Miksi joitain ei haittaa, vaikka muut säälivät häntä?
Kun siis usein kuulee sanottavan, että ei kukaan halua osakseen sääliä. Mutta sitten kuitenkin olen tavannut parikin ihmistä, joita säälitään, eikä se haittaa heitä. Toiselle olen sanonutkin, että minua säälittää, ja hän on ihan tyytyväinen. Vaikuttaa, että oikeastaan toivookin, että säälisin.
Jos "kukaan" ei halua joutua säälityksi, niin milloin se sääli ei sitten kuitenkaan haittaakaan?
Kommentit (18)
Vierailija kirjoitti:
Koska sääliminen on säälijän puolelta surkea yritys yrittää alentaa toista. Säälijä nolaa ainoastaan itsensä.
Tämäpä se.
Minua saa sääliä silloin, kun säälin itsekin itseäni. Jos tarvitsen vahvistusta ja uskoa asioiden selviämiseen, silloin ei sääli tunnu hyvältä vaan masentavalta.
Vierailija kirjoitti:
Koska sääliminen on säälijän puolelta surkea yritys yrittää alentaa toista. Säälijä nolaa ainoastaan itsensä.
Nyt minä putoan jo heti kärryiltä. Eli se, jota sääliminen ei haittaa, joka tuntuu toivovan sitä, ajattelee, että säälijä nolaa itsensä. Ja siksi se ei haittaa. Näinkö tarkoitat? Ap
Minua säälittää aloittaja, joka ei käsitä olevansa epäkohtelias kertoessaan jollekin, että tätä säälitään.
Aloittaja, monet säälivät sinua, mutta eivät kohteliaisuuttaan kerro sinulle tilanteesta.
Vierailija kirjoitti:
Minua saa sääliä silloin, kun säälin itsekin itseäni. Jos tarvitsen vahvistusta ja uskoa asioiden selviämiseen, silloin ei sääli tunnu hyvältä vaan masentavalta.
No tämän selityksen sentään tajuan. Jotain osia aivoista taitaa sentään vielä toimia :-)
Vierailija kirjoitti:
Minua säälittää aloittaja, joka ei käsitä olevansa epäkohtelias kertoessaan jollekin, että tätä säälitään.
Aloittaja, monet säälivät sinua, mutta eivät kohteliaisuuttaan kerro sinulle tilanteesta.
Käsitän kyllä, että se olisi epäkohteliasta. Siksi kerroinkin vain omasta tunteestani, että säälittää hänen tilanteensa. Ap
Samaa sarjaa kuin se kun sanotaan että olen todella huolestunut sinusta ja kuitenkaan ei sitten tehdä mitään. Eli tarkoitus on lähinnä vaan alentaa, jos oltaisiin oikeasti huolissaan niin ei kai asiaa vaan jätettäisi siihen vaan yritettäisiin edes saada toista jonnekin avun piiriin jos ei itse ostata auttaa.
Vierailija kirjoitti:
Samaa sarjaa kuin se kun sanotaan että olen todella huolestunut sinusta ja kuitenkaan ei sitten tehdä mitään. Eli tarkoitus on lähinnä vaan alentaa, jos oltaisiin oikeasti huolissaan niin ei kai asiaa vaan jätettäisi siihen vaan yritettäisiin edes saada toista jonnekin avun piiriin jos ei itse ostata auttaa.
Okei. Eli small talkina ei toivota säälipuheita. Mutta jos sitä todella tarkoittaa, niin se voi olla hyväksyttävämpää. Järkevältä kuulostaa tämäkin näkökulma. Ap
No luulis silläkin olevan väliä miksi säälitään. Voisin kuvitella että eriasia jos joku sanoo sinulle että kyllä tulee sääli kun menetit koko perheesi kolarissa kun että mä säälin sua kun olet tollanen munaton reppana.
Jos ihminen tuntee itsensä heikoksi kurjuuden edessä, muiden sääli kertoo myötätunnosta, hyväntahtoisuudesta. Jollekin ihmiselle tulee ehkä turvallinen tunne tietäessään olevansa säälitty.
Sitten taas on ihmisiä, joilla on itsestään vahva kuva. Heille tieto säälistä olisi siis tavallaan isku tuota omillaan pärjäävää minää kohtaan.
Samakin ihminen voi eri tilanteissa ajatella säälistä eri tavalla riippuen säälin syystä.
Sääli voi myös tarkoittaa eri asioita. Monet käyttävät sitä halveksimisen synonyyminä, joten niin se joskus ymmärretäänkin - silloinkin kuin sitä ei tarkoitettu niin.
Niin, riippuu tarkoitetaanko säälillä myötätuntoa ja sitä että annetaan armon käydä oikeudesta, rakentamatta toista. Tämä auttaa oikeasti ja vie asioita eteenpäin.
Jos säälillä tarkoitetaan ylennyydentunnolla herkuttelemista ja toisen surkuttelemista ja surkeuden korostamista, on se ällöttävää. Eikä ongelma ole enää kohteessa vaan 'säälijän' persoonallisuudessa.
Ehkä se ketä säälit ei välitä pätkääkään säälitkö vai ei häntä koska sinun mielipiteesi tai tuntemuksesi hänestä ei merkkaa mitään hänelle.se on niin merkityksetöntä että se ei edes loukkaa. Ehkä teidän välit on kuitenkin sellaiset että hän ei suoraan tätä päin naamaa sano näin ja tulkitset tavallaan ihan oikein kuitenkin että hän ei välitä siitä säälistäsi. Minullekin on käynyt niin että on säälitty mutta esim. niin että on säälitty vääristä aiheista eli säälijä ei ole tiennyt miten asiat on ja säälinyt siis turhaan. Se tuntuu ainoastaan huvittavalta.
Jos on aitoa säälin aihetta niin eihän se säälin tunteminen tai saaminen loukkaavaa ole tosin kannattaa miettiä miten sen säälin esittää nimittäin on aika helppoa huomata oikea hyväntahtoinen sääli ilkkuvasta vahingoniloisesta säälistä.
Itse miellän säälin myötätunnoksi ja empatiaksi, en halveksinnaksi. Joten tuntuu hyvältä, jos joku säälii minua. Kieltämättä se toinen siinä asettuu osin yläpuolelleni, mutta mitä sitten? :) Silti on mukavaa, jos joku kokee myötätuntoa.
Säälin olen valmis ottamaan vastaan aina kun siitä koituu suoraa hyötyä. Nytkin joku voisi sääliä ja heittää pari hunttia mulle.
Koska sääliminen on säälijän puolelta surkea yritys yrittää alentaa toista. Säälijä nolaa ainoastaan itsensä.