Miehen lapsettomien kavereiden outo suhtautuminen raskauteeni

"Olen ekstrovertti, saan energiaa muista ihmisistä. Ap."

Toivottavasti et rohmua tilaa mieheltäsi. Anna hänen olla pääroolissa omien kavereidensa kanssa, älä ole päällekäyvä tättähäärä.

Mieti onko raskaus sellainen asia jolla haluaisit gloriaa miehesi kavereilta ja nyt olet pettynyt kun asia ei mennytkään niin. Ihmiset vaistoat tilarohmut, energiasyöpöt ja minäminäminäihmiset - voivat tahallaan pantata hehkutusta. Vähän kaapin paikkaa.

Ja ne jotka flirttailevat jollain tasolla, tietämättään tai tietoisesti, kaverinsa naiselle niin eivät enää ole kiinnostuneita tulevasta äidistä, millään tasolla. Ei nämä ole niin mystisiä asioita.

Vierailija kirjoitti:

"Olen ekstrovertti, saan energiaa muista ihmisistä. Ap."

Toivottavasti et rohmua tilaa mieheltäsi. Anna hänen olla pääroolissa omien kavereidensa kanssa, älä ole päällekäyvä tättähäärä.

Mieti onko raskaus sellainen asia jolla haluaisit gloriaa miehesi kavereilta ja nyt olet pettynyt kun asia ei mennytkään niin. Ihmiset vaistoat tilarohmut, energiasyöpöt ja minäminäminäihmiset - voivat tahallaan pantata hehkutusta. Vähän kaapin paikkaa.

Ja ne jotka flirttailevat jollain tasolla, tietämättään tai tietoisesti, kaverinsa naiselle niin eivät enää ole kiinnostuneita tulevasta äidistä, millään tasolla. Ei nämä ole niin mystisiä asioita.

Huoh. Kyllähän minä annan mieheni olla kavereidensa kanssa juuri niin paljon kuin vain haluaa ilman minua. Hän itse minut sinne mukaan "muiluttaa" ilman että osaan asiaa edes ennakoida. Mutta koska olen todella puhelias ekstrovertti, niin en vain osaa istua hiljaa toljottamassa eteeni, jos porukassa puhutaan aiheesta, josta satun olemaan kiinnostunut. Raskaudestani en kaipaa hehkutusta enkä mitään kommentointia, itse asiassa minusta on itsestänikin epämukavaa puhua siitä muiden kuin oman miehen kanssa. Olen vain tyytyväinen, jos raskausjuttujani ei kukaan ala udella. Sitä en osaa arvioida, että onko miehen kaverit ennen jotenkin tiedostamattaan flirttailleet kanssani, olen vähän sokea sellaiselle, en osaa tunnistaa flirttailua kovin hyvin. Ap.

Kysyin tässä samalla mieheltä, että jutteleeko sinun lapsettomat kaverit tulevasta lapsestamme sinulle koskaan mitään tai haluavatko puhua aiheesta, ja mies sanoi, että eivät koskaan, kerran onnittelivat kun kuulivat asiasta, mutta muuten eivät puhu. Mies kuulemma itse saattaa heille puhua, mutta eivät juuri vastaa. Ap.

Jospa kavereiden käytös ei ole muuttunut mitenkään vaan paisuttelet asiaa herkistyneessä mielessäsi? Yksi vaihtoehto voisi olla myös, että kaverit tietävät miehestäsi jotain, mitä sinä et tiedä ja se tekee heidät vaivaantuneeksi seurassasi?

Eipä naistenkaan ystävyys aina kestä toisen raskautumista, tai ainakin se pakosti muuttaa sitä, useimmiten etäännyttävään suuntaan. Miksipä miesystävien kanssa menisi sen paremmin? Pianhan istut heidän sohvalla tissi paljaana vaippoja kapsäkeistä hamuten, että mistähän siinä sitten jutun juurta tehdään. Asiat eivät vain ole enää kuten ennen.

vaiinis kirjoitti:

Jospa kavereiden käytös ei ole muuttunut mitenkään vaan paisuttelet asiaa herkistyneessä mielessäsi? Yksi vaihtoehto voisi olla myös, että kaverit tietävät miehestäsi jotain, mitä sinä et tiedä ja se tekee heidät vaivaantuneeksi seurassasi?

Varmasti he tietävät miehestäni paljonkin sellaista, mitä minä en tiedä. Ihan samalla lailla kuin minun ystävät tietävät minusta asioita, joita mieheni ei minusta tiedä. Ei ne mitään varsinaisia salaisuuksia ole, mutta osasta asioista on vaan luontevampi puhua kavereiden kuin puolison kanssa. Tulee mieleen eräs oma miespuoleinen kaverini, jonka vaimo tuli raskaaksi. Hän kertoi minulle, että ei enää uskalla harrastaa ollenkaan seksiä vaimonsa kanssa, koska mahassa on vauva. Mutta kuulemma hän ei tätä uskalla kertoa vaimolleen. Ap.

Ap, osaat ratkoa asian itse omassa päässäsi ja on ystävällistä ettet "pui" asiaa miehesi kanssa. Hän haluaa pitää kiinni ajatuksesta, että vaimo on järkevä ja reilu ihminen samoin kuin kaverinsa ja se on hänelle tärkeää. Varsinkin kuin teille isyys ja äitiys on uusi ja tärkeä asia.

Vastauksesi kertoi paljon. Tiedoksesi: Ketään ihmistä ei muiluteta kavereille ellei sukutaustassa ole Lapuan liikkeen traditioita. Ja että olisit sokea flirttailulle, et ole. Ellet tietoisesti kieltäydy ajattelemasta asiaa.

Ehdotan, että keskityt ydinperheeseesi ja kasvat sitä kautta paremmaksi aviopuolisoksi. Jos teet ratkaisut ajatellen mikä on parasta miehellesi, perheellenne ja loppujen lopuksi myös sinulle niin osaat ratkaista miten sinun kannattaa tehdä, ajatella.

Vierailija kirjoitti:

Eipä naistenkaan ystävyys aina kestä toisen raskautumista, tai ainakin se pakosti muuttaa sitä, useimmiten etäännyttävään suuntaan. Miksipä miesystävien kanssa menisi sen paremmin? Pianhan istut heidän sohvalla tissi paljaana vaippoja kapsäkeistä hamuten, että mistähän siinä sitten jutun juurta tehdään. Asiat eivät vain ole enää kuten ennen.

Olen siis itse tulkinnut asiaa niin, että se että saamme lapsen tavallaan vie mieheni pois heiltä (kavereilta) koska mies ei ole enää vain mies vaan myös isä, ja hänen pääasia täytyy jatkossa olla perheestä huolehtiminen eikä ystävät tai harrastukset. Ja sitten nämä miehen kaverit "purkavat harminsa" asiasta minuun välttelemällä minua. Ap.

Mä veikkaan et ap on ollut kaveriporukassa paljon esillä ja äänessä, loistanut. Tavallaan miehet ovat ihailleet naista ja siinä on ollut vähän miesnaiskemiaa. Toki sallitussa mittakaavassa. Mieskin on voinut olla tyytyväinen, että kaikki ihailee hänen naistaan. Toiset naiset pärjää huomioimisessa ulkomuodolla ja toiset luonteella, ulosannilla.

Tuleva äitiys muuttaa kuvion ja miehet vetäytyvät hämillään. Ap ei ole vielä hiffannut koko kuviota tai ei tunnusta sitä edes itselleen. Nämä tilanteet kuitenkin lisäävät ymmärrystä ja fiksu selviää tilanteesta mihin viisas ei joudu.

Vierailija kirjoitti:

Mulla on vähän se ongelma, että en itse halua yhtään lapsia ja se ei kiehdo mua millään tasolla MUTTA tiedän ja ymmärrän että monelle muulle se on maailman tärkein ja hienoin asia. Sen yhdistelmän kanssa on tosi vaikeeta, kun tulee tosi teennäinen olo onnitella ja kysellä kun ei yhtään kiinnosta, ja luulen että se kyllä näkyy. Enkä halua toista latistaa. Helpompi olla hiljaa ja keskittyä muihin ihmisiin.

Pysytykö onnittelemaan kaveria joka valmistuu alalle joka ei sinua kiinnosta tippaakaan? Pystytkö onnitella kaveriasi joka avioituu sellaisen henkilön kanssa jota joka ei kiinnosta sinua tippaakaan? Ymmärrän, että lapset eivät ole kaikkien ihmisten suuri unelma ja se on ihan ok. Jokainen itse päättää. Mutta minun on vaikea ymmärtää ihmistä jota ei kiinnosta oman kaverinsa asiat? Että oman kaverin onnitteleminenkin on niin vaikeaa että ollaan ihan hiljaa vaan. Ihan kuin sen kaverin raskautta ei olis olemassakaan. Mitä kaveruutta tuo on? Joo, ei tarvi jaaritella vauvajuttuja, saa puhua muita asioita. Ei tarvi olla äärettömän kiinnostunut lapsista jne. Mutta kai sitä voi ihan vähän kiinnostua toisen elämästä? Jopa niistä asioista jotka itselle ei ole tärkeitä? Minusta se vähän kuin kuuluu ystävyyteen. Minulla itselläni on monenlaisia kavereita, on lapsettomia ja lapsellisia. Lapsettomat kaverit harrastaa asioita jotka ei mua kiinnosta pätkääkään. Muutaman ammattikin on sellainen että ei kiitos. Silti voin niistä jutuista hetken jutella ja kysellä. Ei se mun maailmaa kaada. Se on osoitus siitä, että kaveri on minulle tärkeä ja hänen elämänsä kiinnostaa minua. Kaverin takia voin mennä mukavuusalueeni ulkopuolelle. Minusta olis aika itsekästä jutella vain niistä asioista jotka mua kiinnostaa ja sivuuttaa toisen elämä ja se käänteet hiljaisuudella. Ja yhtä outoa olis jos kaveri tekis saman minulle. Kyllä tuollainen kaveri jäis kelkasta aika nopeasti. Eihän se olis mitään kaveruutta. Se olis vain jonkinsortin hyväksikäyttöä jossa tämä toinen vaan hakis itselleen kehuja ja huomiota omilla jutuillaan. Itse tuosta kaveruudesta ei sais mitään.

Maailmassa on vain kaksi faktaa:

1)On olemassa vain pieni munaisia miehiä, ei ole olemassa isoja xxxx, kaikki naisten xxx on vakiokokoa

2)Raskaana oleva nainen ei muutu, kaikki sen ympärillä muuttuu

Nämä on ainot vakiot ja faktat maailmassa....kaikki muu maailmassa muuttuu.

Tämä on se oppi jonka olen oppinut AV-Palstalta.

En ymmärrä että onko ne miehen kaverit siis aloittajalle tärkeitä ystäviä (jolloin voit kysyä asiaa heiltä) vai lähinnä miehen ystäviä joiden kanssa toisinaan jutustelet (jolloin asialla ei varmaan ole niin väliäkään).

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mulla on vähän se ongelma, että en itse halua yhtään lapsia ja se ei kiehdo mua millään tasolla MUTTA tiedän ja ymmärrän että monelle muulle se on maailman tärkein ja hienoin asia. Sen yhdistelmän kanssa on tosi vaikeeta, kun tulee tosi teennäinen olo onnitella ja kysellä kun ei yhtään kiinnosta, ja luulen että se kyllä näkyy. Enkä halua toista latistaa. Helpompi olla hiljaa ja keskittyä muihin ihmisiin.

Pysytykö onnittelemaan kaveria joka valmistuu alalle joka ei sinua kiinnosta tippaakaan? Pystytkö onnitella kaveriasi joka avioituu sellaisen henkilön kanssa jota joka ei kiinnosta sinua tippaakaan? Ymmärrän, että lapset eivät ole kaikkien ihmisten suuri unelma ja se on ihan ok. Jokainen itse päättää. Mutta minun on vaikea ymmärtää ihmistä jota ei kiinnosta oman kaverinsa asiat? Että oman kaverin onnitteleminenkin on niin vaikeaa että ollaan ihan hiljaa vaan. Ihan kuin sen kaverin raskautta ei olis olemassakaan. Mitä kaveruutta tuo on? Joo, ei tarvi jaaritella vauvajuttuja, saa puhua muita asioita. Ei tarvi olla äärettömän kiinnostunut lapsista jne. Mutta kai sitä voi ihan vähän kiinnostua toisen elämästä? Jopa niistä asioista jotka itselle ei ole tärkeitä? Minusta se vähän kuin kuuluu ystävyyteen. Minulla itselläni on monenlaisia kavereita, on lapsettomia ja lapsellisia. Lapsettomat kaverit harrastaa asioita jotka ei mua kiinnosta pätkääkään. Muutaman ammattikin on sellainen että ei kiitos. Silti voin niistä jutuista hetken jutella ja kysellä. Ei se mun maailmaa kaada. Se on osoitus siitä, että kaveri on minulle tärkeä ja hänen elämänsä kiinnostaa minua. Kaverin takia voin mennä mukavuusalueeni ulkopuolelle. Minusta olis aika itsekästä jutella vain niistä asioista jotka mua kiinnostaa ja sivuuttaa toisen elämä ja se käänteet hiljaisuudella. Ja yhtä outoa olis jos kaveri tekis saman minulle. Kyllä tuollainen kaveri jäis kelkasta aika nopeasti. Eihän se olis mitään kaveruutta. Se olis vain jonkinsortin hyväksikäyttöä jossa tämä toinen vaan hakis itselleen kehuja ja huomiota omilla jutuillaan. Itse tuosta kaveruudesta ei sais mitään.

Lapsen saaminen on ihan eri asia kuin valmistuminen. Ihme vertauksia.

-sama

Miehen kavereita, osa jopa ap:n hyviä ystäviä, käyvät kahvilla ap:n kanssa ilman ap:n miestä, nyt ap:n raskauden myötä eivät enää juttele ap:lle mitään kun tapaavat porukalla.

Ap, olet jo itse löytänyt asioihin paljon vastauksia. Ehkäpä tämä ketju on saattanut avata uusiakin näkökulmia, mutta tunnut kyllä itsekin ymmärtävän miksi näin on. Siispä, joudut ehkä tekemään asian kanssa vielä vähän surutyötä mutta sitten, uutta elämänvaihetta kohden!

Minulle on ihan uusi näkökulma, että vaimo joutuu tekemään surutyötä koska hänen miehensä kaverit ovat kiinnostuneet enemmän miehestä ja niehen kuulumisista kuin miehen vaimosta ja vaimon kuulumisista.. aika jännä ajatus.

Miten prinsessa vaihtaa hehkulampun? Hän pitää kiinni lampun kannasta ja maailma pyörii hänen ympärillään.

Vierailija kirjoitti:

Minulle on ihan uusi näkökulma, että vaimo joutuu tekemään surutyötä koska hänen miehensä kaverit ovat kiinnostuneet enemmän miehestä ja niehen kuulumisista kuin miehen vaimosta ja vaimon kuulumisista.. aika jännä ajatus.

Miten prinsessa vaihtaa hehkulampun? Hän pitää kiinni lampun kannasta ja maailma pyörii hänen ympärillään.

Missä sanotaan, että surutyötä? Ap on sanonut vain ihmetellensä, että vielä pari kuukautta sitten häneltä kysyttiin kuulumisia ja mielipiteitä, ja hänelle puhuttiin, mutta nyt kun raskaus on käynyt ilmi, niin miehen kaverit eivät oma-aloitteisesti sano hänelle yhtään mitään.

Et ole enää mielenkiintoinen. Suurinta osaa vapaista ihmisistä lapset eivät kiinnosta pätkääkään, vaikka sitä ei olekaan muodikasta sanoa ääneen. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minulle on ihan uusi näkökulma, että vaimo joutuu tekemään surutyötä koska hänen miehensä kaverit ovat kiinnostuneet enemmän miehestä ja niehen kuulumisista kuin miehen vaimosta ja vaimon kuulumisista.. aika jännä ajatus.

Miten prinsessa vaihtaa hehkulampun? Hän pitää kiinni lampun kannasta ja maailma pyörii hänen ympärillään.

Missä sanotaan, että surutyötä? Ap on sanonut vain ihmetellensä, että vielä pari kuukautta sitten häneltä kysyttiin kuulumisia ja mielipiteitä, ja hänelle puhuttiin, mutta nyt kun raskaus on käynyt ilmi, niin miehen kaverit eivät oma-aloitteisesti sano hänelle yhtään mitään.

Vaikka kommentissa 58..

Vierailija kirjoitti:

Mulla on vähän se ongelma, että en itse halua yhtään lapsia ja se ei kiehdo mua millään tasolla MUTTA tiedän ja ymmärrän että monelle muulle se on maailman tärkein ja hienoin asia. Sen yhdistelmän kanssa on tosi vaikeeta, kun tulee tosi teennäinen olo onnitella ja kysellä kun ei yhtään kiinnosta, ja luulen että se kyllä näkyy. Enkä halua toista latistaa. Helpompi olla hiljaa ja keskittyä muihin ihmisiin.

Äh, kyllähän sitä voi syntymäpäivänä kaveria onnitella vaikka itse ei omia synttäreitä tykkää juhlia. Voi iloita toisen uudesta työpaikasta vaikka ko. ala ei itseä yhtään kiinnostaisikaan. Toivottaa hyvää lomaa kun ystävä on lähdössä Kanariansaarille vaikkei kyseinen kohde voisi vähempää kiinnostaa jne. Mitä vaikeeta? Ja sitten, puhua vaikka niistä muista asioista mistä ennenkin on juteltu. Ja vointia nyt voi tietenkin myös kysyä jne. normaalia. Mut jos kaverin kuulumiset ei kiinnosta... (mikä se sellainen kaveri sitten edes on?)