Olisitko onnellinen jos sinulla olisi 160.000 euroa ylimääräistä rahaa?

On jo, eikä se ole tarpeeksi. Tarvitsen paljon lisää ennenkuin voin elää vapaaherran elämää. Joten makaroonit ja ruskea kastike linjalla jatketaan :D

Olen ja minulla sellainen on tilillä. Mitä enemmän on rahaa, tavallaan sitä vähemmän sitä tarvitsee. On mahtava tunne, kun ei tarvitse huolehtia taloudellisista asioista. Sellaisetkin ajat itkuineen ja valtavane ahdistuksineen ovat hyvin muistissa, ennen kuin yritystoiminta otti "lottopottimaisen" loikan.

Mitä enemmän on taloudellista turvaa, sitä enemmän antaa arvoa/on ollut aikaa kiinnittää huomiota elämän perusasioihin, joita ei rahalla saa kuten mustikkametsään, hyvään sienipaikkaan, pakkassäähän jne.

Ainakin vähemmän ahdistunut olisin.

En. Mitä tekisin yksin niillä rahoilla? Mielummin olisin tämmöinen köyhä ja ottaisin ihanan kumppanin ja pari kaveria.

Olisi ihan kiva :) nyt on velkana opintolaina. En kuitenkaan murehdi sitä vaikka näyttää huonolta työllistyminen!

On kohtuullisen tuore asuntolaina, niin oikea summa olisi huomattavasti enemmän kuin +160 000 € jotta pääsisin tilanteeseen että rahaa on sen verran ylimääräistä. Kyllä se hymyilyttäisi, jos yhdessä yössä tulisi. :)

Minulla on, mutta se ei itsessään tee onnelliseksi. Toki se antaa tiettyä turvaa, ettei raha-asioista tarvitse stressata. Mutta onnelliseksi tekee katsoa lasten kasvavan ja ihan normaali arki.

Maksaisin velkani heti pois ja todellakin hyppisin ilosta.

Mulla on jo sen verran, mutta olen onneton. Ei rahalla saa terveyttä eikä aitoa rakkautta

Eeeen, koska tuo raha ei riitä loppuelämäksi Suomessa, minulle riittäisi puolet tosta ja avaisin yrityksen, mieluummin siis tasainen tulo jolla olisi potenttiaalia kasvaa...

No oikeastaan olen tottunut näihin tuloihin.On kelvollinen auto ja talo,jos söisin enemmän roskaruokaa ei kunto kestäisi.

Miten ylimääräinen oikein määritellään? Jos saisin sen verran, maksaisin kaikki lainani pois ja lähinnä hihkuisin onnesta. Toisaalta voin milloin tahansa realisoida omaisuuttani tuon verran niin, ettei elintasoni laskisi laisinkaan.

perustaisin tekoäly firman ja möisin jollekin alfabertille miljardilla muutaman vuoden kuluttua. sitten siirtyisin terveydenalalle tekemään saman.

Sain tuon verran perintöä ja kyllähän se poisti monta huolta elämästä. Enää ei tarvitse valvoa öitä miettien, mistä saisi vuokrarahat kasaan, tai kävellä sohjossa rikkinäisillä kengillä. Mutta ei rahakaan kaikessa auta: rakas kissani kuolee joka tapauksessa piakkoin vanhuuteen, eikä mies, johon olen ihastunut, halua tavata minua. Näistä asioista olen edelleen onneton, oli rahaa tai ei.

Jos olisin töissä, niin tuo olisi kiva bonus. Nyt opiskelen työmarkkinatuella, joten tukeni vähenisi ja joutuisin turhaan käyttämään omaa rahaa. Enköhän silti jäisi voitolle. 

Miksi rikkaat ottaa stressiä rahasta jos sitä kerran on riittämiin? Aina pitää stressata miten sijoittaa jne..

Vierailija kirjoitti:

Mulla on ton verran rahaa, mutta en koe sen olevan ylimääräistä. Lähinnä ahdistaa, kun pitäisi sijoittaa, ei niitä kannata tilillä makuuttaa. Enkä oikein jaksa uskoa pankkien hädintuskin 20-vuotiaiden sijoitus"neuvojien" juttuja. 

Mutta tavallaan on onnellinen olo. Tunnen, että voisin tehdä jotain (esim. matkustaa), jos haluaisin. Mutta jostain syystä en juurikaan tee mitään ihmeellistä enkä hanki mitään ihmeellistä. 

Sijoitusneuvojista oli hyvä sketsi Ketonen&Myllyrinne-sarjassa.

Kyllä kelpaisi

Vierailija kirjoitti:

Jos olisin töissä, niin tuo olisi kiva bonus. Nyt opiskelen työmarkkinatuella, joten tukeni vähenisi ja joutuisin turhaan käyttämään omaa rahaa. Enköhän silti jäisi voitolle. 

Omaisuus ei vaikuta työmarkkinatukeen, tulot vaikuttavat.

Mulla on... Äidin perintöä 140000 ja isän perintöä 35000. En ollut kovin onnellinen saadessani nuo rahat alle vuodessa. Kyllähän ne elämää helpottaa ja oan muksun elämää vielä enemmän... Hankin kakkosasunnon vapaa-ajan käyttöön ja sen voi aikanaan antaa lapselle asuntolainan pantiksi.