Lue keskustelun säännöt.
Avomieheni on eroamassa ex:ästään ja ex:ä heittäytyi taas hankalaksi
12.12.2017 |
Avomieheni on saanut ensimmäisen avoliiton (vahinko)lapsensa opiskeluikään ja ovat nyt jo muuttaneet exän kanssa erilleen. Aikoinaan eivät menneet naimisiin siitäkään syystä että avokki ei suostunut avioehtoon vaikka oli tullut suhteeseen persaukisena, reittä pitkin ja miehellä oli jo silloin jonkin verran varallisuutta. Nyt kun tekevät eroa 15-vuotisesta avosuhteestaan niin ex-avokki on alkanut vaatia itselleen puolikasta omakotitalosta korvauksena tekemistään lastenhoito- ja kotitöistä. Hän on käynyt vanhempain- ja miehen kustantamia opintovapaita lukuun ottamatta hyväpalkkaisissa akateemisissa, julkisen sektorin töissä ja asunut miehen omistamassa ja maksamassa omakotitalossa koko ajan. Mies on sanonutkin että ex-avokki on jonkin verran persoonallisuushäiriöinen. Muilla vastaavia kokemuksia? Miten ovat ratkenneet? Mitä mieltä olette tuollaisesta?
Kommentit (253)
Vierailija kirjoitti:
Ap, huomaa, että sinulla ei ole lapsia etkä ole elänyt pitkässä liitossa.
Näet asiat kuten nuori ihminen yleensä näkee: mustavalkoisesti.
Mies on kaikesta päätellen ollut ihan tosissaan lastensa äidin kanssa, vai mitä? Kuvitellaanpa me kaikki 15 vuotta avio/avoliitossa olleet ja lapsia saaneet: Muistelepa kenen kanssa seurustelit ennen nykyistä suhdettasi, kuvittele jättäväsi nykyinen puolisosi ja muuttavasi saman tien tuon ex poikaystäväsi luo. Miten syvällinen olisi tuo uusvanha suhde 15 vuotta jatkuneeseen verrattuna? Yhdessä eletty, lapsia saatu ja kasvettu yhdessä.
Tuskin asia on noin yksinkertainen kun kuvaat, ap.
Juuri tuon olen aikeissa tehdä. Miehelläkin uusi jo kuvioissa. Kuopus kirjoittaa ensi keväänä joten sen jälkeen ero. Vanha lempi jo valmiiksi lämmitettynä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No mitäpä luulet, tottakai se hanipuppeli puhuu exästään noin. Ei kai se sitä ylistäkään. Pointtini on se, että et sä sitä exää tunne etkä tiedä mitä niiden liitossa on 15v aikana tapahtunut. Jotain oltava hyvääkin, koska liitto kesti noin kauan kuitenkin.
Sulla on vaan se ukkos sana, ja tietenkin uskot kun oot niin in lööv.
Helppo se sitä exää on aina vihata, mut ehkä hänellä on syynsä olla vihainen ja katkera (osaatko keksiä mikä sellainen syy voisi olla) ja se hälle suotakoon. Se on ihan normaalia ja menee ohi.
Ja oma mielipiteeni on että avoliitto pitäs rinnastaa avioliittoon ainakin pitkis suhteissa ja kun lapsia on tullut.
Vielä yksi asia ; älä puutu ..
Tunnen kyllä jotenkin tuon exänkin ja siksi uskon miestä. Totta kai jotain hyvää useimmissa suhteissa kuten tuossakin mutta miehet usein jäävät noihin huonoihin suhteisiin siihen asti että lapsi on riittävän iso pitääkseen puolensa. Yllätysraskausnaiset ovat hankalia ja manipuloivia.
Siis ap tuo edellinen kommentoija. Siinä saatat kyllä olla oikeassa ettei minun kannattaisi puuttua asiaan enkä ole puuttumassakaan mutta asia mietityttää ja siksi halusinkin kysyä mitä mieltä tällä palstalla tuollaisesta asiasta ollaan. Ollaan nimittäin miehen kanssa molemmat sitä mieltä että sen paremmin avio- kuin avoliitolla, lapsista nyt puhumattakaan, ei kenenkään kuulu rikastua vaan jokainen tuo suhteeseen omat rahansa ja varansa ja niillä siitä myös lähtee. ap.
Jos eksä on hoitanut vuosikausia yhteistä lasta kotona ja mies kerryttänyt omaisuuttaan, niin Kyllä eksälle joku korvaus tästä kuuluu.
Ei ole hoitanut yhteistä lasta kotona vaan on ollut ja on edelleen hyväpalkkaisessa, akateemisessa ammatissa julkisella sektorilla ja on pitänyt opintovapaita 2 kpl pääasiassa miehen kustannuksella eläen ja opiskellen jatkotutkintoja. Siis tällainen mulle kaikki heti-urakiituri, jolla on lapset ja tohtoritutkinto sekä erittäin hyvä palkka (muttei minkäänlaista varallisuutta). ap.
Huomaa kyllä että sulla ei ole mikään hyvä matikkapää mutta yritä nyt edes.
Jos rouvalla on hyvä palkka josta ei jää mitään, ja herra on kerryttänyt omaisuutta liiton ajan niin tapaus on ihan klassinen: herra on ostanut talot, sohvat ja autot, rouva maksanut päivittäiskulutuksen.
Oikeudessa juttu voi tosiaan mennä miten päin vain, mutta aika ahne ihminen olet jos sinun mielestäsi kaikki kerätty varallisuus kuuluu "sun" miehelle joka näemmä on jonkunlainen syöttöporsas sen 15 vuotta ollut.
En suuremmin pitäisi syöttöporsaana kumpaakaan jos toinen maksaa päivittäiskulutuksen ja toinen kuluvat sohvat ja autot. Sen lisäksi että rouvalle ei kelvannut asuntolainan puolikas eikä rahastosäästön kartuttaminen niillä asumisen, ruuan ym. yli jääneillä rahoilla kuten mies teki. Yhdessä ovat vastanneet juoksevista kuluista ja molemmille on sitten niiden jälkeen jäänyt omaa rahaa josta ovat saaneet päättää mitä jää säästöön ja mitä kumpikin kuluttaa. Sen lisäksi mies maksanut asumisen kokonaan, nainen saanut asua ilmaiseksi korkeintaan sähkö- ym. laskuja maksaen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No mitäpä luulet, tottakai se hanipuppeli puhuu exästään noin. Ei kai se sitä ylistäkään. Pointtini on se, että et sä sitä exää tunne etkä tiedä mitä niiden liitossa on 15v aikana tapahtunut. Jotain oltava hyvääkin, koska liitto kesti noin kauan kuitenkin.
Sulla on vaan se ukkos sana, ja tietenkin uskot kun oot niin in lööv.
Helppo se sitä exää on aina vihata, mut ehkä hänellä on syynsä olla vihainen ja katkera (osaatko keksiä mikä sellainen syy voisi olla) ja se hälle suotakoon. Se on ihan normaalia ja menee ohi.
Ja oma mielipiteeni on että avoliitto pitäs rinnastaa avioliittoon ainakin pitkis suhteissa ja kun lapsia on tullut.
Vielä yksi asia ; älä puutu ..
Tunnen kyllä jotenkin tuon exänkin ja siksi uskon miestä. Totta kai jotain hyvää useimmissa suhteissa kuten tuossakin mutta miehet usein jäävät noihin huonoihin suhteisiin siihen asti että lapsi on riittävän iso pitääkseen puolensa. Yllätysraskausnaiset ovat hankalia ja manipuloivia.
Siis ap tuo edellinen kommentoija. Siinä saatat kyllä olla oikeassa ettei minun kannattaisi puuttua asiaan enkä ole puuttumassakaan mutta asia mietityttää ja siksi halusinkin kysyä mitä mieltä tällä palstalla tuollaisesta asiasta ollaan. Ollaan nimittäin miehen kanssa molemmat sitä mieltä että sen paremmin avio- kuin avoliitolla, lapsista nyt puhumattakaan, ei kenenkään kuulu rikastua vaan jokainen tuo suhteeseen omat rahansa ja varansa ja niillä siitä myös lähtee. ap.
Jos eksä on hoitanut vuosikausia yhteistä lasta kotona ja mies kerryttänyt omaisuuttaan, niin Kyllä eksälle joku korvaus tästä kuuluu.
Ei ole hoitanut yhteistä lasta kotona vaan on ollut ja on edelleen hyväpalkkaisessa, akateemisessa ammatissa julkisella sektorilla ja on pitänyt opintovapaita 2 kpl pääasiassa miehen kustannuksella eläen ja opiskellen jatkotutkintoja. Siis tällainen mulle kaikki heti-urakiituri, jolla on lapset ja tohtoritutkinto sekä erittäin hyvä palkka (muttei minkäänlaista varallisuutta). ap.
Huomaa kyllä että sulla ei ole mikään hyvä matikkapää mutta yritä nyt edes.
Jos rouvalla on hyvä palkka josta ei jää mitään, ja herra on kerryttänyt omaisuutta liiton ajan niin tapaus on ihan klassinen: herra on ostanut talot, sohvat ja autot, rouva maksanut päivittäiskulutuksen.
Oikeudessa juttu voi tosiaan mennä miten päin vain, mutta aika ahne ihminen olet jos sinun mielestäsi kaikki kerätty varallisuus kuuluu "sun" miehelle joka näemmä on jonkunlainen syöttöporsas sen 15 vuotta ollut.
En suuremmin pitäisi syöttöporsaana kumpaakaan jos toinen maksaa päivittäiskulutuksen ja toinen kuluvat sohvat ja autot. Sen lisäksi että rouvalle ei kelvannut asuntolainan puolikas eikä rahastosäästön kartuttaminen niillä asumisen, ruuan ym. yli jääneillä rahoilla kuten mies teki. Yhdessä ovat vastanneet juoksevista kuluista ja molemmille on sitten niiden jälkeen jäänyt omaa rahaa josta ovat saaneet päättää mitä jää säästöön ja mitä kumpikin kuluttaa. Sen lisäksi mies maksanut asumisen kokonaan, nainen saanut asua ilmaiseksi korkeintaan sähkö- ym. laskuja maksaen.
Pitkissä liitoissa ei ole mitään ILMAISTA asumista.
Huomaa kyllä, että et sellaisessa suhteessa ole ollut.
Laskut maksetaan yhdessä että ne ovat maksettu, samoin ruoat ja menot.
Jos toinen maksaa asuntolainaa niin toinen maksaa muita kuluja.
Yhteiset tulot ja menot.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No mitäpä luulet, tottakai se hanipuppeli puhuu exästään noin. Ei kai se sitä ylistäkään. Pointtini on se, että et sä sitä exää tunne etkä tiedä mitä niiden liitossa on 15v aikana tapahtunut. Jotain oltava hyvääkin, koska liitto kesti noin kauan kuitenkin.
Sulla on vaan se ukkos sana, ja tietenkin uskot kun oot niin in lööv.
Helppo se sitä exää on aina vihata, mut ehkä hänellä on syynsä olla vihainen ja katkera (osaatko keksiä mikä sellainen syy voisi olla) ja se hälle suotakoon. Se on ihan normaalia ja menee ohi.
Ja oma mielipiteeni on että avoliitto pitäs rinnastaa avioliittoon ainakin pitkis suhteissa ja kun lapsia on tullut.
Vielä yksi asia ; älä puutu ..
Tunnen kyllä jotenkin tuon exänkin ja siksi uskon miestä. Totta kai jotain hyvää useimmissa suhteissa kuten tuossakin mutta miehet usein jäävät noihin huonoihin suhteisiin siihen asti että lapsi on riittävän iso pitääkseen puolensa. Yllätysraskausnaiset ovat hankalia ja manipuloivia.
Siis ap tuo edellinen kommentoija. Siinä saatat kyllä olla oikeassa ettei minun kannattaisi puuttua asiaan enkä ole puuttumassakaan mutta asia mietityttää ja siksi halusinkin kysyä mitä mieltä tällä palstalla tuollaisesta asiasta ollaan. Ollaan nimittäin miehen kanssa molemmat sitä mieltä että sen paremmin avio- kuin avoliitolla, lapsista nyt puhumattakaan, ei kenenkään kuulu rikastua vaan jokainen tuo suhteeseen omat rahansa ja varansa ja niillä siitä myös lähtee. ap.
Jos eksä on hoitanut vuosikausia yhteistä lasta kotona ja mies kerryttänyt omaisuuttaan, niin Kyllä eksälle joku korvaus tästä kuuluu.
Ei ole hoitanut yhteistä lasta kotona vaan on ollut ja on edelleen hyväpalkkaisessa, akateemisessa ammatissa julkisella sektorilla ja on pitänyt opintovapaita 2 kpl pääasiassa miehen kustannuksella eläen ja opiskellen jatkotutkintoja. Siis tällainen mulle kaikki heti-urakiituri, jolla on lapset ja tohtoritutkinto sekä erittäin hyvä palkka (muttei minkäänlaista varallisuutta). ap.
Huomaa kyllä että sulla ei ole mikään hyvä matikkapää mutta yritä nyt edes.
Jos rouvalla on hyvä palkka josta ei jää mitään, ja herra on kerryttänyt omaisuutta liiton ajan niin tapaus on ihan klassinen: herra on ostanut talot, sohvat ja autot, rouva maksanut päivittäiskulutuksen.
Oikeudessa juttu voi tosiaan mennä miten päin vain, mutta aika ahne ihminen olet jos sinun mielestäsi kaikki kerätty varallisuus kuuluu "sun" miehelle joka näemmä on jonkunlainen syöttöporsas sen 15 vuotta ollut.
En suuremmin pitäisi syöttöporsaana kumpaakaan jos toinen maksaa päivittäiskulutuksen ja toinen kuluvat sohvat ja autot. Sen lisäksi että rouvalle ei kelvannut asuntolainan puolikas eikä rahastosäästön kartuttaminen niillä asumisen, ruuan ym. yli jääneillä rahoilla kuten mies teki. Yhdessä ovat vastanneet juoksevista kuluista ja molemmille on sitten niiden jälkeen jäänyt omaa rahaa josta ovat saaneet päättää mitä jää säästöön ja mitä kumpikin kuluttaa. Sen lisäksi mies maksanut asumisen kokonaan, nainen saanut asua ilmaiseksi korkeintaan sähkö- ym. laskuja maksaen.
Eli sinusta on ihan ok, että nyt kun eroavat niin kumpikin saa mitä on maksanut. Mies autot, sohvat ja kämpän. Nainen sitten ne ruuat ja sähköt, niinkö?
Vierailija kirjoitti:
Oletkohan itse ja/tai avokkisi jonkin verran persoonallisuushäiriöisiä? Mitä varten olet tunkemassa toisten pitkäaikaiseen parisuhteeseen? Hanki oma mies, älä vie toisen miestä.
Miehet eivät ole kenenkään toisen omaisuutta. Miestä ei voi hankkia eikä omistaa. Mies tekee omat ratkaisunsa kuten nainenkin. Olet itse personaallisuushäiriöinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No meillä ainakin minä olen kustantanut lasten elämisen tähän asti (nyt yläkoulussa) ja mies kerryttänyt varallisuuttaan. Pienellä riskillä olen sen hyväksynyt, sillä ajattelen, että se varallisuus kertynee aikanaan lasten hyväksi.
Ja varmaan mies pihinä on sitä mieltä, että olen rahani tuuleen kylvänyt. Tienaamme suunnilleen saman verran. Ekat 5v kustansin asumisen, sit puoliksi ja nyt mies.
Ja jos mies elatusmaksujen takia jäi eksänsä kanssa asumaan, niin veikkaan, et halvemmalla olis päässyt pelkillä elareilla.
Ja tuo tekniikka kiinnostaa, et miten se eksänsä on tullut vahingossa raskaaksi. Onko mies ollut huumattuna, tajuttomana, unissaan, sidottuna katin aikana??
Osaanpa sitten omia poikiani varoitella, jos ei riitä, et aina käyttää korttia kun ei lapsukaisia halua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No mitäpä luulet, tottakai se hanipuppeli puhuu exästään noin. Ei kai se sitä ylistäkään. Pointtini on se, että et sä sitä exää tunne etkä tiedä mitä niiden liitossa on 15v aikana tapahtunut. Jotain oltava hyvääkin, koska liitto kesti noin kauan kuitenkin.
Sulla on vaan se ukkos sana, ja tietenkin uskot kun oot niin in lööv.
Helppo se sitä exää on aina vihata, mut ehkä hänellä on syynsä olla vihainen ja katkera (osaatko keksiä mikä sellainen syy voisi olla) ja se hälle suotakoon. Se on ihan normaalia ja menee ohi.
Ja oma mielipiteeni on että avoliitto pitäs rinnastaa avioliittoon ainakin pitkis suhteissa ja kun lapsia on tullut.
Vielä yksi asia ; älä puutu ..
Tunnen kyllä jotenkin tuon exänkin ja siksi uskon miestä. Totta kai jotain hyvää useimmissa suhteissa kuten tuossakin mutta miehet usein jäävät noihin huonoihin suhteisiin siihen asti että lapsi on riittävän iso pitääkseen puolensa. Yllätysraskausnaiset ovat hankalia ja manipuloivia.
Tottakai uskot miestä, koska olet kiintynyt häneen tai hänen omaisuuteensa.
Millä pätevyydellä puhutte persoonallisuushäiriöistä (se on ihan oikea ja vakava diagnoosi)? Vihjaat, että miehesi lapsen äiti on "yllätysraskausnainen" – onko sinulla tästä muuta kuin miehen sana? Onko hän kertonut miksi ei itse pyrkinyt ehkäisemään raskautta. Tai miksi hän päätyi elämään toistakymmentä vuotta yhdessä naisen kanssa sen sijaan, että olisi tunnustanut lapsen, maksanut elarit, pitänyt yhteyttä lapseensa ja elänyt muuten omaa elämäänsä?
Miten mies, exä ja heidän teini-ikäinen lapsensa ovat suunnitelleet lapsen arkea? Viikko/ viikko- vai joku muu systeemi? Eroissa kun ei ensisijaisesti ole kyse omaisuudesta, vaan ihmisistä.
"Jään suhteeseen, koska en halua rikkoa lapsilta kotia ennenkuin he ovat omillaan", on klishee, jota uskoton käyttää sivusuhteelleen. Se saa uskottoman vaikuttamaan jalolta. Oikea syy voi olla, että pääsuhde on ihan toimiva, mutta sitä ei haluta sivusuhteelle kertoa.
Ap:n "avokki" päättää jättää perheen, jossa on murrosikäinen lapsi (suhde jatkunut 15 v., joten lapsi alle sen). Sehän onkin varsin "sopiva" hetki.
Anna miehen ja exän hoitaa raha-asiansa keskenään. Sinulle kuuluvat vain teinin arkeen liittyvät asiat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aina ne ovat persoonaallisuushäiriöisiä, ahneita ja hankalia.
Kunnes kuluu aikaa ja sinä olet persoonaallisuushäiriöinen, ahne ja hankala.
Tän takia ei sekaannuta miehiin joiden ero-ja huoltajuusasiat on kesken
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletkohan itse ja/tai avokkisi jonkin verran persoonallisuushäiriöisiä? Mitä varten olet tunkemassa toisten pitkäaikaiseen parisuhteeseen? Hanki oma mies, älä vie toisen miestä.
Miehet eivät ole kenenkään toisen omaisuutta. Miestä ei voi hankkia eikä omistaa. Mies tekee omat ratkaisunsa kuten nainenkin. Olet itse personaallisuushäiriöinen.
Olen samaa mieltä. Kiitos kommentistasi edellinen. Melkein vaivuin jo epätoivoon mutta täällä taitaa jokin reittäkiipijöiden mammalauma trollata kirjoitustani. ap.
Ap on 30v ja hänen avokkinsa on juuri eronnut 15-vuotisesta suhteesta. Sitä ennen seurusteli ap:n kanssa.
Ap Oli siis 15 kun tapasi tämän miehen alunperin? :D Porvoo kutsuu...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No mitäpä luulet, tottakai se hanipuppeli puhuu exästään noin. Ei kai se sitä ylistäkään. Pointtini on se, että et sä sitä exää tunne etkä tiedä mitä niiden liitossa on 15v aikana tapahtunut. Jotain oltava hyvääkin, koska liitto kesti noin kauan kuitenkin.
Sulla on vaan se ukkos sana, ja tietenkin uskot kun oot niin in lööv.
Helppo se sitä exää on aina vihata, mut ehkä hänellä on syynsä olla vihainen ja katkera (osaatko keksiä mikä sellainen syy voisi olla) ja se hälle suotakoon. Se on ihan normaalia ja menee ohi.
Ja oma mielipiteeni on että avoliitto pitäs rinnastaa avioliittoon ainakin pitkis suhteissa ja kun lapsia on tullut.
Vielä yksi asia ; älä puutu ..
Tunnen kyllä jotenkin tuon exänkin ja siksi uskon miestä. Totta kai jotain hyvää useimmissa suhteissa kuten tuossakin mutta miehet usein jäävät noihin huonoihin suhteisiin siihen asti että lapsi on riittävän iso pitääkseen puolensa. Yllätysraskausnaiset ovat hankalia ja manipuloivia.
Siis ap tuo edellinen kommentoija. Siinä saatat kyllä olla oikeassa ettei minun kannattaisi puuttua asiaan enkä ole puuttumassakaan mutta asia mietityttää ja siksi halusinkin kysyä mitä mieltä tällä palstalla tuollaisesta asiasta ollaan. Ollaan nimittäin miehen kanssa molemmat sitä mieltä että sen paremmin avio- kuin avoliitolla, lapsista nyt puhumattakaan, ei kenenkään kuulu rikastua vaan jokainen tuo suhteeseen omat rahansa ja varansa ja niillä siitä myös lähtee. ap.
Jos eksä on hoitanut vuosikausia yhteistä lasta kotona ja mies kerryttänyt omaisuuttaan, niin Kyllä eksälle joku korvaus tästä kuuluu.
Ei ole hoitanut yhteistä lasta kotona vaan on ollut ja on edelleen hyväpalkkaisessa, akateemisessa ammatissa julkisella sektorilla ja on pitänyt opintovapaita 2 kpl pääasiassa miehen kustannuksella eläen ja opiskellen jatkotutkintoja. Siis tällainen mulle kaikki heti-urakiituri, jolla on lapset ja tohtoritutkinto sekä erittäin hyvä palkka (muttei minkäänlaista varallisuutta). ap.
Huomaa kyllä että sulla ei ole mikään hyvä matikkapää mutta yritä nyt edes.
Jos rouvalla on hyvä palkka josta ei jää mitään, ja herra on kerryttänyt omaisuutta liiton ajan niin tapaus on ihan klassinen: herra on ostanut talot, sohvat ja autot, rouva maksanut päivittäiskulutuksen.
Oikeudessa juttu voi tosiaan mennä miten päin vain, mutta aika ahne ihminen olet jos sinun mielestäsi kaikki kerätty varallisuus kuuluu "sun" miehelle joka näemmä on jonkunlainen syöttöporsas sen 15 vuotta ollut.
En suuremmin pitäisi syöttöporsaana kumpaakaan jos toinen maksaa päivittäiskulutuksen ja toinen kuluvat sohvat ja autot. Sen lisäksi että rouvalle ei kelvannut asuntolainan puolikas eikä rahastosäästön kartuttaminen niillä asumisen, ruuan ym. yli jääneillä rahoilla kuten mies teki. Yhdessä ovat vastanneet juoksevista kuluista ja molemmille on sitten niiden jälkeen jäänyt omaa rahaa josta ovat saaneet päättää mitä jää säästöön ja mitä kumpikin kuluttaa. Sen lisäksi mies maksanut asumisen kokonaan, nainen saanut asua ilmaiseksi korkeintaan sähkö- ym. laskuja maksaen.
Eli sinusta on ihan ok, että nyt kun eroavat niin kumpikin saa mitä on maksanut. Mies autot, sohvat ja kämpän. Nainen sitten ne ruuat ja sähköt, niinkö?
Näin. Näinhän se menee naisen kaltaisilla vuokralla-asujilla muutenkin. Miehellehän ei jää tuosta kuin talo, sohvat ja autot jo vanhoja. Lisäksi kirjoitinhan tuolla että ovat yhdessä maksaneet juoksevat kulut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No mitäpä luulet, tottakai se hanipuppeli puhuu exästään noin. Ei kai se sitä ylistäkään. Pointtini on se, että et sä sitä exää tunne etkä tiedä mitä niiden liitossa on 15v aikana tapahtunut. Jotain oltava hyvääkin, koska liitto kesti noin kauan kuitenkin.
Sulla on vaan se ukkos sana, ja tietenkin uskot kun oot niin in lööv.
Helppo se sitä exää on aina vihata, mut ehkä hänellä on syynsä olla vihainen ja katkera (osaatko keksiä mikä sellainen syy voisi olla) ja se hälle suotakoon. Se on ihan normaalia ja menee ohi.
Ja oma mielipiteeni on että avoliitto pitäs rinnastaa avioliittoon ainakin pitkis suhteissa ja kun lapsia on tullut.
Vielä yksi asia ; älä puutu ..
Tunnen kyllä jotenkin tuon exänkin ja siksi uskon miestä. Totta kai jotain hyvää useimmissa suhteissa kuten tuossakin mutta miehet usein jäävät noihin huonoihin suhteisiin siihen asti että lapsi on riittävän iso pitääkseen puolensa. Yllätysraskausnaiset ovat hankalia ja manipuloivia.
Siis ap tuo edellinen kommentoija. Siinä saatat kyllä olla oikeassa ettei minun kannattaisi puuttua asiaan enkä ole puuttumassakaan mutta asia mietityttää ja siksi halusinkin kysyä mitä mieltä tällä palstalla tuollaisesta asiasta ollaan. Ollaan nimittäin miehen kanssa molemmat sitä mieltä että sen paremmin avio- kuin avoliitolla, lapsista nyt puhumattakaan, ei kenenkään kuulu rikastua vaan jokainen tuo suhteeseen omat rahansa ja varansa ja niillä siitä myös lähtee. ap.
Jos eksä on hoitanut vuosikausia yhteistä lasta kotona ja mies kerryttänyt omaisuuttaan, niin Kyllä eksälle joku korvaus tästä kuuluu.
Ei ole hoitanut yhteistä lasta kotona vaan on ollut ja on edelleen hyväpalkkaisessa, akateemisessa ammatissa julkisella sektorilla ja on pitänyt opintovapaita 2 kpl pääasiassa miehen kustannuksella eläen ja opiskellen jatkotutkintoja. Siis tällainen mulle kaikki heti-urakiituri, jolla on lapset ja tohtoritutkinto sekä erittäin hyvä palkka (muttei minkäänlaista varallisuutta). ap.
Huomaa kyllä että sulla ei ole mikään hyvä matikkapää mutta yritä nyt edes.
Jos rouvalla on hyvä palkka josta ei jää mitään, ja herra on kerryttänyt omaisuutta liiton ajan niin tapaus on ihan klassinen: herra on ostanut talot, sohvat ja autot, rouva maksanut päivittäiskulutuksen.
Oikeudessa juttu voi tosiaan mennä miten päin vain, mutta aika ahne ihminen olet jos sinun mielestäsi kaikki kerätty varallisuus kuuluu "sun" miehelle joka näemmä on jonkunlainen syöttöporsas sen 15 vuotta ollut.
En suuremmin pitäisi syöttöporsaana kumpaakaan jos toinen maksaa päivittäiskulutuksen ja toinen kuluvat sohvat ja autot. Sen lisäksi että rouvalle ei kelvannut asuntolainan puolikas eikä rahastosäästön kartuttaminen niillä asumisen, ruuan ym. yli jääneillä rahoilla kuten mies teki. Yhdessä ovat vastanneet juoksevista kuluista ja molemmille on sitten niiden jälkeen jäänyt omaa rahaa josta ovat saaneet päättää mitä jää säästöön ja mitä kumpikin kuluttaa. Sen lisäksi mies maksanut asumisen kokonaan, nainen saanut asua ilmaiseksi korkeintaan sähkö- ym. laskuja maksaen.
Pitkissä liitoissa ei ole mitään ILMAISTA asumista.
Huomaa kyllä, että et sellaisessa suhteessa ole ollut.Laskut maksetaan yhdessä että ne ovat maksettu, samoin ruoat ja menot.
Jos toinen maksaa asuntolainaa niin toinen maksaa muita kuluja.Yhteiset tulot ja menot.
Onhan jos ei ole osallistunut asumiskustannuksiin. Pitkäkään liitto saatikka avoliitto ei tee tuloista ja varallisuudesta millään tavalla yhteisiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Avioliiton jälkeen kaikki menee puoliksi jos avioehtoa ei ole. Ei auta mussutus !
Vierailija kirjoitti:
Ap on 30v ja hänen avokkinsa on juuri eronnut 15-vuotisesta suhteesta. Sitä ennen seurusteli ap:n kanssa.
Ap Oli siis 15 kun tapasi tämän miehen alunperin? :D Porvoo kutsuu...
Olen vähän päälle 30. Yleensä tuossa 16-20 välissä tavataan elämänkumppani, seurustellaan jonkin aikaa, erotaan ja itsenäistytään ja palataan yhteen. Meillä meni siis tuo viimeinen vaihe pieleen koska miehen seurustelukumppani tuli raskaaksi kun huomasi, että mies alkaa tehdä lähtöä. ap.
Vierailija kirjoitti:
Avioliiton jälkeen kaikki menee puoliksi jos avioehtoa ei ole. Ei auta mussutus !
Eivät ole naimisissa. Avioliitto oli kai harkinnassa suhteen alkupäässä mutta yksi syistä miksi kariutui oli juuri avioehtosopimus, josta eivät päässeet sopimukseen. Muutenkin on kuulemma ollut huono suhde, kuulunut samaa muualtakin. ap.
Käyttäjä2079 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No mitäpä luulet, tottakai se hanipuppeli puhuu exästään noin. Ei kai se sitä ylistäkään. Pointtini on se, että et sä sitä exää tunne etkä tiedä mitä niiden liitossa on 15v aikana tapahtunut. Jotain oltava hyvääkin, koska liitto kesti noin kauan kuitenkin.
Sulla on vaan se ukkos sana, ja tietenkin uskot kun oot niin in lööv.
Helppo se sitä exää on aina vihata, mut ehkä hänellä on syynsä olla vihainen ja katkera (osaatko keksiä mikä sellainen syy voisi olla) ja se hälle suotakoon. Se on ihan normaalia ja menee ohi.
Ja oma mielipiteeni on että avoliitto pitäs rinnastaa avioliittoon ainakin pitkis suhteissa ja kun lapsia on tullut.
Vielä yksi asia ; älä puutu ..
Tunnen kyllä jotenkin tuon exänkin ja siksi uskon miestä. Totta kai jotain hyvää useimmissa suhteissa kuten tuossakin mutta miehet usein jäävät noihin huonoihin suhteisiin siihen asti että lapsi on riittävän iso pitääkseen puolensa. Yllätysraskausnaiset ovat hankalia ja manipuloivia.
Tottakai uskot miestä, koska olet kiintynyt häneen tai hänen omaisuuteensa.
Millä pätevyydellä puhutte persoonallisuushäiriöistä (se on ihan oikea ja vakava diagnoosi)? Vihjaat, että miehesi lapsen äiti on "yllätysraskausnainen" – onko sinulla tästä muuta kuin miehen sana? Onko hän kertonut miksi ei itse pyrkinyt ehkäisemään raskautta. Tai miksi hän päätyi elämään toistakymmentä vuotta yhdessä naisen kanssa sen sijaan, että olisi tunnustanut lapsen, maksanut elarit, pitänyt yhteyttä lapseensa ja elänyt muuten omaa elämäänsä?
Miten mies, exä ja heidän teini-ikäinen lapsensa ovat suunnitelleet lapsen arkea? Viikko/ viikko- vai joku muu systeemi? Eroissa kun ei ensisijaisesti ole kyse omaisuudesta, vaan ihmisistä.
"Jään suhteeseen, koska en halua rikkoa lapsilta kotia ennenkuin he ovat omillaan", on klishee, jota uskoton käyttää sivusuhteelleen. Se saa uskottoman vaikuttamaan jalolta. Oikea syy voi olla, että pääsuhde on ihan toimiva, mutta sitä ei haluta sivusuhteelle kertoa.
Ap:n "avokki" päättää jättää perheen, jossa on murrosikäinen lapsi (suhde jatkunut 15 v., joten lapsi alle sen). Sehän onkin varsin "sopiva" hetki.
Anna miehen ja exän hoitaa raha-asiansa keskenään. Sinulle kuuluvat vain teinin arkeen liittyvät asiat.
No niihin teinin asioihin en ainakaan aio puuttua. Ei ole minun lapseni, mies saa kasvatella ja elättää ex-puolisonsa kanssa niin kuin keskenään sopivat. :)
Joskus noin 2015 tuli voimaan ns. AVOliittojen varallisuusluvut, jonka mukaan yli 5 vuotta yhdessä asuneilla on oikeus toisen omaisuuteen erotilanteessa. Jos entinen naisystävä on tosiaan hoitanut kotia miehen ollessa töissä, naisella on oikeus saada hyvitystä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap on 30v ja hänen avokkinsa on juuri eronnut 15-vuotisesta suhteesta. Sitä ennen seurusteli ap:n kanssa.
Ap Oli siis 15 kun tapasi tämän miehen alunperin? :D Porvoo kutsuu...
Olen vähän päälle 30. Yleensä tuossa 16-20 välissä tavataan elämänkumppani, seurustellaan jonkin aikaa, erotaan ja itsenäistytään ja palataan yhteen. Meillä meni siis tuo viimeinen vaihe pieleen koska miehen seurustelukumppani tuli raskaaksi kun huomasi, että mies alkaa tehdä lähtöä. ap.
Hetkinen, ei se kyllä yleensä noin mene! Joko pysytään yhdessä nuoresta asti tai sitten erotaan ja molemmat löytävät uudet kumppanit, menevät naimisiin, lapset koirat omakotitalo jne. Kuten sinun nyxä-exäkin teki. Eli sä oot ainoa joka tuollaista veivaamista harrastaa, ei me muut.
Huomaa kyllä että sulla ei ole mikään hyvä matikkapää mutta yritä nyt edes.
Jos rouvalla on hyvä palkka josta ei jää mitään, ja herra on kerryttänyt omaisuutta liiton ajan niin tapaus on ihan klassinen: herra on ostanut talot, sohvat ja autot, rouva maksanut päivittäiskulutuksen.
Oikeudessa juttu voi tosiaan mennä miten päin vain, mutta aika ahne ihminen olet jos sinun mielestäsi kaikki kerätty varallisuus kuuluu "sun" miehelle joka näemmä on jonkunlainen syöttöporsas sen 15 vuotta ollut.