Hahmotushäiriöisten kokoontumisajot
Minulla on siis ihan todettu hahmotusvamma. Täällä on varmasti ihmisiä, jotka eivät ymmärrä mitä se käytännössä on. En siis ole mitenkään jälkeenjäänyt tai käyttäydy poikkeavasti :D en vain hahmota helposti suuntia, välimatkoja ja sen sellaisia. Noh, tänään kävelin navigaattorin kanssa KAUAN (en tarkoita mitään viittätoista minuuttia) ja löysin itseni kaksi kertaa lähtöpisteestä. Kolmannella yrityksellä menin *sen yhden* risteyksen ohi ja käännyin vasta kauempana. Se oli (todennäköisesti) oikea kääntymiskohta, mutta lopulta löysin itseni taas jostain helvetistä. Luovutin ja lähdin kotiin. Olisi ollut tärkeää löytää perille, mutta kun ei niin ei.
Vihaan elämää ilman autoa. Autoilijoille on sentään selkeät tienviitat ja navigaattori siihen lisäksi. Kävellessä täytyy vain pyöriä ympyrää ja vittuuntua. I am DONE!
Kommentit (4)
Mutta hyvä, jos sinulla ongelmia ainoastaan tuon suhteen.
Moni hahmotusongelmainen tuntuu olevan paljon pahemmin pihalla monissa asioissa, häiriö on siis paljon laajempi.
Sama vika, tässä yhteiskunnassa on vaikea elää. Kaikki on niin ajoitettua ja aikataulussa. Mä en pysty. Joskus toivon että pääsisi pois... Olen siis nuori sairaseläkeläinen. Ei toivoa tulevaisuudesta
Vierailija kirjoitti:
Mutta hyvä, jos sinulla ongelmia ainoastaan tuon suhteen.
Moni hahmotusongelmainen tuntuu olevan paljon pahemmin pihalla monissa asioissa, häiriö on siis paljon laajempi.
En minä ole toki mitenkään vajaa :D Mutta se on lähestulkoon satavarmaa, että jos minun täytyy vieraassa paikassa valita kahdesta eri suunnasta, menen aina sinne väärään suuntaan. Bussipysäkeistäkin valitsen useimmiten ensimmäiseksi väärän suunnan pysäkin. Ap
Alue oli siis minulle täysin vieras, vaikka itse kaupunki on entinen kotikaupunkini. En minä sentään matkalla lähikauppaan eksy :-) ap