Lue keskustelun säännöt.
Oletko lukenut Nainen junassa kirjaa?
Oliko niin hyvä kuin on hehkutettu? Mikä siitä teki erilaisen/hyvän verrattuna muihin jännityskirjoihin?
Kommentit (69)
Olen mies, mutta luen usein junassa kirjaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei ollut kovin erikoinen mielestäni, mutta luin kuitenkin loppuun joten kai se olisi huonompikin voinut olla. Luin myös toisen vastaavan tyyppisen hittikirjan eli Annoin sinun mennä enkä tykännyt pätkän vertaa. Kirjoissa oli jotain samaa joten ehkä en vain ole kohderyhmää.
Aivan samat mietteet itsellä molemmista kirjoista. En ymmärrä hehkutusta kirjat luettuani.
Olen lukenut, ei eroa muista dekkareista mitenkään erityisesti.
Luin joo. Olihan se ihan hyvä. Erilainen kuin perinteiset dekkarit, joissa poliisi etsii murhaajaa ja lähinnä poliisin näkökulmasta kerrotaan.
Oletko opetellut, ihminen, sanajärjestystä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On hyvä. Ei ollut ennalta-arvattava. Jännite säilyi loppuun asti. Päähenkilön oma elämäntilanne ja -tarina kutoutui kiinnostavasti rikoskuvioon.
Monitasoinen, kuten naiskirjailijoiden kirjoittama rikosirjallisuus usein on :)
Vierailija kirjoitti:
Oletko opetellut, ihminen, sanajärjestystä?
Oletko opetellut luetunymmärtämistä ja pilkkujen käyttöä? Missä sanajärjestyksessä otsikon pitäisi olla sinun mielestä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Oletko opetellut, ihminen, sanajärjestystä?
En ole hän, mutta ei tuo sinunkaan lauseesi kovin onnistunut ole.
Olen lukenut. Minua häiritsi, että päähenkilössä ei ollut mitään mihin samaistua. Ihan ok, mutta ei mielestäni mitenkään hehkutuksensa arvoinen, markkinointikoneisto jyllää taustalla.
Luin myös "Annoin sinun mennä", josta pidin enemmän aika epäuskottavista juonenkäänteistä huolimatta..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Naiko se päähenkilö lopulta junassa vai ei?
OIen lukenut, tosin englanninkielisen alkuperäisen (kuten luen kaiken muunkin englanniksi kirjoitetun alkuperäiskielellä). Tykkäsin todella paljon. Mielenkiintoinen juoni ja kiinnostava tapa kertoa.
Ja vielä enemmän tykkäsin tuosta toisesta mainitusta, "I Let You Go". Se vasta olikin aivan loistava. Ja olen todella katkera että paska Suomalainen Kirjakauppa nettisivuillaan hehkutti siitä miten kyseisessä kirjassa on niin mahtava juonenkäänne että! Siis eivät kertoneet mikä, mutta pelkkä tietoisuus että twisti on tulossa, ärsytti suunnattomasti. Suosittelin sitten kirjaa ystävälleni ja vannotin että ei lue MITÄÄN arvosteluja eikä takakansitekstejä etukäteen. Olin aidosti kateellinen että hän sai kirjasta puhtaan, spoilerittoman elämyksen.
Ja jos joku tykkäsi noista molemmista niin voin lämpimästi suositella myös Ruth Waren kirjaa "In a Dark Dark Wood" (on suomennettu) ja Peter Swansonin kirjaa "The Kind Worth Killing" (en ole varma onko suomennettu). Molemmat hyviä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Luin Nainen junassa enkuksi ja jestas miten huonoa kieltä se oli. Ihan kuin 12v kirjoittaisi. Niin yksinkertaisia lauseita. I woke up and was tired. I had breakfast . Then I went out.
Luin jostain että tämä oli eka monista PH kirjoista jonka julkaisuun susostuttiin. Ja että hän olisi lopettanur ellei nyt onnistaisi.Ymmärrän kyllä täysin miksei häntä haluttu julkaista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletko opetellut, ihminen, sanajärjestystä?
Oletko opetellut luetunymmärtämistä ja pilkkujen käyttöä? Missä sanajärjestyksessä otsikon pitäisi olla sinun mielestä?
Esimerkiksi "Nainen, oletko lukenut junassa kirjaa?"
Tai vaihtoehtoisesti "Oletko lukenut Nainen junassa -kirjaa?"
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En lukenut, kuuntelin äänikirjana autossa.
Mutta tykkäsin. Olen kuunnellut ja lukenut schaissempaakin. Tälläkin hetkellä menossa äänikirja, jonka rinnalla Reijo Mäen kirjat on kulttuurifinlandian arvoisia. Mutta loppuun se on kuunneltava, kun äänikirjatarjonta kirjastossa on niin suppea että jos suinkin korvat kestää niin kuuntelen.
Vierailija kirjoitti:
Luin Nainen junassa enkuksi ja jestas miten huonoa kieltä se oli. Ihan kuin 12v kirjoittaisi. Niin yksinkertaisia lauseita. I woke up and was tired. I had breakfast . Then I went out.
Luin jostain että tämä oli eka monista PH kirjoista jonka julkaisuun susostuttiin. Ja että hän olisi lopettanur ellei nyt onnistaisi.Ymmärrän kyllä täysin miksei häntä haluttu julkaista.
Olen varmaan lukenut täysin eri version. Minusta tämä on ihan ilmeikästä ja hienosti kuvailevaa kieltä.
"There is a pile of clothing on the side of the train tracks. Light-blue cloth—a shirt, perhaps—jumbled up with something dirty white. It's probably rubbish, part of a load dumped into the scrubby little wood up the bank. It could have been left behind by the engineers who work this part of the track, they're here often enough. Or it could be something else. My mother used to tell me that I had an overactive imagination; Tom said that, too. I can't help it, I catch sight of these discarded scraps, a dirty T-shirt or a lonesome shoe, and all I can think of is the other shoe and the feet that fitted into them.
The train jolts and scrapes and screeches back into motion, the little pile of clothes disappears from view and we trundle on towards London, moving at a brisk jogger's pace. Someone in the seat behind me gives a sigh of helpless irritation; the 8:04 slow train from Ashbury to Euston can test the patience of the most seasoned commuter. The journey is supposed to take fifty-four minutes, but it rarely does: this section of the track is ancient, decrepit, beset with signalling problems and never-ending engineering works.
The train crawls along; it judders past warehouses and water towers, bridges and sheds, past modest Victorian houses, their backs turned squarely to the track.
My head leaning against the carriage window, I watch these houses roll past me like a tracking shot in a film. I see them as others do not; even their owners probably don't see them from this perspective. Twice a day, I am offered a view into other lives, just for a moment. There's something comforting about the sight of strangers safe at home.
Someone's phone is ringing, an incongruously joyful and upbeat song. They're slow to answer, it jingles on and on around me. I can feel my fellow commuters shift in their seats, rustle their newspapers, tap at their computers. The train lurches and sways around the bend, slowing as it approaches a red signal. I try not to look up, I try to read the free newspaper I was handed on my way into the station, but the words blur in front of my eyes, nothing holds my interest. In my head I can still see that little pile of clothes lying at the edge of the track, abandoned."
Olen lukenut Nainen junassa -nimisen kirjan. Annan lukukokemukselle kouluarvosanan 8.
Olen lukenut, ihan ok mutta ei mikään järisyttävän hyvä vaikka yllätyksellinen olikin.
Joululahjaksi ostan itselleni tuon "Annoin sinun mennä".
Vierailija kirjoitti:
Naiko se päähenkilö lopulta junassa vai ei?
No ei.
Tiksuliini kirjoitti:
Olen lukenut. Minua häiritsi, että päähenkilössä ei ollut mitään mihin samaistua. Ihan ok, mutta ei mielestäni mitenkään hehkutuksensa arvoinen, markkinointikoneisto jyllää taustalla.
Luin myös "Annoin sinun mennä", josta pidin enemmän aika epäuskottavista juonenkäänteistä huolimatta..
Päähenkilö ei mielestäni ollut sellainen perinteinen sankari(tar), johon edes haluaisi samaistua.
Ei ollut kovin erikoinen mielestäni, mutta luin kuitenkin loppuun joten kai se olisi huonompikin voinut olla. Luin myös toisen vastaavan tyyppisen hittikirjan eli Annoin sinun mennä enkä tykännyt pätkän vertaa. Kirjoissa oli jotain samaa joten ehkä en vain ole kohderyhmää.