Nuorten vanhemmat, pelottaako teitä huumeet?

Ei pelota huumeet. Ei niihin sorru kukaan sellainen, jolla on asiat kunnossa. Ja teen parhaani sen eteen, että asiat on kunnossa - myös henkisellä puolella. Pyrin olemaan läsnä lapsen elämässä, antamaan aikaa ja tukea. Toistaiseksi ei ole ollut kiinnostusta päihteisiin, paitsi joskus 4-vuotiaana hänellä oli oluenmaistelukausi, joka meni itsestään ohi. Kahvin kanssa sama juttu, 2-vuotiaana joi maitoa jossa oli tilkka espressoa (ja tämä ennen kuin maito alkoi maistua paljaaltaan) mutta nyt lukiolaisena kahvi ei uppoa vielä ollenkaan.

Itsellänikään ei ollut lukioikäisenä mitään kiinnostusta alkoholiin ja ensimmäiset teekkarivuodetkin menivät raivoraittiina, ja silti biletin siinä missä muutkin. 23-vuotiaana olin ensimmäisen kerran humalassa, mutta yhden kesän biletyskännäily riitti minulle ja sen jälkeen on ollut hiljaisempaa. Toivon että lapsi on samaa sorttia.

Ei pelota. Ihan hyvin niitä voi vetää, ei siitä meillekään ole mitään seurannutnutntutnut

Aika sinisilmäisiä useat vanhemmat nykyisin valitettavasti ovat. Lähipiirissämme, hyvänä pidetyllä asuinalueella todella monet nuoret ainakin kokeilevat. Erään kaikkien ”yläpuolella” olevan äidin tytär seurusteli dealerin kanssa ja tyttö poltteli myös itse, äidillä ei ole aavistusta asiasta vieläkään. Onhan se hyvä, jos käyttö jää kokeilun asteelle, mutta valitettavasti osa jää koukkuun ja pahimmassa tapauksessa seurauksena on huumepsykoosi. Kasvatus ei näissä jutuissa auta, kaveripiiirin vaikutus on niin suuri.

Psykiatristen sairaaloiden suljetut osastot ovat täynnä nuoria, jotka eivät olekaan pystyneet lopettamaan ja monet näistäkin nuorista ovat ns. hyvistä perheistä. Älkää kuvitelko, että voitte olla näiden ongelmien yläpuolella, asiat eivät mene aina omien nuottien mukaan, vaikka olisit kuinka hyvä vanhempi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Juu, etenkin se kaikkein vaarallisin huume eli alkoholi pelottaa kovasti. Käyttäjät menee ihan sekaisin, voivat tulla riippuvaisiksi ja kuolla liikakäyttöön.

Et ole esim, heroiinista kuullut?

En pelkää.

Heroiinia käytettiin vuosien ajan yskänlääkkeissä 1900-luvun alkupuolella. Osa tuli riippuvaiseksi, osa ei. En silti suosittele kokeilemaan.

Heroiini lähti Suomen markkinoilta 1961. Sitä ennen se oli reseptivapaa ja ikärajaton lääke.

Vierailija kirjoitti:

Suomessa on niin paska laatusia huumeita, että ei niitä jaksa kukaan fiksu kauaan käytellä. Kirsikkana kakun päällä maailman epärehellisimmät myyjät.

Katukama on aina paskaa, joka maassa. Silkkitieltä saa paljon laadukkaampaa, koska siellä vendorit joutuvat kilpailemaan keskenään. Se laskee hintoja parantaa kaman laatua ja puhtautta. Myös valikoima on laajempi kuin katukaupan essonappi, subu, piripussi, ryynit ja paja.

Vierailija kirjoitti:

huumepsykoosi

Mikä vitun huumespykoosi? Tiedätkö paljonkin porukkaa joka menee subusta psykoosiin?

Vierailija kirjoitti:

Meillä on suvussa ollut paljon alkoholisteja, joten huolestuttaa onko lapsilla kenties muita enemmän alttiutta kehittää addiktioita. Lähinnä siis pelottaa alkoholi, ei niinkään huumeet. 

Lääketieteellistä kannalta alkoholin ja laittomien päihteiden välillä ei ole mitään ero. Riippuvuussairaus on sama, on kyse alkoholista tai laittomista päihteistä.

Lakipykälät eivät vaikuta tähän mitenkään, vaikka edelleenkin hyvin monet hessut - kuten sinäkin - kuvittelevat, että laillisuus tekee alkoholista jotenkin erilaisen kuin muista päihteista.

Vierailija kirjoitti:

Aika sinisilmäisiä useat vanhemmat nykyisin valitettavasti ovat. Lähipiirissämme, hyvänä pidetyllä asuinalueella todella monet nuoret ainakin kokeilevat. Erään kaikkien ”yläpuolella” olevan äidin tytär seurusteli dealerin kanssa ja tyttö poltteli myös itse, äidillä ei ole aavistusta asiasta vieläkään. Onhan se hyvä, jos käyttö jää kokeilun asteelle, mutta valitettavasti osa jää koukkuun ja pahimmassa tapauksessa seurauksena on huumepsykoosi. Kasvatus ei näissä jutuissa auta, kaveripiiirin vaikutus on niin suuri.

Psykiatristen sairaaloiden suljetut osastot ovat täynnä nuoria, jotka eivät olekaan pystyneet lopettamaan ja monet näistäkin nuorista ovat ns. hyvistä perheistä. Älkää kuvitelko, että voitte olla näiden ongelmien yläpuolella, asiat eivät mene aina omien nuottien mukaan, vaikka olisit kuinka hyvä vanhempi.

Ei kyllä huumeriippuvainen kelpaa Suomen psykiatriselle osastolle. Pari päivää saa olla piripsykoosin takia osastolla ja sitten lentää ulos.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

huumepsykoosi

Mikä vitun huumespykoosi? Tiedätkö paljonkin porukkaa joka menee subusta psykoosiin?

Suburefloista voi mennä psykoosiin, vaikka se harvinaista on. 

Ei varsinaisesti pelota, välillä käy mielessä mutta ei voi ruveta jatkuvasti pelkäämäänkään.

EMME SUOSTU PELKÄÄMÄÄN!

Olen tehnyt työtä päihdeasioiden kanssa vuodesta 1996 ja voin sanoa, että huumeet eivät pelota. Toki olen yrittänyt kasvattaa lapseni niin, että heillä olisi aina turva saatavilla: turvallinen aikuinen, rajat, tekemistä, yhteisö ja ennen kaikkea niin paljon rakkautta, ettei heidän tarvitse sitä koskaan epäillä. Olen kuitenkin nähnyt, että päihderiippuvuus voi napata otteeseensa, vaikka lapsuuden perheessä ei suuria ongelmia olisikaan. Sitä, kuinka suuri alttius on riippuvuuden syntymiseen, ei voi millän ulkoisella asialla ennustaa tai varmistaa. On oikeasti käynyt niin, että kokeilukertasta jää koukkuun. Nämä nykyhuumeet (muuntohuumeet) ovat valmistettu niin, että riippuvuuspotenttiaali olisi mahdollisimman suuri.

Mutta en siis pelkää huumeita, sillä tiedän myös sen, että elämä ei ole menetetty, vaikka huumeiden käyttöä olisikin. Olen nähnyt monta tosi surullista kohtaloa ja päihdekuolemiakin, totta kai. Olen nähnyt myös useita toipumisia, onnellisia loppuja. Huumeiden kokeilu tai käyttö ei onneksi tarkoita, et elämä olisi sitten siinä. En tietenkään toivo tuota tietä kenellekään, mutta toivoa on!

Vierailija kirjoitti:

Olen tehnyt työtä päihdeasioiden kanssa vuodesta 1996 ja voin sanoa, että huumeet eivät pelota. Toki olen yrittänyt kasvattaa lapseni niin, että heillä olisi aina turva saatavilla: turvallinen aikuinen, rajat, tekemistä, yhteisö ja ennen kaikkea niin paljon rakkautta, ettei heidän tarvitse sitä koskaan epäillä. Olen kuitenkin nähnyt, että päihderiippuvuus voi napata otteeseensa, vaikka lapsuuden perheessä ei suuria ongelmia olisikaan. Sitä, kuinka suuri alttius on riippuvuuden syntymiseen, ei voi millän ulkoisella asialla ennustaa tai varmistaa. On oikeasti käynyt niin, että kokeilukertasta jää koukkuun. Nämä nykyhuumeet (muuntohuumeet) ovat valmistettu niin, että riippuvuuspotenttiaali olisi mahdollisimman suuri.

Mutta en siis pelkää huumeita, sillä tiedän myös sen, että elämä ei ole menetetty, vaikka huumeiden käyttöä olisikin. Olen nähnyt monta tosi surullista kohtaloa ja päihdekuolemiakin, totta kai. Olen nähnyt myös useita toipumisia, onnellisia loppuja. Huumeiden kokeilu tai käyttö ei onneksi tarkoita, et elämä olisi sitten siinä. En tietenkään toivo tuota tietä kenellekään, mutta toivoa on!

lähde?

Suvussa on paljon mt-sairauksia ja aion kyllä kertoa lapsille että huumeiden käyttö on heidän kohdallaan aika satavarma keino hankkia itselleen psykoosi tai skitsofrenia.

Löytysköhän vielä googlella kun is julkas muistaakseni kartan miten helpoks nuoret koki huumeiden saamisen ihan tässä lähiaikoina.

Meidän lähikoulussa ainakin on huumeiden diilaus lähteny käsistä. Kaikki tietää kuka myy ja mitä, mutta poliisi on voimaton eikä koulun alueella saa tehdä ratsiaakaan. Onhan se pelottavaa miettiä mitä tollasestaki seuraa.

Vierailija kirjoitti:

Suvussa on paljon mt-sairauksia ja aion kyllä kertoa lapsille että huumeiden käyttö on heidän kohdallaan aika satavarma keino hankkia itselleen psykoosi tai skitsofrenia.

Onko skitsofreniaa suvussa? Jos ei niitä geenejä ole. Geenin periytymisessä on 50/50 mahdollisuus, joten lapsi ei edes välttämättä peri skistofreniaa aiheuttavaa geeniä ja ei huumeiden käyttö, vaikka olisi skitsofrenialle altistunut geneettisesti ei takaa taudin alkamista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen tehnyt työtä päihdeasioiden kanssa vuodesta 1996 ja voin sanoa, että huumeet eivät pelota. Toki olen yrittänyt kasvattaa lapseni niin, että heillä olisi aina turva saatavilla: turvallinen aikuinen, rajat, tekemistä, yhteisö ja ennen kaikkea niin paljon rakkautta, ettei heidän tarvitse sitä koskaan epäillä. Olen kuitenkin nähnyt, että päihderiippuvuus voi napata otteeseensa, vaikka lapsuuden perheessä ei suuria ongelmia olisikaan. Sitä, kuinka suuri alttius on riippuvuuden syntymiseen, ei voi millän ulkoisella asialla ennustaa tai varmistaa. On oikeasti käynyt niin, että kokeilukertasta jää koukkuun. Nämä nykyhuumeet (muuntohuumeet) ovat valmistettu niin, että riippuvuuspotenttiaali olisi mahdollisimman suuri.

Mutta en siis pelkää huumeita, sillä tiedän myös sen, että elämä ei ole menetetty, vaikka huumeiden käyttöä olisikin. Olen nähnyt monta tosi surullista kohtaloa ja päihdekuolemiakin, totta kai. Olen nähnyt myös useita toipumisia, onnellisia loppuja. Huumeiden kokeilu tai käyttö ei onneksi tarkoita, et elämä olisi sitten siinä. En tietenkään toivo tuota tietä kenellekään, mutta toivoa on!

lähde?

Näin ovat päihdemaailmassa elävät asiakkaat mulle kertoneet. Harvat vielä elossa olevat vanhan liiton käyttäjät kiroavat nämä uudet aineet alimpaan he****tiin. /32

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suvussa on paljon mt-sairauksia ja aion kyllä kertoa lapsille että huumeiden käyttö on heidän kohdallaan aika satavarma keino hankkia itselleen psykoosi tai skitsofrenia.

Onko skitsofreniaa suvussa? Jos ei niitä geenejä ole. Geenin periytymisessä on 50/50 mahdollisuus, joten lapsi ei edes välttämättä peri skistofreniaa aiheuttavaa geeniä ja ei huumeiden käyttö, vaikka olisi skitsofrenialle altistunut geneettisesti ei takaa taudin alkamista.

Tuo lause jostain syystä katkesi. Sen pitäisi mennä "Jos ei niitä geenejä ole ei muut mt-ongelmat ja niitä aiheuttavat geenit skitsofreniaa aiheuta"

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen tehnyt työtä päihdeasioiden kanssa vuodesta 1996 ja voin sanoa, että huumeet eivät pelota. Toki olen yrittänyt kasvattaa lapseni niin, että heillä olisi aina turva saatavilla: turvallinen aikuinen, rajat, tekemistä, yhteisö ja ennen kaikkea niin paljon rakkautta, ettei heidän tarvitse sitä koskaan epäillä. Olen kuitenkin nähnyt, että päihderiippuvuus voi napata otteeseensa, vaikka lapsuuden perheessä ei suuria ongelmia olisikaan. Sitä, kuinka suuri alttius on riippuvuuden syntymiseen, ei voi millän ulkoisella asialla ennustaa tai varmistaa. On oikeasti käynyt niin, että kokeilukertasta jää koukkuun. Nämä nykyhuumeet (muuntohuumeet) ovat valmistettu niin, että riippuvuuspotenttiaali olisi mahdollisimman suuri.

Mutta en siis pelkää huumeita, sillä tiedän myös sen, että elämä ei ole menetetty, vaikka huumeiden käyttöä olisikin. Olen nähnyt monta tosi surullista kohtaloa ja päihdekuolemiakin, totta kai. Olen nähnyt myös useita toipumisia, onnellisia loppuja. Huumeiden kokeilu tai käyttö ei onneksi tarkoita, et elämä olisi sitten siinä. En tietenkään toivo tuota tietä kenellekään, mutta toivoa on!

lähde?

Näin ovat päihdemaailmassa elävät asiakkaat mulle kertoneet. Harvat vielä elossa olevat vanhan liiton käyttäjät kiroavat nämä uudet aineet alimpaan he****tiin. /32

Taitaa olla nisteillä aika hatarat tiedot näistä asioista. Tuottajat on jotka teitävät tarkemmin, mutta nistit vain keksivät tekosyitä ja harhailevat ties mistä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

huumepsykoosi

Mikä vitun huumespykoosi? Tiedätkö paljonkin porukkaa joka menee subusta psykoosiin?

Suburefloista voi mennä psykoosiin, vaikka se harvinaista on. 

Ainoa tapa miten opiaattirefloissa voi mennä pyskoosiin on jos ei saa lainkaan unta, mutta todennäköisesti unta kyllä saa. Huonosti, mutta tarpeeksi. Mutta opiattireflat ovat sinällänsä täysin fyysisiä, niihin ei ole liity psykoottisia oireita. Bentso- ja alkoholi reflat ovat niitä mennään missään mennään psykoosiin ja pahimmillaan deliriumin, mikä voi olla kuolemaksi.