Miksi lampaantalja on ok, mutta turkis ei?

Lampaasta yleensä hyödynnetään koko elukka. Miten tuollaisen esim. tarhaketun, sen lihaa tuskin laitetaan ruuaksi?

Ei siinä mitään järkeä ole, mutta täytyy muistaa että suurin osa ihmisistä on todella yksioikoisia mielipiteissään. Ajatellaan mustavalkoisesti ja kuvitellaan olevansa moraalin superhuippua kun kumarrellaan yhteen suuntaan samalla toiseen pyllistäen.

Ap taas ristiretkellä. Huokaus.

Turkikset mielletään usein eräänlaisiksi luksustuotteeksi ja varakkaiden hienosteluksi. Kateudesta kalpean köyhän on helppo tuomita sellaisen käyttö, mihin omat rahat ei riitä.

Lampaita ei kasvateta häkissä taljantuotantoa varten.

Vierailija kirjoitti:

Lampaantaljat on Ylen uutisten mukaan suosittu joululahja, eikä talja lattialla, lasten pulkassa tai istuinalustana herätä erityisiä intohimoja. Pehmeää lämpöistä taljaa tullaan pikemminkin ihastelemaan kuin paheksumaan. Osa näistä ihastelijoista kuitenkin vastustaa kaikkea turkisten käyttöä kovasti. Mitä järkeä siinä on vai onko kyse pelkästä kaksinaismoralismista?

Huomioittehan vastauksissa, että osa turkiksista on vintage-kamaa ja osa on peräisin esim. auton alle jääneistä eläimistä tai paikallisen eläinkannan kurissa pitämiseksi tarvittavasta metsästyksestä. Tällaisten eläinten turkit päätyisi roskiin, ellei niitä otettaisi hyötykäyttöön.

Oleellinen ero on siinä että kettuja ei syödä, lampaat syödään. Lapmaan nahka on siis lihantuotannon sivutuote, boonus. Kettu taas on kasvatettu vankeudessa vain turkkinsa vuoksi.

Vierailija kirjoitti:

Ei siinä mitään järkeä ole, mutta täytyy muistaa että suurin osa ihmisistä on todella yksioikoisia mielipiteissään. Ajatellaan mustavalkoisesti ja kuvitellaan olevansa moraalin superhuippua kun kumarrellaan yhteen suuntaan samalla toiseen pyllistäen.

Kuulostaa supermoraalisena ja superälykkönä itseään pitävän höperön yksioikoiselta mielipiteeltä.

Minä taas olen aina miettinyt miksei niitä kettuja voisi myös syödä, eikä vaan oteta niiltä turkkia? Miksei koko eläintä hyödynnetä?

Mikä vika siinä ketun lihassa on, ettei se kelpaa nirpoille syötäväksi.

Se, että lammas syödään ei muuta asiaa yhtään sen pyhemmäksi.

Kun lammasta aletaan kasvattaa turkistuotanto-oloissa, loppuu minulta lihan ja villan ja nahan käyttö siihen paikkaan.

Voi hyvää päivää....lampaan elämän olosuhteetkin jo aivan toista luokkas,kyseessä on kesy kotieläin. Ei voi mitenkään verrata kettuihin ja minkkeihin.m

Sain paljon ikävää palautetta, kun ostin kirppikseltä käytetyn turkislakin. Lakki on tosi lämmin ja kestää varmaan käyttöä vielä monen monta vuotta.

Suurinta osaa lakkini paheksujista ei edes kiinnosta, millaisissa oloissa niiden villavaatteisiin hyödynnetyt lampaat on kasvanut ja onko niitä rääkätty vai ei. Villahan on niin arkista, ettei sen alkuperää vaivauduta edes ajattelemaan.

Se mua kyllä ihmetyttää miksei turkiseläimiä voida kasvattaa paremmissa oloissa?

Villatuotanto ei eroa julmuudeltaan pahemmin muusta eläintuotannosta.

Oleellinen ero tässä on taas ihmisten eritasoinen tietämys tuotantoketjun alkupäästä. Ne ihmiset jotka paheksuvat turkistarhausta, mutta hyväksyvät villatuotannon, ovat usein niitä jotka tuomitsevat delfinaariot eläinrääkkäyksenä, mutta hyväksyvät esim. sikojen kohtelun ja elintilan sikaloissamme.

Jokainen voi ottaa selvää siitä kuinka rumaa todellisuus on lampaiden kohtelussakin. Ja, ei, nyt ei puhuta taaskaan siitä rymättyläläisestä tutun tutusta joka otti irtioton työelämästä ja alkoi kasvattamaan lampaita pientilallaan ja jossa ainakin kaikki lampaat vaikuttavat tosi onnellisilta.

Broilerilihan tuontanto pitäisi kieltää samasta syystä. Fiksut eläimet kasvatetaan häkissä ihmisten ruoaksi.

Vierailija kirjoitti:

Broilerilihan tuontanto pitäisi kieltää samasta syystä. Fiksut eläimet kasvatetaan häkissä ihmisten ruoaksi.

Ei broilereita kasvateta häkissä, mutta sairasta se silti on. Yritän syödä broilerinlihaa mahdollisimman harvoin. Kai sekin auttaa edes jotain, että kulutus on 10 % siitä mitä se voisi olla.

Kyllä niistä tarhatuista eläumistä rehua tehdään. Miksei myös barf-ruokaa hauvoille ja välipalaa eläintarhaeläimille. Turkis on mitä ekoin vaatekappale, kuinka moni hippi käyttää vuosikymmeniä vanhaa talvitakkia? Turkiksesta ei myöskään synny jätettä siinä vaiheessa kun siitä aika jättää. Toisin kuin muista takeista.

Vierailija kirjoitti:

Villatuotanto ei eroa julmuudeltaan pahemmin muusta eläintuotannosta.

Oleellinen ero tässä on taas ihmisten eritasoinen tietämys tuotantoketjun alkupäästä. Ne ihmiset jotka paheksuvat turkistarhausta, mutta hyväksyvät villatuotannon, ovat usein niitä jotka tuomitsevat delfinaariot eläinrääkkäyksenä, mutta hyväksyvät esim. sikojen kohtelun ja elintilan sikaloissamme.

Jokainen voi ottaa selvää siitä kuinka rumaa todellisuus on lampaiden kohtelussakin. Ja, ei, nyt ei puhuta taaskaan siitä rymättyläläisestä tutun tutusta joka otti irtioton työelämästä ja alkoi kasvattamaan lampaita pientilallaan ja jossa ainakin kaikki lampaat vaikuttavat tosi onnellisilta.

Noinhan se pitkälti menee. Jos villantuotannosta jotain tiedetään, se on mulesing-tekniikka, jonka käyttämättömyyttä osa villavaatteista mainostaa näkyvästi. Ja sitten kuvitellaan, että mulesing-vapaasti tuotettu villa on supereettinen valinta...

Vierailija kirjoitti:

Kyllä niistä tarhatuista eläumistä rehua tehdään. Miksei myös barf-ruokaa hauvoille ja välipalaa eläintarhaeläimille. Turkis on mitä ekoin vaatekappale, kuinka moni hippi käyttää vuosikymmeniä vanhaa talvitakkia? Turkiksesta ei myöskään synny jätettä siinä vaiheessa kun siitä aika jättää. Toisin kuin muista takeista.

Juu, turkis onkin pahin ympäristöongelmamme. Keuli sinä sillä, kun et muita perusteluja keksinyt.

Kuvassa merinovillalampaan ”hoitotoimenpide”. Kuva voi järkyttää herkkiä.

https://www.peta.org.au/wp-content/uploads/Clip-mulesing.jpg