ihmiset hyvin. Kukaan heistä ei ole mitenkään onnitellut minua raskaudesta eikä kommentoinut koko asiaa kuulteni sanallakaan. Se yksi miehen tuttu, jolla on se oma lapsi, on samanlainen kuin ennenkin, mutta nämä lapsettomat kaverit ovat muuttuneet mielestäni ihan oudoiksi minua kohtaan. Miehelleni he ovat edelleen ihan normaalisti. Mistä voisi olla kyse?

Näin miehenä voisin olettaa etteivät keksi puhuttavaa, kun olettavat sinun haluavan puhua raskaudesta, josta eivät itse tiedä mitään.

GoSiniGo kirjoitti:

Noin se vaan menee. Ennen äitiyttä mielipidettäni kuunneltiin ja arvostettiin omassa kaveriporukassani. Suhde uraorientoituneisiin ystäviini kuitenkin muuttui jo raskauden aikana ja varsinkin nyt kun olen 'vain' kotiäiti.

Osa ystävistäni on päättänyt ystävyytemme kokonaan kun olen päätynyt tylsäksi kotiäidiksi, keskusteluissa saatetaan kohdella kuin vähä-älyistä eikä työasioista puhuta enää kuin ohimennen.

Kunhan lapsi syntyy, silloin viimeistään saatat huomata että sinut on alennettu betaihmiseksi omassa uraohjautuneessa ystäväpiirissäsikin.

Miehesi kaverit tietävät että kohta KAIKKI muuttuu ja ovat jo nyt siirtäneet sinut mielenkiintoisen, älykkään, seksuaalisesti haluttavan muijan kategoriasta kotiäidin kategoriaan.

Kuulostaa tutulta 😔 En ole jaksanut enää pitää aktiivisesti yhteyttä. Muuttuuko tilanne, kun töihinpaluun aika koittaa...?

Vierailija kirjoitti:

Mulla on vähän se ongelma, että en itse halua yhtään lapsia ja se ei kiehdo mua millään tasolla MUTTA tiedän ja ymmärrän että monelle muulle se on maailman tärkein ja hienoin asia. Sen yhdistelmän kanssa on tosi vaikeeta, kun tulee tosi teennäinen olo onnitella ja kysellä kun ei yhtään kiinnosta, ja luulen että se kyllä näkyy. Enkä halua toista latistaa. Helpompi olla hiljaa ja keskittyä muihin ihmisiin.

Vähän sama juttu, mutta kyllä minä nyt silti onnitella osaan tuollaisesta asiasta! Ei kai minun itse tarvitse olla asiasta innoissani että voin onnitella läheistäni hänelle tärkeästä ja iloisesta asiasta, osaan kyllä olla hänen puolestaan iloinen vaikken itse kyseistä asiaa haluaisikaan. Sen kummemmin en kyllä osaa enkä jaksa kenenkään lapsista tai raskaudesta kysellä ja hössöttää. 

Vierailija kirjoitti:

Eivät tiedä miten pitäisi suhtautua raskaana olevaan naiseen. Tilanne on heille uusi.

Tämän pitäisi olla ainut vastaus tässä ketjussa. Ainut kommentti mikä osu oikeaan.

Vierailija kirjoitti:

Olen nainen, enkä silti osaa suhtautua raskaanaoleviin. En uskalla onnitella, kun koskaan ei tiedä mitä tapahtuu. Koska minulla ei ole lapsia, en myöskään osaa samaistua enkä jakaa raskauskokemusta. Sitten kun lapsi syntyy, niin ensimmäiset puolivuotta välttelen "vauvaonnelaa". Kun vanhempien ensihuuma tasaantuu, niin onhan pikku muksut aika ihania. En vain jaksa syväanalyysiä jokaisesta kakkakikkareesta ja pulautuksesta.

Kyllä minä ainakin erotan ystävistäni ne joille kannattaa puhua vauvajutuista ja joiden kanssa keskustellaan muusta. Onneksi kukaan heistä ei ole minua vältellyt missään kohtaa. Olisi tuo ikävää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kenelle miehelle on oikeasti tärkeää, että hänen vaimonsa viettää aikaa miehen kavereiden kanssa?

Ymmärrän, että on hyvä tutustua ja tulla toimeen ja olla yhdessä kun on jotain kekkereitä mutta aina? Epäilenpä. Jos kaikkien muidenkin miesten vaimot ja tyttöystävät ovat paikalla niin ok. Jos ap on se ainut niin jotain outoa tuossa kuviossa on. Takertuvaa joko ap:n miehen tai ap:n puolesta. Ehkä he eivät vaan ole tulleet ajatelleeksi miltä se muiden mielestä näyttää..

Työkiireideni ja työmatkojeni takia mies tapaa kavereitaan 90 % kertoja ilman minua. Olen siis mukana vain joka kymmenes kerta, jos sitäkään. En siis AINA. Muiden vaimoja on paikalla välillä, mutta koska monet on sinkkuja niin vaimoja ei ole siksi paikalla. Ja kyseessä ei ole mitkään illanvietot tai pokeritapaamiset tms vaan saatamme poiketa jonkun luona vartin verran hoitamassa jotain asiaa samalla kun olemme kauppareissulla. Ap.

No jos vartin verran näet heitä suhteellisen harvoin, niin luulisi ettei heidän suhtautumisellaan olisi kovin suurta merkitystä? Älä laita asialle noin suurta painoarvoa, kun he eivät ilmeisesti ole mitenkään merkittävässä roolissa elämässäsi.

Se, että kirjoitan vauva-palstalle ihmetteleväni jotain asiaa, ei tarkoita, että panisin asialle paljon painoarvoa. En pane. Elämässäni on valtavasti paljon tärkeämpiä asioita. Mutta ihmettelen heidän suhtautumisen muuttumista, ja siksi kirjoitin tänne jos joku on kokenut samalla lailla. Ap.

Mä ymmärrän täysin sun hämmennyksen, itsekin ihmettelisin asiaa. Älä välitä kärkkäistä kommenteista.

Mä en kyllä keksi kovin tyydyttävää selitystä asialle. Ehkä heitä harmittaa, että mies saa lapsen ja pelkäävät menettävänsä hänet? Mutta miksi ovat jäykkiä sinua kohtaan, en ymmärrä. Mikä on oma arviosi tilanteen syistä?

Vierailija kirjoitti:

Meidän ystäväporukassa kun ensimmäinen tuli raskaaksi, oli tilanne kaikilla outo. Hän oli ainoa, jolla oli miesystävä ja meitä muita kiinnosti vaan bailaaminen.

Keskustelu meni näin. Joo, olen vkolla 22. Muut : ok, tiesitkö Liisa sai VIP kortin ravintolaan xx yy. Toinen : pitäisi lähteä katsomaan vaunuja. Haluaisiko joku lähteä mukaan ? Muut : Hmm, kohta alkaa alekausi, muuten Onko kukaan maistanut sitä uutta glögiä ?

Ei kiinnostanut tippaakaan keskustelut viikoista, vaunuista eikä lapsen sukupuolesta.

Erikoista käyttäytymistä tältä raskaanaolevalta, itse en ole todellakaan toiminut näin eikä kukaan tuttuni.

Käyttäytyykö kaikki miehen kaverit oudosti vai erityisesti yksi kaveri vähän muita välttelevämmin?

NeitiJ kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meidän ystäväporukassa kun ensimmäinen tuli raskaaksi, oli tilanne kaikilla outo. Hän oli ainoa, jolla oli miesystävä ja meitä muita kiinnosti vaan bailaaminen.

Keskustelu meni näin. Joo, olen vkolla 22. Muut : ok, tiesitkö Liisa sai VIP kortin ravintolaan xx yy. Toinen : pitäisi lähteä katsomaan vaunuja. Haluaisiko joku lähteä mukaan ? Muut : Hmm, kohta alkaa alekausi, muuten Onko kukaan maistanut sitä uutta glögiä ?

Ei kiinnostanut tippaakaan keskustelut viikoista, vaunuista eikä lapsen sukupuolesta.

Erikoista käyttäytymistä tältä raskaanaolevalta, itse en ole todellakaan toiminut näin eikä kukaan tuttuni.

Juu, hieman vaikea uskoa, että joku pyytäisi kavereitaan mukaan vaunuostoksille. Mutta kai sellaistakin tapahtuu.

Vierailija kirjoitti:

Ollaan jo ihan aikuisia, ei mitään parikymppisiä siis enää, ja lapsi on molempien erittäin toivoma, ehkä jopa miehen vähän enemmän. Mies on todella innoissaan siitä, että saadaan lapsi. Rv 22 eli melko pitkällä jo ollaan, ja mies on tietenkin innoissaan kertonut kaikille tutuilleen asiasta. Tunnen miehen kaikki kaverit, osa on ollut minun ihan hyviä ystäviäkin, tai näin olen luullut. Vain yhdellä miehen tutuista on omia lapsia, suurin osa on sinkkuja, mutta ei mitään hurjaa sinkkuelämää eläviä vaan työlle elämänsä omistavia kotona viihtyviä fiksuja aikuisia.

Nyt kun ovat kuulleet raskaudestani ovat alkaneet käyttäytyä oudosti. Eivät enää juttele minulle mitään, kun tavataan porukalla, vaikka vielä muutama kuukausi sitten aina kyselivät paljon kuulumisiani ja mielipiteitäni jne. Vastaavat kyllä jos itse kysyn, mutta ihan kuin heitä ei enää yhtään kiinnostaisi seurani, vaikka ennen saatettiin mennä kahville vaikka jopa ilman miestäni, eli tunnen siis nämä ihmiset hyvin. Kukaan heistä ei ole mitenkään onnitellut minua raskaudesta eikä kommentoinut koko asiaa kuulteni sanallakaan. Se yksi miehen tuttu, jolla on se oma lapsi, on samanlainen kuin ennenkin, mutta nämä lapsettomat kaverit ovat muuttuneet mielestäni ihan oudoiksi minua kohtaan. Miehelleni he ovat edelleen ihan normaalisti. Mistä voisi olla kyse?

Miksi ketään muuta kuin sinua ja miestäsi pitäisi kiinnostaa raskautesi? Miten heidän edes pitäisi raskauttasi kommentoida?  He varmaan onnittelevat sitten kun lapsi on syntynyt.

Vierailija kirjoitti:

Ja saatan siis tavata näitä miehen kavereita ohimennen ja yllättäen vaikka lähikaupassa ollessani siellä yksin. Ennen aina he kysyivät minulta mitä kuuluu ja halusivat jäädä juttelemaan viideksi minuutiksi, mikä on mielestäni ihan normaalia, hyviä tuttuja kun ollaan. Nyt kun ovat kuulleet raskaudestani niin moikkaavat takaisi, mutta suunnilleen kääntävät pään pois ja ovat kuin en olisi edes olemassa. Ap.

Sinä olet rikkonut jonkun sellaisen kaavan jossa ollaan sinkkuja tai ainakin lapsettomia.

40- v lähestyvät kyllä miettivät hankkiako lapsia vai ei.

Heitä saattaa pelottaa se että kaveripiiri muuttuu , jutut muuttuu ja koko yhteinen hakeminen muuttuu tai jopa loppuu.

Väistämätön muutos on edessä niin kuin aina elämässä ja ehkä yrittäessään torjua he torjuvat sinut.

Vierailija kirjoitti:

Heh, ne on järkyttyneitä. Oltiin sekasaunassa, jossa oli myös miehen lapsettomia kavereita kun olin viimeisilläni (biksut mulla). Ukot tuijotti vaan mun mahaa eikä kukaan sanonut mitään. Eräs heistä sitten kysyi että saako koittaa miltä tuntuu, kun vauva potki.

Oletko aiemmin tottunut sekasaunomaan miehen ystävien kanssa alasti? Olivatko muut alasti? Ehkä he yllättyivät, kun olitkin nyt biksuissa ja kokivat tilanteen uudeksi.

N26

Johanna26 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Heh, ne on järkyttyneitä. Oltiin sekasaunassa, jossa oli myös miehen lapsettomia kavereita kun olin viimeisilläni (biksut mulla). Ukot tuijotti vaan mun mahaa eikä kukaan sanonut mitään. Eräs heistä sitten kysyi että saako koittaa miltä tuntuu, kun vauva potki.

Oletko aiemmin tottunut sekasaunomaan miehen ystävien kanssa alasti? Olivatko muut alasti? Ehkä he yllättyivät, kun olitkin nyt biksuissa ja kokivat tilanteen uudeksi.

N26

Hei. Samaa jäin itsekin miettimään, että biksut voivat tässä nyt olla syynä. Mikäli olisit ollut alasti itsekin, olisi tuijotuksilta todennäköisesti vältytty. Myös lapsettomat olisivat nähneet, ettei raskausajan vartalossa ole mitään peiteltävää, päinvastoin. Jokainen toki päättää itse, miten sekasaunan kokee luonnolliseksi :)

Itse olen huomannut sellaisen asian, että ne naiset, jotka väittävät ettei lapsen saaminen muuta heitä mitenkään, puhuvat kaikkein eniten raskaudestaan ja lapsistaan.

Ehkä et vain itse huomaa sitä, että juttusi pyörivät nyt pelkästään vauvan ympärillä?