Huh mikä härdelli ja urakka joulunaika on lapsiperheellisille! :( Ei vaan voi mitään!
Ei siitä oikein lasten takia voi irtisanoutuakaan. On koulun joulumyyjäiset, joululaulajaiset, joulujuhla, muskarin jouluesitykset, lahjalistoja joulupukille ja niiden perässä juoksemista, paketointia, pipareiden ja torttujen leipomista, kinkun paistoa ja laatikoiden -jos-ei-nyt-itse-tekoa niin vähintään hankkimista, kummilasten joululahjatoiveiden toteuttamista, kodin koristelua tontuilla ja lasten viime vuonna tekemillä Suomen lipuilla ja enkeleillä kunhan ensin on etsinyt mihin ihmeeseen ne tuli laitettua säilöön. Joulukuusi on hankittava, kun on lapsia jne. Mietittävä tilaako pukin vai järjestääkö lahjarumban jotenkin muuten jne. Joulukalenterit tietty ehdoton must.
Ikävä on joskus niitä aikoja, kun sai vaan maata sohvalla ja katsoa töllöä ja syödä suklaata, nukkua paljon. Vanhemmille kortti, joulutähti ja suklaarasia ja ehkä poikaystävälle jotain pientä. Se oli siinä se. Toista tää on nyt. Noh, toisaalta siitä nauttii välillä vähän kun tietää että luo lapsilleen muistoja ja tärkeitä hetkiä, perinteitä. Mutta aika mittava on joulu nyky-yhteiskunnassa kyllä.
Kommentit (24)
Av-mamma makaa av-palstalla ja ulisee elämänsä rankkuutta. Jaxuhalit.
Joulusta on tehty jo kuukausien mittainen urakka vaikka kyse on itseasiassa muutamasta tunnista, jolloin joulu suoritetaan. Kannattaa jakaa asiat osiin ja tehdä vain se, mikä on pakko. Jos vieraita ei ole tulossa, kotiakaan ei tarvitse puunata. Kenelle te esitätte? Itse en ole missään somessa ja saan viettää joulun oman perheen kesken, kuten haluan.
Valintoja, valintoja. Ei siitä ole pakko tehdä spektaakkelia edes lasten kanssa.
Ai jaa. Ei tuo kuulosta yhtään rasittavalta. Toki jos ei pääse sieltä sohvalta ylös niin ei sitten mitään.
Ei sen tuollaista tarvitse olla. Omien ja sukulaislasten lahjat tilasin suurimman osan kerralla samasta nettikaupasta. Jouluruokien kanssakin pääsee helpolla jos vaan haluaa.
Vierailija kirjoitti:
Ikävä on joskus niitä aikoja, kun sai vaan maata sohvalla ja katsoa töllöä ja syödä suklaata, nukkua paljon. Vanhemmille kortti, joulutähti ja suklaarasia ja ehkä poikaystävälle jotain pientä. Se oli siinä se.
Meillä on tuollainen joulu, tosin poikaystävä on aviomies. Lapsi täyttää 17.
On se joulu tullut ennenkin, ilman kodinkoneita ja einesruokia. Ihan oma vika, jos siitä tekee tuollaisen itkumuurin.
Itse teen asioita pikkuhiljaa marraskuusta lähtien - jos ja kun siltä tuntuu. Marraskuussa laittelin vähän ekoja valoja... leivottiin piparit kun teki mieli. Päikyn joulujuhla oli mukava ilta koko perheelle, ei vaatinut meiltä erikoisjärjestelyä. Lahjoja olen ostanut lapsille sitä mukaa kun jotain sopivaa osuu eteen ja tykkään lahjojen hankkimisesta ja paketoinnista, kun tiedän miten lapset ilahtuu <3 Käytän mielelläni niihin aikaa...
Joulukortit ostin ihan vaan prisman laarista, osoitteiden kirjoittelu on vähän vastenmielistä mutta ei liity lapsiperheyteen tietty mitenkään. Mutta siis, ei tarvitse ottaa stressiä mistään lasten kuvilla/ itse lasten kanssa askarrelluista korteista jos ei halua.
Joulusiivousta en tee, normaali viikkosiivous. En vaihda verhoja. Kuusi haetaan jouluviikolla kellarista, ei tartte säätää oikean kuusen kommervinkkien ja sotkun kanssa. Joulukoristeet pakkaan aina omiin laatikoihin mistä ne on helppo ottaa.
Laatikot ostan valmiina ja kinkku paistuu kuin itsekseen... joulukalenterit on meillä parin euron suklaakalentereita ja lapset on niistä into piukeena joka aamu.
Ihanaa, odotan kyllä innolla jo joululomaa!
Hmmm.... Kaksi kouluikäistä ja taapero, mutta en tunnista tuollaista hässäkkää. 🤔
Jouluvalot nostetaan ikkunaan 1.12., samalla teipataan joulukalenterit seinälle. Yleensä viikkoa ennen aattoa tuodaan kuusi, jonka lapset koristelee. Aatoksi liina pöydälle, kukkia ja kynttilöitä ja muita koristeita ei tarvita.
Lahjat tilaan netistä, käytän siihen pari iltaa. Paketoidaan miehen kanssa aatonaattoiltana samalla kun kinkku paistuu. Piparit leivotaan lasten kanssa perinteisesti itsenäisyyspäivänä ja säilytetään lasipurkissa ja tortuthan nyt tekee ihan hetkessä vaikka juuri ennen tarjoilua! Laatikoita saa valmiina ja joskus olen tehnyt porkkanalaatikot valmiiksi pakkaseen jo syksyllä. Aatonaatto käytetään perinteisesti leipomiseen ja pikaiseen siivoaminen ja ruokakaupassa käyntiin. Hoituu ihan siinä missä noin yleensäkin viikonlopun ruokaostokset. Vähän erilaisia juttuja, mutta ei noista stressiä saa.
Tänä vuonna koulun joulu- ja itsenäisyyspäivänjuhlat oli yhdistetty, joten ne on jo taputeltu! Samoin harrastusten pikkujoulut oli jo marraskuun lopulla/ joulukuun alussa. Itseasiassa nämä pari seuraavaa viikkoa on aika tyhjää. Joulumyyjäiset oli tänään ja yksi pikkujoulutapahtuma olisi vielä.
Pukin tilaa yhdellä puhelinsoitolla ja senkin voi hoitaa jo marraskuussa. Jos ei pukkia tule, niin sitten toinen meistä aikuisista nostaa lahjasäkin kuusen alle sillä aikaa kun muu perhe on jo mennyt saunaan ja tadaa, homma hoidettu!
Vierailija kirjoitti:
Ei siitä oikein lasten takia voi irtisanoutuakaan. On koulun joulumyyjäiset, joululaulajaiset, joulujuhla, muskarin jouluesitykset, lahjalistoja joulupukille ja niiden perässä juoksemista, paketointia, pipareiden ja torttujen leipomista, kinkun paistoa ja laatikoiden -jos-ei-nyt-itse-tekoa niin vähintään hankkimista, kummilasten joululahjatoiveiden toteuttamista, kodin koristelua tontuilla ja lasten viime vuonna tekemillä Suomen lipuilla ja enkeleillä kunhan ensin on etsinyt mihin ihmeeseen ne tuli laitettua säilöön. Joulukuusi on hankittava, kun on lapsia jne. Mietittävä tilaako pukin vai järjestääkö lahjarumban jotenkin muuten jne. Joulukalenterit tietty ehdoton must.
Ikävä on joskus niitä aikoja, kun sai vaan maata sohvalla ja katsoa töllöä ja syödä suklaata, nukkua paljon. Vanhemmille kortti, joulutähti ja suklaarasia ja ehkä poikaystävälle jotain pientä. Se oli siinä se. Toista tää on nyt. Noh, toisaalta siitä nauttii välillä vähän kun tietää että luo lapsilleen muistoja ja tärkeitä hetkiä, perinteitä. Mutta aika mittava on joulu nyky-yhteiskunnassa kyllä.
Joulumyyjäiset ja -juhlat vievät yhden illan (pari tuntia) kumpainenkin. Joululahjoja voi ostella myös ennen joulukuuta tai jos välttämättä haluaa säästää ostoksensa jouluruuhkaan, niin menee yhtenä iltana työpäivän jälkeen kaupungille ja urakka on suoritettu 1-3 tunnissa, riippuen joutuuko siirtymään eri kauppoihin ja mikä niiden välimatka on. Piparien ja torttujen leipomiseen menee max tunti paistoaikoineen ja lapset tekee mielellään suurimman osan, aikuisille jää vain kaiken esiinlaittaminen, paistaminen ja jälkisiivous :D
Kotia ei ole pakko koristella sen kummemmin, mutta jos sen silti tekee, niin aikaa siihen ei saa puolta tuntia pidempään kulumaan. Joulukuusi voi olla myös tekokuusi, jolloin sitä ei tarvitse etsiä tai hankkia, sen kun kantaa sisälle varastosta ja nostaa pystyyn. Lapset koristelee ja kun itse vetää valot, niin aikaa on kulunut se puoli tuntia. Joulupukin tilaamisen miettimiseen voi toki käyttää 2vkoa, mutta sanoisin, että tämäkin vaativa pohdinta on hoidettu useimmissa perheissä noin viidessä minuutissa. Joulukalenterit ostimme kaupasta normaalin ruokaostosreissun yhteydessä, käytetty ylimääräinen aika 0min.
Luetteloimiisi asioihin ei siis kaikkinensakaan kovin montaa tuntia/erillistä iltaa mene. Mutta kaikesta saa toki tehtyä vaikeaa, jos asiaa ensin voivottelee päässään ja ääneen viikkotolkulla ja sitten viime tipassa vääntäytyy suorittamaan. Meillä ei stressata joulusta, en puunaa kaappeja, koska en aio joulua niissä myöskään viettää. Nautitaan ylimääräisistä vapaista, hyvästä ruuasta ja joulun tunnelmasta. Joulujuhlat ne on meilläkin edessä, luentoja vielä iltaisin työpäivien päälle sekä osa lahjahankinnoista, mutta kyllä niille joku rako löytyy kalenterista :)
Kahden lapsen äiti.
Lisääpä siihen vielä joulukuisen lapsen synttärit yhteen viikonlopuun..
Joulukuusi, kodin joulu, muskariesitykset, koulun juhlat. Muuta ei tarvitse tehdä. Ehkä lahjat opettajille.
Ihmisillä on oikeasti vaikeaa ja tuo on vain joulu. Ap:llä on prinsessaongelma.
Ei joulusta tarvi tuollaista sirkusta tehdä, ei edes niiden lasten takia. Eivät lapset sitä odota, jos ei heitä alunperinkään siihen totuteta.
Joulumyyjäisten järjestäminen vie oikeasti aikaa. Paikan ja muiden tarvikkeiden varaus ja hankinta, sopiminen siitä, ketkä tulee paikalle, mitä myydään, kuka leipoo ja mitä. Lasten urheiluporukalla on kahdet myyjäiset tässä kuussa ja olen kyllä saanut leipoa sähkövatkain kuumana. Tosin tämä meidän porukka on sellaista, että eivät juurikaan halua tämmösiin osallistua mutta harkkamaksujen korottaminenkaan ei käy. Eli kyllä, joulussa on oma tekemisensä.
Kuule ap, muutama kymmenen vuotta, niin saat taas maata sohvalla käsi suklaalaatikossa, lapset silloin omien perheidensä kanssa, ja välttämättä sua ei kutsuta siihen joukkoon. Mulla ei ole lapsia, mutta mitä täältä lukenut, niin monet lapsiperheet juhlivat joulua ihan vain oman perheen kesken. Ei ketään muita, ei edes isovanhempia (kaikki eivät tietysti halua lähteä kotoaan mihinkään).
Mulla ei ole lapsia ja olen tehnyt jo kaiken mitä joulun eteen pitää tehdä, eli joululahjat on ostettu. No paketoida ne vielä kyllä pitäisi, mutta onhan tässä aikaa.
Omasta lapsuudestani muistan sen vanhempien kireyden joulun aikaan, tiuskivat minkä ehtivät ja ärsyyntyivät kaikesta, minulle vielä tarttuu nuo tunnetilat todella hyvin, joten olin itsekkin jouluna usein pahantuulinen ja sillekkös sitten naurettiin, oli se niin hauskaa.
Sanoisin, että relatkaa vähän niiden lastenkin vuoksi, paljon mukavampaa että vanhemmatkin on iloisia ja leppoisia, kuin jotain stressistä tutisevia hermokimppuja.
Ei ole pakko jos ei taho!
Se on ihan oma valintasi, jos hyppäät kaikki mahdolliset juhlat, myyjäiset, laulajaiset ym. ja juokset jokaisen lahjatoiveen perässä. Miksi sinä niin teet?
On olemassa muitakin vaihtoehtoja. Meillä joulu on toteutettu kohtuullisen vähällä vaivalla. Yksi ilta niissä lasten juhlissa menee, paitsi jos lapsia on useammassa eri paikassa. Silloin ei ole pakko olla molempien vanhempien kaikissa paikoissa, vaan voi vuorotella.
Myös isä voi osallistua jollakin tavalla joulun valmisteluun. Meillä se on yleensä jäänyt kuusen hankintaan, mutta se onkin ollut kokopäivähomma. Tosin päivä on sangen lyhyt, kun on aatonaatto.
Mistä on tuo opettajien lahjominen tullut muotiin? Omien lasten kouluaikoina vietiin ehkä kukka tai makeisia opettajainhuoneeseen, ja itse opettajana ollessa olen saanut kortteja.
Vierailija kirjoitti:
On se joulu tullut ennenkin, ilman kodinkoneita ja einesruokia. Ihan oma vika, jos siitä tekee tuollaisen itkumuurin.
Niin on, ja joka vuosi muistelen kiitollisena lapsuuteni jouluja. Ei se mitään suurta hössöttämistä ollut, mutta niin vaan joulu oli meilläkin.
Köyhästä lapsuudesta on ainakin se ilo, että ei tule tuollaisia suorittamispaineita. Olen pyrkinyt siirtämään tätä perinnettä omille lapsilleni. Joulusiivous toki kuuluu asiaan, mutta sekin ilman sen suurempaa spektaakkelia. Sitten koristeita, jotka löytyvät joka vuosi samasta kaapista, jos eivät ole unohtuneet edellisenä jouluna paikalleen, perinteiset jouluruuat, jotka valmistellaan aatonaattona, joulukuusi ja kynttilät. Niin ja tietenkin sopiva määrä lahjoja, joita on varattu jo kesällä.
Miks siitä pitää tehdä tuollainen härdelli?