Lue keskustelun säännöt.
Onko OK arvostaa Wehrmactin toisen maailmansodan aikaisia kenraaleja?
09.12.2017 |
Wehrmactin kenraalit, tosin kun SS-kolleegansa, eivät välttämättä olleet natseja. Jotkut todettiin sodan jälkeen käyttäytyneen kuten ammattiupseerin kuuluu ja esimerkiksi Rommel kieltäytyi johdonmukaisesti niistä käskyistä jossa määrättiin tekemään sotarikoksia.
Onko hyväksyttävissä arvostaa näitä tiettyjä ihmisiä?
Kommentit (46)
Wehrmacht oikeinkirjoitettuna. Sitä varmaan pitää kysyä moderaattorilta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kyllähän Rommelia ja Guderiania arvostetaan, tai Mannsteinia. Eikä kaikki SS-kenraalitkaan noudattaneet tuhoamiskäskyjä, esim. Steiner. Yleensä ihmiset eivät tiedä asioista mitään, mutta oletan, että tarkoitat arvostusta historiasta ymmärtävien piirissä.
SS-upseerit oli silti yleensä aina kovan luokan natseja.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä ne saksalaiset olivat ihan samanlaisia ihmisiä kuin kaikki muutkin, eivät mitään hirviöitä. Saksaa vastaan vuonna 1933 julistetun taloussodan ansiosta siionistien ja kansallissosialistien välit Saksassa kiristyivät pahasti. Kannattaa myös muistaa, että todella monet tutkijat ovat sitä mieltä että 6 miljoonan ihmisen kaasuttaminen ei ollut mitenkään mahdollista niillä välineillä mitä oli käytettävissä, eikä siitä myöskään ole löytynyt sellaisia todisteita jotka tämän päivän oikeussalissa kelpaisivat todisteeksi.
Ilmoitettu asiattomaksi.
PS. Kuusi miljoonaa ihmistä ei millään kaasutettu koska osa tapettiin muilla keinoilla tai kuoli esimerkiksi tauteihin.
Ei ole ok. arvostaa.
Olisi eri juttu jos joku toimii ammattimaisesti itseään puolustaessaan. Saksa oli hyökkääjä ja syyllinen sotaan.
Vierailija kirjoitti:
Kyllähän Rommelia ja Guderiania arvostetaan, tai Mannsteinia. Eikä kaikki SS-kenraalitkaan noudattaneet tuhoamiskäskyjä, esim. Steiner. Yleensä ihmiset eivät tiedä asioista mitään, mutta oletan, että tarkoitat arvostusta historiasta ymmärtävien piirissä.
Ei sotaan syyllisten parista pidä nostaa esiin myönteisessä mielessä eikä paljon muussakaan mielessä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pikkupojat romantisoi sotimista ja varsinkin ss kiehtoo heitä.
Nämähän rehabilitoitiin jo 40-luvun lopulla ja 50-luvun alussa, kun varauduttiin Neuvostoliiton uhkaan. Samalla kyllä armahdettiin joukko natsejakin, koska katsottiin että heidän palveluksensa uudessakin systeemissä on korvaamatonta.
Hyviä kenraaleja Wehrmactissa tosiaan olikin ja paljonkin, eli ei se alun sotamenestys ihan sattumaa ollut. Silti on hyvä muistaa, että se preussilainen sotilasperinne ei kovin humaani tai vihollista kunnioittava ole sekään. Olisi kiinnostava muuten tietää, miten jenkkikenraali Pattonin suunnitelma iskeä yllättäen Neuvostoliittoa vastaan olisi mennyt? Hänhän ehdotti Stalinin pahinta pelkoa, eli Wehrmachtin liittymistä Yhdysvaltojen ja Britannian rinnalle ja taistelun kääntämistä Neuvostoliittoa vastaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No miksei, me suomalaiset taisteltiin jatkosodassa Saksan puolella. Ilman Saksaa olis ainakin mun lapsuus ja nuoruus ollut rautaesiripuntakainen.
Vierailija kirjoitti:
No miksei, me suomalaiset taisteltiin jatkosodassa Saksan puolella. Ilman Saksaa olis ainakin mun lapsuus ja nuoruus ollut rautaesiripuntakainen.
Taisteltiin sitä Saksaa vastaankin ja ruumiita tuli molemmille osapuolille. Polttivat vielä Lapin lähtiessään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No miksei, me suomalaiset taisteltiin jatkosodassa Saksan puolella. Ilman Saksaa olis ainakin mun lapsuus ja nuoruus ollut rautaesiripuntakainen.
Entäs sitten?
DDR:nkin perään vielä haikaillaan että kuinka asiat oli silloin hyvin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No miksei, me suomalaiset taisteltiin jatkosodassa Saksan puolella. Ilman Saksaa olis ainakin mun lapsuus ja nuoruus ollut rautaesiripuntakainen.
Entäs sitten?
DDR:nkin perään vielä haikaillaan että kuinka asiat oli silloin hyvin.
No mutta kun ne OLI ihan hyvin kunhan ymmärsi pitää suunsa kiinni tietyistä asioista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Nämähän rehabilitoitiin jo 40-luvun lopulla ja 50-luvun alussa, kun varauduttiin Neuvostoliiton uhkaan. Samalla kyllä armahdettiin joukko natsejakin, koska katsottiin että heidän palveluksensa uudessakin systeemissä on korvaamatonta.
Hyviä kenraaleja Wehrmactissa tosiaan olikin ja paljonkin, eli ei se alun sotamenestys ihan sattumaa ollut. Silti on hyvä muistaa, että se preussilainen sotilasperinne ei kovin humaani tai vihollista kunnioittava ole sekään. Olisi kiinnostava muuten tietää, miten jenkkikenraali Pattonin suunnitelma iskeä yllättäen Neuvostoliittoa vastaan olisi mennyt? Hänhän ehdotti Stalinin pahinta pelkoa, eli Wehrmachtin liittymistä Yhdysvaltojen ja Britannian rinnalle ja taistelun kääntämistä Neuvostoliittoa vastaan.
Sotasankari Patton kuoli hyvin omituisessa onnettomuudessa mutta oli sitä ennen ehtinyt vaimolleen kirjoittaa paljastavia totuuksia sodasta. Historia ei ole mennyt ihan niin kuin meille koulukirjoissa kerrotaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No miksei, me suomalaiset taisteltiin jatkosodassa Saksan puolella. Ilman Saksaa olis ainakin mun lapsuus ja nuoruus ollut rautaesiripuntakainen.
Entäs sitten?
DDR:nkin perään vielä haikaillaan että kuinka asiat oli silloin hyvin.
No mutta kun ne OLI ihan hyvin kunhan ymmärsi pitää suunsa kiinni tietyistä asioista.
Kova halu on nytkin vaientaa ihmiset jos olet sattunut huomamaan. Toisten ajatukset on parempia ja jalompia kuin toisten, ja toiset puhuu aina asiaa ja toiset eri mieltä olevat on Putinin trolleja ja valeuutisten levittäjiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nämähän rehabilitoitiin jo 40-luvun lopulla ja 50-luvun alussa, kun varauduttiin Neuvostoliiton uhkaan. Samalla kyllä armahdettiin joukko natsejakin, koska katsottiin että heidän palveluksensa uudessakin systeemissä on korvaamatonta.
Hyviä kenraaleja Wehrmactissa tosiaan olikin ja paljonkin, eli ei se alun sotamenestys ihan sattumaa ollut. Silti on hyvä muistaa, että se preussilainen sotilasperinne ei kovin humaani tai vihollista kunnioittava ole sekään. Olisi kiinnostava muuten tietää, miten jenkkikenraali Pattonin suunnitelma iskeä yllättäen Neuvostoliittoa vastaan olisi mennyt? Hänhän ehdotti Stalinin pahinta pelkoa, eli Wehrmachtin liittymistä Yhdysvaltojen ja Britannian rinnalle ja taistelun kääntämistä Neuvostoliittoa vastaan.
Sotasankari Patton kuoli hyvin omituisessa onnettomuudessa mutta oli sitä ennen ehtinyt vaimolleen kirjoittaa paljastavia totuuksia sodasta. Historia ei ole mennyt ihan niin kuin meille koulukirjoissa kerrotaan.
Miten niin ei mennyt "niin kuin meille koulukirjoissa" kerrotaan? Lukiossa mulle tuo ainakin kerrottiin hyvin selvästi: Pattonin ehdotus ja auto-onnettomuus, jonka kerrottiin herättäneen salamurhaepäilyjä, mutta todistamatta jäi. Julkisista lähteistä löytyy tietoa lisää.
Ei nyt lähdetä tälle salaliitto-linjalle, koska sellaista ei ole. Jos olisit käynyt koulusi kunnolla, tietäisit.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nämähän rehabilitoitiin jo 40-luvun lopulla ja 50-luvun alussa, kun varauduttiin Neuvostoliiton uhkaan. Samalla kyllä armahdettiin joukko natsejakin, koska katsottiin että heidän palveluksensa uudessakin systeemissä on korvaamatonta.
Hyviä kenraaleja Wehrmactissa tosiaan olikin ja paljonkin, eli ei se alun sotamenestys ihan sattumaa ollut. Silti on hyvä muistaa, että se preussilainen sotilasperinne ei kovin humaani tai vihollista kunnioittava ole sekään. Olisi kiinnostava muuten tietää, miten jenkkikenraali Pattonin suunnitelma iskeä yllättäen Neuvostoliittoa vastaan olisi mennyt? Hänhän ehdotti Stalinin pahinta pelkoa, eli Wehrmachtin liittymistä Yhdysvaltojen ja Britannian rinnalle ja taistelun kääntämistä Neuvostoliittoa vastaan.
Sotasankari Patton kuoli hyvin omituisessa onnettomuudessa mutta oli sitä ennen ehtinyt vaimolleen kirjoittaa paljastavia totuuksia sodasta. Historia ei ole mennyt ihan niin kuin meille koulukirjoissa kerrotaan.
Miten niin ei mennyt "niin kuin meille koulukirjoissa" kerrotaan? Lukiossa mulle tuo ainakin kerrottiin hyvin selvästi: Pattonin ehdotus ja auto-onnettomuus, jonka kerrottiin herättäneen salamurhaepäilyjä, mutta todistamatta jäi. Julkisista lähteistä löytyy tietoa lisää.
Ei nyt lähdetä tälle salaliitto-linjalle, koska sellaista ei ole. Jos olisit käynyt koulusi kunnolla, tietäisit.
Miksi salattu totuus täytyy leimata aina joksikin salaliitto hörhöilyksi? Koulussa ei todellakaan kerrota kuin pintaraapaus historiasta ja sekin sopivaan muotoon käänneltynä. Voisitko sinä kertoa kuinka monta rauhantarjousta kaikenkaikkiaan Saksa teki Englannille(Winstonille), ja kuinka kauan Englannin pommikoneet saivat pommittaa Saksan siviilikohteita ennen kuin Saksa vastasi samalla mitalla?
Miksi niitä pitäisi arvostaa? Operaatio Valkyrie oli toki kunniakas yritys raunioitunut isänmaa.
Pelastaa siis. Merkittävintä mitä wehramachtilaiset saivat aikaan ww2:ssa.
Vierailija kirjoitti:
No miksei, me suomalaiset taisteltiin jatkosodassa Saksan puolella. Ilman Saksaa olis ainakin mun lapsuus ja nuoruus ollut rautaesiripuntakainen.
Näinpä! Vielä rumempaa olisi ehkä ollut joutua Neuvostoliiton alusmaaksi ja nykyinen viher-vasemmisto soittaisi urkujaan Valkoisella merellä. Mitään positiivistahan ei tästä löydetä
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nämähän rehabilitoitiin jo 40-luvun lopulla ja 50-luvun alussa, kun varauduttiin Neuvostoliiton uhkaan. Samalla kyllä armahdettiin joukko natsejakin, koska katsottiin että heidän palveluksensa uudessakin systeemissä on korvaamatonta.
Hyviä kenraaleja Wehrmactissa tosiaan olikin ja paljonkin, eli ei se alun sotamenestys ihan sattumaa ollut. Silti on hyvä muistaa, että se preussilainen sotilasperinne ei kovin humaani tai vihollista kunnioittava ole sekään. Olisi kiinnostava muuten tietää, miten jenkkikenraali Pattonin suunnitelma iskeä yllättäen Neuvostoliittoa vastaan olisi mennyt? Hänhän ehdotti Stalinin pahinta pelkoa, eli Wehrmachtin liittymistä Yhdysvaltojen ja Britannian rinnalle ja taistelun kääntämistä Neuvostoliittoa vastaan.
Sotasankari Patton kuoli hyvin omituisessa onnettomuudessa mutta oli sitä ennen ehtinyt vaimolleen kirjoittaa paljastavia totuuksia sodasta. Historia ei ole mennyt ihan niin kuin meille koulukirjoissa kerrotaan.
Miten niin ei mennyt "niin kuin meille koulukirjoissa" kerrotaan? Lukiossa mulle tuo ainakin kerrottiin hyvin selvästi: Pattonin ehdotus ja auto-onnettomuus, jonka kerrottiin herättäneen salamurhaepäilyjä, mutta todistamatta jäi. Julkisista lähteistä löytyy tietoa lisää.
Ei nyt lähdetä tälle salaliitto-linjalle, koska sellaista ei ole. Jos olisit käynyt koulusi kunnolla, tietäisit.
Uskotko kaiken mukisematta?,etkö ikinä kyseenalaista mitään?,ajattelutapasi ei eroa mitenkään ääripäiden propagandasta,kaikki uskotaan kyseenalaistamatta
Kyllähän Rommelia ja Guderiania arvostetaan, tai Mannsteinia. Eikä kaikki SS-kenraalitkaan noudattaneet tuhoamiskäskyjä, esim. Steiner. Yleensä ihmiset eivät tiedä asioista mitään, mutta oletan, että tarkoitat arvostusta historiasta ymmärtävien piirissä.