Tylsin joulu"herkku"?

Säilykeherneet.

Joulutortut ovat hyviä, varsinkin tähtitortun muodossa, kun tähden sakarat paistuvat rapeiksi ja lehteileviksi.

Ihan vähän yli menneet piparit, mitkä on aina perus vanhempieni muutoin herkullisessa joulupöydässä.

Vierailija kirjoitti:

Samat halvat suklaat vuodesta toiseen. Esim. Wiener nougat, Budabestit, Juhlapöydän konvehdit, Present konvehdit ja Geisha.

Vähän off-topic, mutta huomaa sukupolvieron näissä lukuisissa kommenteissa halvasta bulkkisuklaasta: 70-lapsena olin onnesta sykkyrässä jos sain kokonaisen Juhlapöytä-rasian, ja minä sentään olin hemmoteltu porvarisperheen kakara. Isälläni, lakimiehellä (!), oli luottoasiakas, jolta hän joka joulu sai rasiallisen Budapestia, ja se oli jo niin suuri herkkua, että suuren kunnioituksen vallassa rasia avattiin silloin tällöin ja kaikki saivat yhden konvehdin. 

Vierailija kirjoitti:

Kaikki perinteiset jouluruuat ovat menneen maailman, jopa pula-ajan, ruokia, jotka eivät nykyihmiselle edusta mitään herkkuja.  Ei ne siitä hehkuttamalla muuksi muutu, vaan ovat aina sama pettymys joka joulu.

Tämä. Onneksi täytyy enää vain yksi ateria vuodessa syödä jouluruokia (pakollinen ateria vanhempieni ja sisarusteni kanssa, tilaisuus sinänsä on toki mukava). Kun vanhemmistani aika jättää, en ikinä koske tuohon moskaan, suolaiseen sianlihaan ja mauttomiin laatikoihin. Haaveilen joulusta, jolloin voisi syödä tasokkaan kolmen lajin aterian ja juoda shampanjaa...

Kinkku on aina ollut "tylsän" makuinen. Tosi harvoin tulee ostettua, viime vuonna erehdyin. Mielummin vaikka karitsaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Samat halvat suklaat vuodesta toiseen. Esim. Wiener nougat, Budabestit, Juhlapöydän konvehdit, Present konvehdit ja Geisha.

Vähän off-topic, mutta huomaa sukupolvieron näissä lukuisissa kommenteissa halvasta bulkkisuklaasta: 70-lapsena olin onnesta sykkyrässä jos sain kokonaisen Juhlapöytä-rasian, ja minä sentään olin hemmoteltu porvarisperheen kakara. Isälläni, lakimiehellä (!), oli luottoasiakas, jolta hän joka joulu sai rasiallisen Budapestia, ja se oli jo niin suuri herkkua, että suuren kunnioituksen vallassa rasia avattiin silloin tällöin ja kaikki saivat yhden konvehdin. 

Minäkin, duunarivanhempien kasarityttö, muistan kuinka jouluna ostettiin tai saatiin 1-2 konvehtirasiaa; Fazerin iso juhlakonvehtirasia ja toisena joko Vihreät Kuulat, Budapest tai All Sorts -lakuja tms.

Se yksi loota kesti KAUAN; silloin tällöin sai ottaa yhden, koko perhe. Sitten joskus salaa hiivin konvehtirasialle itsekseni ja söin muutaman kerralla, toivoen ettei kukaan huomaisi. Suosikkini oli Fazerin siniseen folioon kääritty "jätskituutin" muotoinen suklaakonvehti.

Puuro on se kaikista kamalin; mössöä jonka päälle kauhotaan sekametelisoppaa.

Joulupöydän pahimpia inhokkeja on rosolli+kermavaahto ja lihaton makaronilaatikko. Näitä meillä oli aina mummon tekemänä ja kukaan meidän perheestä ei tykännyt niistä. Kun mummo kuoli niin näitä ei enää joulupöydässä näkynyt...

Mä en pidä melkein mistään jouluruuista. Muu perhe haluaa kuitenkin nämä perinteiset laatikot ja kinkun. Olemme laajentaneet joulupöytäämme niin että lisäksi on paahtopaistia ja bernaisekastiketta jotta mullekin on jotain muuta kuin vihreää salaattia ja savukalaa. :D hauska että iän karttuessa musta on tullut vuosi toisensa jälkeen krantumpi. Esim. Italiansalaatti oli mun lempiruoka joskus, nykyään en tykkää yhtään. Sama on käynyt esim. Graavikalalle, mädille ja kinkulle.

Rakastan kaikkia jouluruokia. Rosolli on ihanaa, kun se on hyvin tehty ja kunnollinen maustettu kastike siihen. (Sehän on vielä ihan terveys ruokaakin.) Joulutortut sulavat suuhun, kun ne tehdään VOItaikinasta eikä mistään lehtevästä hötöstä :-)

Lanttulaatikosta tuli perheen uusi suosikki, kun aloin tekemään sen itse. Maistuu taivaalliselta.

Oikeastaan ainoastaan imelletyn perunalaatikon makuun en ole päässyt. Pari kertaa meille on joku sitä tuonut. Muutama on sanonut, että sen tekeminen on taidoista ja vielä vähän tuurista kiinni. Toivotaan, että joku kerta saan oikein hyvin onnistunutta, niin josko siihenkin ihastuisin.

Kinkku laatikot karjalapaisti rosollit piparit joulutortut......

Lanttulaatikko. Kaikki siinä on kamalaa: ulkonäkö, haju, koostumus, suutuntuma ja maku. 

Lipeäkala. Aioin tuossa männäviikolla soittaa isännöitsijälle, että kannattaisi tarkastaa taloyhtiön yksiasuvien asunnot, koska rappukäytävässä leijui joi toistapäivää ilmiselvä mädäntyvän ruumiin katku. No eikö mitä, joku oli vain saanut päähänsä valmistaa liepäkalaa...

Tortut, piparit, suklaat. En syö noista mitään. 

Paahdetut kastanjat

Joulukinkku

Rosolli

Kaikki pipari-jälkiruuat, hyvinä vain sellaisinaan, ei missään muussa muodossa

Vierailija kirjoitti:

Puuro on se kaikista kamalin; mössöä jonka päälle kauhotaan sekametelisoppaa.

Joulupöydän pahimpia inhokkeja on rosolli+kermavaahto ja lihaton makaronilaatikko. Näitä meillä oli aina mummon tekemänä ja kukaan meidän perheestä ei tykännyt niistä. Kun mummo kuoli niin näitä ei enää joulupöydässä näkynyt...

Mä en pidä melkein mistään jouluruuista. Muu perhe haluaa kuitenkin nämä perinteiset laatikot ja kinkun. Olemme laajentaneet joulupöytäämme niin että lisäksi on paahtopaistia ja bernaisekastiketta jotta mullekin on jotain muuta kuin vihreää salaattia ja savukalaa. :D hauska että iän karttuessa musta on tullut vuosi toisensa jälkeen krantumpi. Esim. Italiansalaatti oli mun lempiruoka joskus, nykyään en tykkää yhtään. Sama on käynyt esim. Graavikalalle, mädille ja kinkulle.

Lihaton makaronilaatikko meni alas kun paistoin pannulla lämmittäessä.

Meillä ei ole, mutta maksalaatikko tuntuu monella olevan. Se on tylsä.

Hernekeitto.

Maksalaatikko ja sienisalaatti, kolmantena rosolli, jossa silliä seassa eli siis kaikki aineet sekaisin.

Kaupassa joulun jälkeen halvalla myyty lanttusose oli kyllä hyvää laatikoissa, mutta se ankea tunne kun juhlinta ohi sitä ostaessa.  Kuin mikäkin krapula-aamu.

Rosolli ehtoottomasti.

Piparit ja sekametelisoppa joka tosin on muulloin hyvää mutta ei sitä jouluna tarvii