Ikuisuusaihe-paino ei laske.
Olen 34 vuotias nainen, painoni on vuodessa kivunnut lukemiin 167cm/83kg. Samalla verensokerit ja verenpaine on alkaneet antaa viitteitä siitä, että tulevaisuudessa saattaa vastassa olla vaikeitakin terveysongelmia. 15 kiloa olisi siis saatava pois.
Olen ollut lievästi ylipainoinen raskausajoistani lähtien, eli 10 vuotta. Tänä aikana olen opetellut liikkumaan säännöllisesti ja syömään fiksusti. Liikakiloja on nyt viimeksi hiipunut varmaankin ajokortin myötä, kun olen päivittäin koittanut ajaa jotta siitä tulisi luontevaa.
Ruokavalioni on ihan jees, en oikeasti usko että syön vääriä asioita. Kasvispainotteista sekaruokaa, teen lähes kaiken itse. Mielessäni arvioin myös päivittäisiä kaloreita, eikä 2000 kcal juurikaan ylity, yleensä pysyn 1500-2000 välimaastossa.
Pari vuotta sitten laihdutin 9kiloa syömällä 1400 kcal/päivä, mutta kilot tulivat heti takaisin kun nostin kalorimääriä.
Tuntuu että olen laihduttanut vuosia, ilman mitään tuloksia. Mitään fysiologisia häikkää ei ole. Nytkin seuraan vierestä miehen laihduttamista. Tuntuu että hän vain jättää herkut pois, ja puolittaa lounassämpylänsä, ja kilot karisevat vauhdilla. Itse olen vältellyt herkkuja, liikkunut enemmän, ja syönyt pienempiä annoksia kuin hän, koko yhteiselomme ajan. Silti painan lähes 10 kiloa enemmän.
Tällä hetkellä harrastan lähinnä juoksua ja vesijuoksua. Ajattelin ottaa rutiiniin taas kahvakuulan antaakseni juoksujaloille lepopäiviä ja kohottaakseni lihaskuntoa.
Auttakaa, miten olette itse päässeet samankaltaisista lukemista pysyvästi alaspäin, alkaa olla tosi surullinen ja epätoivoinen olo!
Kommentit (74)
Vierailija kirjoitti:
Karkit, pullat, jäätelöt yms. kokonaan pois. Tee pieniä muutoksia, vähemmän rasvaa leivälle, kahden sijasta yksi juustosiivu, yksi peruna vähemmän. Opeta aivot siihen, että pärjäät vähemmällä. Itse ainakin huomaan, että juuri aivot ovat vinksallaan. Näkevät normimäärän ruokaa pikkuruisena annoksena, jolloin syötyä tulee aterialla kolmen edestä. Jostain syystä myös sokerin syöminen johtaa muuhunkin ahmimiseen. Suosittelen myös satunnaisia jumppaliikkeitä arjen ohessa. Ne kiinteyttävät.
Tai sitten jättää sen leivän pois ja syö vaikka kolme siivua sitä juustoa sen tilalla. Oikeasti kukaan ei laihdu vähentämällä rasvaa leivän päällä ja tekemällä jotain satunnaisia jumppaliikkeitä. Minipienillä annoksilla saa vain kroppansa sekaisin.
Pötkö kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pötkö kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ota viikon Nutrilett tai joku muu VLCD- kuuri. Tulet vähemmästä kylläiseksi sen jälkeen ja saat muutaman kilon tsempiksi nopeasti pois. Jatkat terveellisellä, kasvisvoittoisella ruoalla, jossa et jätä kokonaan viljoja pois, vaan etsit sinulle sopivat täysjyväviljat. Kahvakuulaile koko keho läpi 2 krt viikossa, hikiliikunta toiset 2 kertaa ja kerran uiminen höyrysaunoineen ja muine hemmotteluineen.
Tiedän saavani 100 alapeukkua tästä kommentistani, mutta ap:n suhtautuminen ruokaan on jo muuttunut vääristyneeksi. Viikon pussikuurilla ehtii pohtia, miten haluaa loppuelämänsä syödä ja sen jälkeen "hyvä ja terveellinen" todella maistuu hyvältä.
❤ rakasta itseäsi ja syö hyvin!!Kiitos tästä tsemppiviestistä. Ehkä joku motivaatiota nostattava kuuri olisikin paikallaan. Ja se on totta että suhteeni ruokaan on vaikea, ja vihaan sitä tunnetta.
Oikeasti rakastan ruokaa, kaikkea ruokaa, en siis vain syömistä, vaan keittotaitoa. Haluaisin sen ilon takaisin elämääni.Tässä parin viime viikon illallisia ja lounaita:
-Paneroitu kaali, sinihomejuustomuru, karpaloita
-tahinilohi, mango salaatti
-sisilialaiset munat tomaattikastikkeessa
-sieniragu ja polentapuuro
-kukkakaalicurry on
-valkoinen kala + paahdettu palsternakka
-puolikas pizza
-tomaattipekonirisotto kasvisliemeen
-naudanpaisti ja uunivihanneksetLounaaksi edellisen päivän jämiä/niistä tehty salaatti, joskus syön ulkona. Aamiaiseksi hedelmä/smoothie/voileipä. Tykkäisin juoda pelkän kahvin. Illalla hedelmä/voileipä. Urheilun jälkeen puolikas kourallinen pähkinöitä, jos ruokailuun on vielä aikaa.
Aina voi pihistää ja nipistää ja syödä vähemmän, puhtaammin, terveellisemmin, mutta omasta mielestä runko on ihan hyvä.
Niin omasta mielestäsi se on hyvä, mutta ei elimistösi mielestä, jos se ei halua läskistä luopua.
Joo mut eihän nyt ihminen voi jollain kitukuurilla elää lopun elämäänsä.
Olet aivan oikeassa, mutta eihän kukaan ole sellaista ehdottanutkaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Karkit, pullat, jäätelöt yms. kokonaan pois. Tee pieniä muutoksia, vähemmän rasvaa leivälle, kahden sijasta yksi juustosiivu, yksi peruna vähemmän. Opeta aivot siihen, että pärjäät vähemmällä. Itse ainakin huomaan, että juuri aivot ovat vinksallaan. Näkevät normimäärän ruokaa pikkuruisena annoksena, jolloin syötyä tulee aterialla kolmen edestä. Jostain syystä myös sokerin syöminen johtaa muuhunkin ahmimiseen. Suosittelen myös satunnaisia jumppaliikkeitä arjen ohessa. Ne kiinteyttävät.
Tai sitten jättää sen leivän pois ja syö vaikka kolme siivua sitä juustoa sen tilalla. Oikeasti kukaan ei laihdu vähentämällä rasvaa leivän päällä ja tekemällä jotain satunnaisia jumppaliikkeitä. Minipienillä annoksilla saa vain kroppansa sekaisin.
Ihmiset syövät nykyään liikaa, eivät liian vähän! Ei kukaan liho 90-kiloiseksi syömällä liian vähän! Puhuin kiinteytyksestä, en laihtumisesta. Jumppa kiinteyttää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Karkit, pullat, jäätelöt yms. kokonaan pois. Tee pieniä muutoksia, vähemmän rasvaa leivälle, kahden sijasta yksi juustosiivu, yksi peruna vähemmän. Opeta aivot siihen, että pärjäät vähemmällä. Itse ainakin huomaan, että juuri aivot ovat vinksallaan. Näkevät normimäärän ruokaa pikkuruisena annoksena, jolloin syötyä tulee aterialla kolmen edestä. Jostain syystä myös sokerin syöminen johtaa muuhunkin ahmimiseen. Suosittelen myös satunnaisia jumppaliikkeitä arjen ohessa. Ne kiinteyttävät.
Tai sitten jättää sen leivän pois ja syö vaikka kolme siivua sitä juustoa sen tilalla. Oikeasti kukaan ei laihdu vähentämällä rasvaa leivän päällä ja tekemällä jotain satunnaisia jumppaliikkeitä. Minipienillä annoksilla saa vain kroppansa sekaisin.
Ihmiset syövät nykyään liikaa, eivät liian vähän! Ei kukaan liho 90-kiloiseksi syömällä liian vähän! Puhuin kiinteytyksestä, en laihtumisesta. Jumppa kiinteyttää.
Siinä liikaa syömisessä on suurin syy ruuan koostumuksella. Syödään sellaista ruokaa, joka vain ylläpitää nälkää. Siinä ei auta ruuan vähentäminen, vaan ruuan sisällön muuttaminen sellaiseksi, että se pitää kylläisenä vähemmällä määrällä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Karkit, pullat, jäätelöt yms. kokonaan pois. Tee pieniä muutoksia, vähemmän rasvaa leivälle, kahden sijasta yksi juustosiivu, yksi peruna vähemmän. Opeta aivot siihen, että pärjäät vähemmällä. Itse ainakin huomaan, että juuri aivot ovat vinksallaan. Näkevät normimäärän ruokaa pikkuruisena annoksena, jolloin syötyä tulee aterialla kolmen edestä. Jostain syystä myös sokerin syöminen johtaa muuhunkin ahmimiseen. Suosittelen myös satunnaisia jumppaliikkeitä arjen ohessa. Ne kiinteyttävät.
Tai sitten jättää sen leivän pois ja syö vaikka kolme siivua sitä juustoa sen tilalla. Oikeasti kukaan ei laihdu vähentämällä rasvaa leivän päällä ja tekemällä jotain satunnaisia jumppaliikkeitä. Minipienillä annoksilla saa vain kroppansa sekaisin.
Eihän tuo ole loogista. A alkaa laittaa leivälle 1 cm kerroksen voita, B laittaa rasvaa vain nimeksi. Mielestäsi kumpikin lihoo vuoden aikana yhtä paljon?
Jo jättämällä kahvista sokerin pois voi laihtua pari kiloa vuodessa.
Vierailija kirjoitti:
Karkit, pullat, jäätelöt yms. kokonaan pois. Tee pieniä muutoksia, vähemmän rasvaa leivälle, kahden sijasta yksi juustosiivu, yksi peruna vähemmän. Opeta aivot siihen, että pärjäät vähemmällä. Itse ainakin huomaan, että juuri aivot ovat vinksallaan. Näkevät normimäärän ruokaa pikkuruisena annoksena, jolloin syötyä tulee aterialla kolmen edestä. Jostain syystä myös sokerin syöminen johtaa muuhunkin ahmimiseen. Suosittelen myös satunnaisia jumppaliikkeitä arjen ohessa. Ne kiinteyttävät.
Herkut on meillä tosi satunnaisia. Kaapit on täynnä vanhentuneita tuliaissuklaita, ja pakastimessa nytkin pari jäätelöä jotka vois vaan heittää pois. Pullaa en syö kuin kohteliaisuudesta. Karkkia muutaman kerrallaan, mulle tulee niistä nimittäin tosi paha olo.
Perunaakin menee tosi vähän, ja yleensä muiden kasvisten mukana uunissa. Kerran kuussa ehkä pääasiallisena lisukkeena. Noutoruokapäivinäkin yleensä tilaan salaatin.
Mutta kuten sanottu, ei jää paljon muita vaihtoehtoja kuin pienentää annoskokoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Karkit, pullat, jäätelöt yms. kokonaan pois. Tee pieniä muutoksia, vähemmän rasvaa leivälle, kahden sijasta yksi juustosiivu, yksi peruna vähemmän. Opeta aivot siihen, että pärjäät vähemmällä. Itse ainakin huomaan, että juuri aivot ovat vinksallaan. Näkevät normimäärän ruokaa pikkuruisena annoksena, jolloin syötyä tulee aterialla kolmen edestä. Jostain syystä myös sokerin syöminen johtaa muuhunkin ahmimiseen. Suosittelen myös satunnaisia jumppaliikkeitä arjen ohessa. Ne kiinteyttävät.
Tai sitten jättää sen leivän pois ja syö vaikka kolme siivua sitä juustoa sen tilalla. Oikeasti kukaan ei laihdu vähentämällä rasvaa leivän päällä ja tekemällä jotain satunnaisia jumppaliikkeitä. Minipienillä annoksilla saa vain kroppansa sekaisin.
Eihän tuo ole loogista. A alkaa laittaa leivälle 1 cm kerroksen voita, B laittaa rasvaa vain nimeksi. Mielestäsi kumpikin lihoo vuoden aikana yhtä paljon?
Jo jättämällä kahvista sokerin pois voi laihtua pari kiloa vuodessa.
Niinhän sitä moni luulee :)
En tiedä kerroitko jo mutta kuinka usein harrastat liikuntaa? Ehkä aineenvaihduntasi on hidastunut, kun syöt suhteellisen vähän. Söisin sen n. 1500 kaloria päivässä mutta esim. 5 kertaa päivässä, jolloin ruokailuajat ovat säännölliset. Tähän lisäksi sitten liikuntaa n. 3 x viikossa vähintään. Lihaskuntoa ja aerobista, myös tarpeeksi proteiinia ruokavalioon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Karkit, pullat, jäätelöt yms. kokonaan pois. Tee pieniä muutoksia, vähemmän rasvaa leivälle, kahden sijasta yksi juustosiivu, yksi peruna vähemmän. Opeta aivot siihen, että pärjäät vähemmällä. Itse ainakin huomaan, että juuri aivot ovat vinksallaan. Näkevät normimäärän ruokaa pikkuruisena annoksena, jolloin syötyä tulee aterialla kolmen edestä. Jostain syystä myös sokerin syöminen johtaa muuhunkin ahmimiseen. Suosittelen myös satunnaisia jumppaliikkeitä arjen ohessa. Ne kiinteyttävät.
Tai sitten jättää sen leivän pois ja syö vaikka kolme siivua sitä juustoa sen tilalla. Oikeasti kukaan ei laihdu vähentämällä rasvaa leivän päällä ja tekemällä jotain satunnaisia jumppaliikkeitä. Minipienillä annoksilla saa vain kroppansa sekaisin.
Ihmiset syövät nykyään liikaa, eivät liian vähän! Ei kukaan liho 90-kiloiseksi syömällä liian vähän! Puhuin kiinteytyksestä, en laihtumisesta. Jumppa kiinteyttää.
Siinä liikaa syömisessä on suurin syy ruuan koostumuksella. Syödään sellaista ruokaa, joka vain ylläpitää nälkää. Siinä ei auta ruuan vähentäminen, vaan ruuan sisällön muuttaminen sellaiseksi, että se pitää kylläisenä vähemmällä määrällä.
Liikaa syömisessä on ongelma liikaa syömisessä. Monesti jo ruokapäiväkirjan pitäminen auttaa laihtumaan. Eivät ihmiset länsimaissa syö enää nälkäänsä, vaan syödään iloon, suruun, tyytymättömyyteen, tekemisen puutteeseen, syödään, kun ruokaa nyt sattuu olemaan tarjolla. Havahduin itsekin pari vuotta sitten siihen, että en ollut tuntenut nälkää useampaan kuukauteen. Ei kai nälätä, kun suu käy jatkuvaan tahtiin.
Vierailija kirjoitti:
Pötkö kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pari vuotta onnistuneesti laihdutit, joten tee se sama uudelleen. Laihduttamisen jälkeen luonnollisestikaan et voi palata siihen entiseen... Laihduttamisen jälkeen opettelet ylläpitämään painoa.
Tuosta keissistä jäi vähän sellainen olo ettei tää voi olla pidemmän päälle fiksua. Olo oli koko ajan aika paska, eikä mitään normaaliin elämään kuuluvaa lauantaipizzaa voinut edes vilkaista, heti oli viikon työ pilalla ja sitä syntynyttä lisäkiloa sai laihduttaa koko seuraavan viikon.
Mutta pakko tietysti laskea ruokamääriä taas. Toivoisin voivani joskus syödä ihan normaalisti.Jo sun mielestä laihduttaessa normaalielämään kuuluu lauantaipizza, en ihmettle, ettet onnistu.
Kerrohan, miten silloin laihdutit, kun olo oli koko ajan aika paska.
Lähes kaikkiin lukemiini laihdutusruokavalioihin on kuulunut herkkupäivä. Itsellä se oli puolikas tai neljännes pizzaa kun muu perhe veti kokonaiset.
Viimeksi laihduttaessani jätin kaiken "epäterveellisen" pois. Juustot, korppujauhot silakan päältä, sokerin, vehnän, jne.
Panostin aamiaisiin, ja lopulta päädyin todella proteiinipitoiseen ruokavalioon, sillä protskujen lisäys vähensi pahoinvointia. Kananmunia, avokadoa, siemeniä, kalaa, lisäksi näkkileipää, tuoreita ja höyrytettyjä vihanneksia, gluteenittomia lisukkeita, maitotuotteita ainoastaan hapatettuina. Liikun yhtä paljon kuin nytkin.
Pötkö kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Karkit, pullat, jäätelöt yms. kokonaan pois. Tee pieniä muutoksia, vähemmän rasvaa leivälle, kahden sijasta yksi juustosiivu, yksi peruna vähemmän. Opeta aivot siihen, että pärjäät vähemmällä. Itse ainakin huomaan, että juuri aivot ovat vinksallaan. Näkevät normimäärän ruokaa pikkuruisena annoksena, jolloin syötyä tulee aterialla kolmen edestä. Jostain syystä myös sokerin syöminen johtaa muuhunkin ahmimiseen. Suosittelen myös satunnaisia jumppaliikkeitä arjen ohessa. Ne kiinteyttävät.
Herkut on meillä tosi satunnaisia. Kaapit on täynnä vanhentuneita tuliaissuklaita, ja pakastimessa nytkin pari jäätelöä jotka vois vaan heittää pois. Pullaa en syö kuin kohteliaisuudesta. Karkkia muutaman kerrallaan, mulle tulee niistä nimittäin tosi paha olo.
Perunaakin menee tosi vähän, ja yleensä muiden kasvisten mukana uunissa. Kerran kuussa ehkä pääasiallisena lisukkeena. Noutoruokapäivinäkin yleensä tilaan salaatin.Mutta kuten sanottu, ei jää paljon muita vaihtoehtoja kuin pienentää annoskokoa.
Sulla on toinen parempi vaihtoehto: muuta ruuan sisältöä. Vähentämällä et tule onnistumaan.
Ala pitää ruokapäiväkirjaa, johon orjallisesti kirjaat kaiken syömisen. Todennäköisesti huomaat syöväsi enemmän kuin luulet.
Vierailija kirjoitti:
En tiedä kerroitko jo mutta kuinka usein harrastat liikuntaa? Ehkä aineenvaihduntasi on hidastunut, kun syöt suhteellisen vähän. Söisin sen n. 1500 kaloria päivässä mutta esim. 5 kertaa päivässä, jolloin ruokailuajat ovat säännölliset. Tähän lisäksi sitten liikuntaa n. 3 x viikossa vähintään. Lihaskuntoa ja aerobista, myös tarpeeksi proteiinia ruokavalioon.
Epäsäännöllisen säännöllisesti. Mulla on paljon matkustelua vaativa keikkatyö. Tän takia koitan sisällyttää liikuntaa jokaiseen päivään jolloin se on mahdollista. Keskimäärin liikun 20xkk, 45min kerrallaan. Lajit vaihtelevat sen mukaan mikä milloinkin nappaa. Lenkkeily ja vesijuoksu on rakkaimpia, lihaskuntoa joudun tekemään vähän velvollisuudesta.
Pötkö kirjoitti:
Ehkä kokeilen tätä. Olen kyllä jo pitkään korvannut vehnää ja perunaa gluteenittomilla vaihtoehdoilla, vatsan toiminnan vuoksi.
Heti aamusta voin tyhjään vatsaan syödä leipää tai croissantin, mutta en enää iltapäivästä.Lisäksi tuntuu että turpoan ihan mistä vaan. Maidosta, karkeista, suolasta, vehnästä, you name it. Keho on täynnä nestettä tai kaasuja koko ajan. Päivittäin vedän tuohon pulmaan ananasmehua ja omenaviinietikkaa mutta heti kun jää välistä, vaaka näyttää seuraavana päivänä kilon enemmän.
Vihaan myös nykyistä suhdettani ruokaan. Ei sen pitäisi tälläistä olla, että kaikki normaali ja terveellinen kun on jotenkin huonoksi minulle ja vaikeaa ja ilotonta.
Todella ristiriitaista. Aluksi kerrot, kuinka syöt croissantin aamupalaksi ja ananasmehua ja omenaviinietikkaa päivittäin. Turpoat karkeista, maidosta, suolasta, vehnästä jne. Ja sitten harmittelet, että normaali ja terveellinen on huonoksi tai vaikeaa ja ilotonta.
Ei tuo "ruokavalio" kovin terveelliseltä näytä.
Veikkaan että syöt vaan liikaa kaloreita kulutukseen nähden. Naisen peruskulutus on yllätävän matala ja laihdutuskin on oikeasti tosi pienestä kiinni, itse syön noin 1500kcl päivässä, ja pudotus on ehkä 200g/vko. Ja oon sua reilusti pidempi ja töissä tulee hyötyliikuttua. Jos syön vaikka 1700kcl niin paino ei enää putoakaan. Tämä +200kcl voi tulla esim yhdestä jugurtista tai kahdesta eloveena-keksistä, jotka eivät pidä nälkää yhtään.
Turpoaminen kaikesta kertoo, että suolistosi on sekaisin. Nyt kirjastoon ja lukemaan Suolisto terveeksi ja Suoliston taika (tms) -kirjat. Ei se mikään hiivaongelma ole, mutta samanlaiset oireet: suolistossa on liikaa huonoja bakteereita.
Lisää maitohappobakteerien ja hyvien hapantuotteiden syömistä ja lopeta sokeri. Kun suolisto toimii hyvin, voi syödä ihan normaalisti ja paino on tasapainossa.
Et ole ihan nuori enää, joten liiku hikoillen joka viikko.
Vierailija kirjoitti:
Veikkaan että syöt vaan liikaa kaloreita kulutukseen nähden. Naisen peruskulutus on yllätävän matala ja laihdutuskin on oikeasti tosi pienestä kiinni, itse syön noin 1500kcl päivässä, ja pudotus on ehkä 200g/vko. Ja oon sua reilusti pidempi ja töissä tulee hyötyliikuttua. Jos syön vaikka 1700kcl niin paino ei enää putoakaan. Tämä +200kcl voi tulla esim yhdestä jugurtista tai kahdesta eloveena-keksistä, jotka eivät pidä nälkää yhtään.
Jos ne +200kcal tulee rasvasta, niin se pitää nälkää ja jopa laihdut.
Tässä on tullut paljon ihan asiaa.
Suunnittelen käytännön syistä etukäteen viikon ruokailut, mutta aion nyt pitää ainakin viikon ruokapäiväkirjaa nähdäkseni onko käsitykseni syömisistäni realistinen. Tän jälkeen lienee syytä pohtia muutoksia. Varmaan sitä viilausta voi lähteä tekemään siitä että nostaa protskujen määrää.
Sokerit saa myös jäädä pois, se vähä mitä tulee vedettyä.
Lihaskunto mun on otettava mukaan nykyiseen treenirutiiniin jo senkin takia etten juoksentele jalkojani paskaksi.
Tavoitteet on selkeät, -10kg/6kk ja loppuja kiloja tarkastelen kun sen aika on.
Haluan myös lopulta lakata arvioimista ja laskelmoimasta ja pohtimasta joka ikistä suupalaani. Siitä ei ole ollut mulle elämässä muuta kuin haittaa.
Reipasta kävelyä 10-15 km per päivä. Tämån voi tehdä pätkissäkin. Lisäksi tietty terveellinen ruoka ja tarvittaessa maltillinen annoskokojen vähennys.Tämän pitäisi pikkuhiljaa purra, ellei ole elimellistä vaivaa (esim. kilpirauhasissa).
Jo sun mielestä laihduttaessa normaalielämään kuuluu lauantaipizza, en ihmettle, ettet onnistu.
Kerrohan, miten silloin laihdutit, kun olo oli koko ajan aika paska.