Onko joulu lasten juhla?

Oma perheeni muodostuu ihan samanlaisista lapsikeskeisistä ihmisperseistä, joten vietän joulun yksinäni enkä hanki itseni lisäksi lahjoja kuin parille ystävälle joiden kanssa se on vastavuoroista, sekä lisäksi kahdelle kummilapselleni. Vanhempieni luona käyn vasta joulunpyhinä kun sisarusten perheet eivät ole siellä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vakavissani kysyn. Vanhempi siskoni sai syksyllä toisen lapsensa ja nyt en enää itse saa lahjoja sukulaisilta.

Tuntuu, kuin en enää kuuluisi perheeseen. Jouluperinteistä luovuttiin jo viime vuonna.

Mitään tekemistä ei ole, ja pitäis ihailla siskon lapsia jotka eivät ole kiitollisia...

Kyllä sä kuulut edelleen perheeseen, mutta et ole enää lapsi. Teidän jouluissanne on tapahtunut sukupolvenvaihdos : on uudet pikkulapset ja "vanhoista lapsista" on tullut aikuisia. Tuskin siskosikaan saa enää sukulaisilta lahjoja. 

Surkea mukaselitys. Vaikka joulussa on läsnä uutta sukupolvea, on törkeää olla ottamatta huomioon myös edellisiä sukupolvia.

Mäpä annan yhden vinkin: kun ap ottaa huomioon uuden sukupolven, myös muut ottavat huomioon ap:n. Siskon lapsissa on ihan varmasti tekemistä ap:llekin. Ei hänen tarvitse istua sohvannurkassa ja odottaa, milloin muut huomioivat hänet. Kun hän vaikka leikkii vähän aikaa siskonsa lasten kanssa niin, että sisko voi jutella vanhempien kansssa, vanhemmat taas sen jälkeen leikkivät lastenlastensa kanssa, jotta ap voi jutella siskonsa kanssa. Meillä ainakin pienten lasten vanhemmat suorastaan nauttivat siitä, että saavat hetken aikaa olla ilman "vahti- ja viihdyttämisvuoroa", kun vuorollaan kaikki paikalla olevat viihdyttävät lapsia ja muut aikuiset saavat sen aikaa keskittyä lasten sijasta toisiinsa. 

Enkä nyt oikein jaksa uskoa, että ap:n joulussakaan kinkun ja laatikoiden sijasta on nyt makaronimössöä ja äidinmaitoa. Tai että ei ole joulukuusta. Tai telkkarista ei tule joulurauhan julistusta. 

Tuo lahjojen antaminen on oikeasti hankala asia. Mitä enemmän on lahjottavia, sitä pienemmällä summalla pitäisi jokaiselle saada lahjat. Kauan sitten annoin joululahjat hyvälle ystävälleni ja hänen lapselleen. Sitten tuli toinen lapsi, joka on kummilapseni. Vielä ensimmäisenä jouluna laitoin lahjat kaikille, mutta seuraavana vuonna oli jo kolmaskin lapsi. Ei mulla ollut enää varaa laittaa heille kaikille lahjoja ja aloin laittaa vain kummilapselleni. Mitä vanhemmaksi olen tullut, sitä enemmän omassakin perheessä on lahjottavia. Ensin oli vanhempieni ja siskoni lisäksi siskoni puoliso, sitten omat ja siskoni lapset sekä oma puolisoni, nyt on siskoni lasten puolisot ja omien lasteni puolisot sekä siskoni lapsenlapset. Monessa perheessä todetaan, että kun aikuisten toisilleen antamat lahjat alkavat olla tyyliin suklaarasia ja sukat, on hyvä ajankohta luopua aikuisten lahjomisesta. 

Millä verukkeella oletat, ettei ap huomioi myös lapsia ja osallistu pöydän kattamisiin sun muihin? Siinä edellisessä ketjussa oli ihan sama ongelma, oletettiin vain, että lapseton istuu naama mutrussa sohvalla itkemässä että miksette huomioi mua.

Minä ainakin oletan niin, koska ap sanoi aloituksessaan ettei ole mitään tekemistä, voi vain tuijottaa lapsia.

Laskeeko joku yhdessä hoidettavat keittiöhommat tekemiseksi? Riittääkö niitä muka koko päiväksi? Miksi aikuisen pitää vain antaa mutta ei saada?

Vierailija kirjoitti:

Vakavissani kysyn. Vanhempi siskoni sai syksyllä toisen lapsensa ja nyt en enää itse saa lahjoja sukulaisilta.
Tuntuu, kuin en enää kuuluisi perheeseen. Jouluperinteistä luovuttiin jo viime vuonna.

Mitään tekemistä ei ole, ja pitäis ihailla siskon lapsia jotka eivät ole kiitollisia...

Siltä varalta, että mammoilta menee taas yksi olennainen pointti ohi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vakavissani kysyn. Vanhempi siskoni sai syksyllä toisen lapsensa ja nyt en enää itse saa lahjoja sukulaisilta.

Tuntuu, kuin en enää kuuluisi perheeseen. Jouluperinteistä luovuttiin jo viime vuonna.

Mitään tekemistä ei ole, ja pitäis ihailla siskon lapsia jotka eivät ole kiitollisia...

Kyllä sä kuulut edelleen perheeseen, mutta et ole enää lapsi. Teidän jouluissanne on tapahtunut sukupolvenvaihdos : on uudet pikkulapset ja "vanhoista lapsista" on tullut aikuisia. Tuskin siskosikaan saa enää sukulaisilta lahjoja. 

Surkea mukaselitys. Vaikka joulussa on läsnä uutta sukupolvea, on törkeää olla ottamatta huomioon myös edellisiä sukupolvia.

Mäpä annan yhden vinkin: kun ap ottaa huomioon uuden sukupolven, myös muut ottavat huomioon ap:n. Siskon lapsissa on ihan varmasti tekemistä ap:llekin. Ei hänen tarvitse istua sohvannurkassa ja odottaa, milloin muut huomioivat hänet. Kun hän vaikka leikkii vähän aikaa siskonsa lasten kanssa niin, että sisko voi jutella vanhempien kansssa, vanhemmat taas sen jälkeen leikkivät lastenlastensa kanssa, jotta ap voi jutella siskonsa kanssa. Meillä ainakin pienten lasten vanhemmat suorastaan nauttivat siitä, että saavat hetken aikaa olla ilman "vahti- ja viihdyttämisvuoroa", kun vuorollaan kaikki paikalla olevat viihdyttävät lapsia ja muut aikuiset saavat sen aikaa keskittyä lasten sijasta toisiinsa. 

Enkä nyt oikein jaksa uskoa, että ap:n joulussakaan kinkun ja laatikoiden sijasta on nyt makaronimössöä ja äidinmaitoa. Tai että ei ole joulukuusta. Tai telkkarista ei tule joulurauhan julistusta. 

Tuo lahjojen antaminen on oikeasti hankala asia. Mitä enemmän on lahjottavia, sitä pienemmällä summalla pitäisi jokaiselle saada lahjat. Kauan sitten annoin joululahjat hyvälle ystävälleni ja hänen lapselleen. Sitten tuli toinen lapsi, joka on kummilapseni. Vielä ensimmäisenä jouluna laitoin lahjat kaikille, mutta seuraavana vuonna oli jo kolmaskin lapsi. Ei mulla ollut enää varaa laittaa heille kaikille lahjoja ja aloin laittaa vain kummilapselleni. Mitä vanhemmaksi olen tullut, sitä enemmän omassakin perheessä on lahjottavia. Ensin oli vanhempieni ja siskoni lisäksi siskoni puoliso, sitten omat ja siskoni lapset sekä oma puolisoni, nyt on siskoni lasten puolisot ja omien lasteni puolisot sekä siskoni lapsenlapset. Monessa perheessä todetaan, että kun aikuisten toisilleen antamat lahjat alkavat olla tyyliin suklaarasia ja sukat, on hyvä ajankohta luopua aikuisten lahjomisesta. 

Millä verukkeella oletat, ettei ap huomioi myös lapsia ja osallistu pöydän kattamisiin sun muihin? Siinä edellisessä ketjussa oli ihan sama ongelma, oletettiin vain, että lapseton istuu naama mutrussa sohvalla itkemässä että miksette huomioi mua.

Se oletus tulee juuri näistä valituksista, että jouluna ei muka saa yhtään huomiota eikä ole mitään tekemistä. Jos siskon lapset ovat vielä pieniä, mikään ei estä ap:tä toimimasta joulupukkinakin. Isommilla lapsilla voi käydä joulumuori, jos ovat sen ikäisiä, että äänestä hoksaavat joulupukin olevan nainen eikä mies. 

Eli olet sitä mieltä, että ap:n ei tarvitse tehdä jouluna muuta kuin olla perheen pikku kotiapulainen ja sisarusten lasten viihdyttäjä?

No mitä ne muut paikalla olevat aikuiset tekevät? Ihan juuri tuota samaa. 

19-vuotias kestää sen verran, että syö sen jouluruuan porukassa ja lähtee sitten omaan joulun viettoonsa kavereiden kanssa. Siis jos kotona ei kerta ole mitään sen kummempaa tekemistä kuin olla möllöttää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vakavissani kysyn. Vanhempi siskoni sai syksyllä toisen lapsensa ja nyt en enää itse saa lahjoja sukulaisilta.

Tuntuu, kuin en enää kuuluisi perheeseen. Jouluperinteistä luovuttiin jo viime vuonna.

Mitään tekemistä ei ole, ja pitäis ihailla siskon lapsia jotka eivät ole kiitollisia...

Kyllä sä kuulut edelleen perheeseen, mutta et ole enää lapsi. Teidän jouluissanne on tapahtunut sukupolvenvaihdos : on uudet pikkulapset ja "vanhoista lapsista" on tullut aikuisia. Tuskin siskosikaan saa enää sukulaisilta lahjoja. 

Surkea mukaselitys. Vaikka joulussa on läsnä uutta sukupolvea, on törkeää olla ottamatta huomioon myös edellisiä sukupolvia.

Mäpä annan yhden vinkin: kun ap ottaa huomioon uuden sukupolven, myös muut ottavat huomioon ap:n. Siskon lapsissa on ihan varmasti tekemistä ap:llekin. Ei hänen tarvitse istua sohvannurkassa ja odottaa, milloin muut huomioivat hänet. Kun hän vaikka leikkii vähän aikaa siskonsa lasten kanssa niin, että sisko voi jutella vanhempien kansssa, vanhemmat taas sen jälkeen leikkivät lastenlastensa kanssa, jotta ap voi jutella siskonsa kanssa. Meillä ainakin pienten lasten vanhemmat suorastaan nauttivat siitä, että saavat hetken aikaa olla ilman "vahti- ja viihdyttämisvuoroa", kun vuorollaan kaikki paikalla olevat viihdyttävät lapsia ja muut aikuiset saavat sen aikaa keskittyä lasten sijasta toisiinsa. 

Enkä nyt oikein jaksa uskoa, että ap:n joulussakaan kinkun ja laatikoiden sijasta on nyt makaronimössöä ja äidinmaitoa. Tai että ei ole joulukuusta. Tai telkkarista ei tule joulurauhan julistusta. 

Tuo lahjojen antaminen on oikeasti hankala asia. Mitä enemmän on lahjottavia, sitä pienemmällä summalla pitäisi jokaiselle saada lahjat. Kauan sitten annoin joululahjat hyvälle ystävälleni ja hänen lapselleen. Sitten tuli toinen lapsi, joka on kummilapseni. Vielä ensimmäisenä jouluna laitoin lahjat kaikille, mutta seuraavana vuonna oli jo kolmaskin lapsi. Ei mulla ollut enää varaa laittaa heille kaikille lahjoja ja aloin laittaa vain kummilapselleni. Mitä vanhemmaksi olen tullut, sitä enemmän omassakin perheessä on lahjottavia. Ensin oli vanhempieni ja siskoni lisäksi siskoni puoliso, sitten omat ja siskoni lapset sekä oma puolisoni, nyt on siskoni lasten puolisot ja omien lasteni puolisot sekä siskoni lapsenlapset. Monessa perheessä todetaan, että kun aikuisten toisilleen antamat lahjat alkavat olla tyyliin suklaarasia ja sukat, on hyvä ajankohta luopua aikuisten lahjomisesta. 

Millä verukkeella oletat, ettei ap huomioi myös lapsia ja osallistu pöydän kattamisiin sun muihin? Siinä edellisessä ketjussa oli ihan sama ongelma, oletettiin vain, että lapseton istuu naama mutrussa sohvalla itkemässä että miksette huomioi mua.

Minä ainakin oletan niin, koska ap sanoi aloituksessaan ettei ole mitään tekemistä, voi vain tuijottaa lapsia.

Laskeeko joku yhdessä hoidettavat keittiöhommat tekemiseksi? Riittääkö niitä muka koko päiväksi? Miksi aikuisen pitää vain antaa mutta ei saada?

No kerropas nyt, mitä ne muut aikuiset saavat enemmän kuin ap? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vakavissani kysyn. Vanhempi siskoni sai syksyllä toisen lapsensa ja nyt en enää itse saa lahjoja sukulaisilta.

Tuntuu, kuin en enää kuuluisi perheeseen. Jouluperinteistä luovuttiin jo viime vuonna.

Mitään tekemistä ei ole, ja pitäis ihailla siskon lapsia jotka eivät ole kiitollisia...

Kyllä sä kuulut edelleen perheeseen, mutta et ole enää lapsi. Teidän jouluissanne on tapahtunut sukupolvenvaihdos : on uudet pikkulapset ja "vanhoista lapsista" on tullut aikuisia. Tuskin siskosikaan saa enää sukulaisilta lahjoja. 

Surkea mukaselitys. Vaikka joulussa on läsnä uutta sukupolvea, on törkeää olla ottamatta huomioon myös edellisiä sukupolvia.

Mäpä annan yhden vinkin: kun ap ottaa huomioon uuden sukupolven, myös muut ottavat huomioon ap:n. Siskon lapsissa on ihan varmasti tekemistä ap:llekin. Ei hänen tarvitse istua sohvannurkassa ja odottaa, milloin muut huomioivat hänet. Kun hän vaikka leikkii vähän aikaa siskonsa lasten kanssa niin, että sisko voi jutella vanhempien kansssa, vanhemmat taas sen jälkeen leikkivät lastenlastensa kanssa, jotta ap voi jutella siskonsa kanssa. Meillä ainakin pienten lasten vanhemmat suorastaan nauttivat siitä, että saavat hetken aikaa olla ilman "vahti- ja viihdyttämisvuoroa", kun vuorollaan kaikki paikalla olevat viihdyttävät lapsia ja muut aikuiset saavat sen aikaa keskittyä lasten sijasta toisiinsa. 

Enkä nyt oikein jaksa uskoa, että ap:n joulussakaan kinkun ja laatikoiden sijasta on nyt makaronimössöä ja äidinmaitoa. Tai että ei ole joulukuusta. Tai telkkarista ei tule joulurauhan julistusta. 

Tuo lahjojen antaminen on oikeasti hankala asia. Mitä enemmän on lahjottavia, sitä pienemmällä summalla pitäisi jokaiselle saada lahjat. Kauan sitten annoin joululahjat hyvälle ystävälleni ja hänen lapselleen. Sitten tuli toinen lapsi, joka on kummilapseni. Vielä ensimmäisenä jouluna laitoin lahjat kaikille, mutta seuraavana vuonna oli jo kolmaskin lapsi. Ei mulla ollut enää varaa laittaa heille kaikille lahjoja ja aloin laittaa vain kummilapselleni. Mitä vanhemmaksi olen tullut, sitä enemmän omassakin perheessä on lahjottavia. Ensin oli vanhempieni ja siskoni lisäksi siskoni puoliso, sitten omat ja siskoni lapset sekä oma puolisoni, nyt on siskoni lasten puolisot ja omien lasteni puolisot sekä siskoni lapsenlapset. Monessa perheessä todetaan, että kun aikuisten toisilleen antamat lahjat alkavat olla tyyliin suklaarasia ja sukat, on hyvä ajankohta luopua aikuisten lahjomisesta. 

Millä verukkeella oletat, ettei ap huomioi myös lapsia ja osallistu pöydän kattamisiin sun muihin? Siinä edellisessä ketjussa oli ihan sama ongelma, oletettiin vain, että lapseton istuu naama mutrussa sohvalla itkemässä että miksette huomioi mua.

Minä ainakin oletan niin, koska ap sanoi aloituksessaan ettei ole mitään tekemistä, voi vain tuijottaa lapsia.

Laskeeko joku yhdessä hoidettavat keittiöhommat tekemiseksi? Riittääkö niitä muka koko päiväksi? Miksi aikuisen pitää vain antaa mutta ei saada?

Meinaatko, että ne ruoat ihan itekseen hyppää pöytään ja pöydät siistiytyy itekseen?

Kyllä mun mielestä siinä on sen verran hommaa, että mielellään sen jälkeen istuu siihen sohvan nurkkaan hetkeksi huilaamaan. Siinä saa samalla kivasti oltua sen kanssa joka siellä keittiössä yleensä häärii ja saa sen ilon, että on ollut tekemässä sitä yhteistä joulua.

Vierailija kirjoitti:

19-vuotias kestää sen verran, että syö sen jouluruuan porukassa ja lähtee sitten omaan joulun viettoonsa kavereiden kanssa. Siis jos kotona ei kerta ole mitään sen kummempaa tekemistä kuin olla möllöttää.

Juuri näin! Kun poikani aikoinaan alkoi seurustelemaan ja tyttöystävänsä vietti jouluja kanssamme, heillä oli tapana päivällisen jälkeen lähteä tapaamaan ikäisiään ystäviään baariin. Vasta sitten, kun he saivat lapsia, tuo baarissa käyminen loppui. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vakavissani kysyn. Vanhempi siskoni sai syksyllä toisen lapsensa ja nyt en enää itse saa lahjoja sukulaisilta.

Tuntuu, kuin en enää kuuluisi perheeseen. Jouluperinteistä luovuttiin jo viime vuonna.

Mitään tekemistä ei ole, ja pitäis ihailla siskon lapsia jotka eivät ole kiitollisia...

Kyllä sä kuulut edelleen perheeseen, mutta et ole enää lapsi. Teidän jouluissanne on tapahtunut sukupolvenvaihdos : on uudet pikkulapset ja "vanhoista lapsista" on tullut aikuisia. Tuskin siskosikaan saa enää sukulaisilta lahjoja. 

Surkea mukaselitys. Vaikka joulussa on läsnä uutta sukupolvea, on törkeää olla ottamatta huomioon myös edellisiä sukupolvia.

Mäpä annan yhden vinkin: kun ap ottaa huomioon uuden sukupolven, myös muut ottavat huomioon ap:n. Siskon lapsissa on ihan varmasti tekemistä ap:llekin. Ei hänen tarvitse istua sohvannurkassa ja odottaa, milloin muut huomioivat hänet. Kun hän vaikka leikkii vähän aikaa siskonsa lasten kanssa niin, että sisko voi jutella vanhempien kansssa, vanhemmat taas sen jälkeen leikkivät lastenlastensa kanssa, jotta ap voi jutella siskonsa kanssa. Meillä ainakin pienten lasten vanhemmat suorastaan nauttivat siitä, että saavat hetken aikaa olla ilman "vahti- ja viihdyttämisvuoroa", kun vuorollaan kaikki paikalla olevat viihdyttävät lapsia ja muut aikuiset saavat sen aikaa keskittyä lasten sijasta toisiinsa. 

Enkä nyt oikein jaksa uskoa, että ap:n joulussakaan kinkun ja laatikoiden sijasta on nyt makaronimössöä ja äidinmaitoa. Tai että ei ole joulukuusta. Tai telkkarista ei tule joulurauhan julistusta. 

Tuo lahjojen antaminen on oikeasti hankala asia. Mitä enemmän on lahjottavia, sitä pienemmällä summalla pitäisi jokaiselle saada lahjat. Kauan sitten annoin joululahjat hyvälle ystävälleni ja hänen lapselleen. Sitten tuli toinen lapsi, joka on kummilapseni. Vielä ensimmäisenä jouluna laitoin lahjat kaikille, mutta seuraavana vuonna oli jo kolmaskin lapsi. Ei mulla ollut enää varaa laittaa heille kaikille lahjoja ja aloin laittaa vain kummilapselleni. Mitä vanhemmaksi olen tullut, sitä enemmän omassakin perheessä on lahjottavia. Ensin oli vanhempieni ja siskoni lisäksi siskoni puoliso, sitten omat ja siskoni lapset sekä oma puolisoni, nyt on siskoni lasten puolisot ja omien lasteni puolisot sekä siskoni lapsenlapset. Monessa perheessä todetaan, että kun aikuisten toisilleen antamat lahjat alkavat olla tyyliin suklaarasia ja sukat, on hyvä ajankohta luopua aikuisten lahjomisesta. 

Millä verukkeella oletat, ettei ap huomioi myös lapsia ja osallistu pöydän kattamisiin sun muihin? Siinä edellisessä ketjussa oli ihan sama ongelma, oletettiin vain, että lapseton istuu naama mutrussa sohvalla itkemässä että miksette huomioi mua.

Minä ainakin oletan niin, koska ap sanoi aloituksessaan ettei ole mitään tekemistä, voi vain tuijottaa lapsia.

Laskeeko joku yhdessä hoidettavat keittiöhommat tekemiseksi? Riittääkö niitä muka koko päiväksi? Miksi aikuisen pitää vain antaa mutta ei saada?

No kerropas nyt, mitä ne muut aikuiset saavat enemmän kuin ap? 

Ilmeisesti hyvän mielen lasten riemusta. Jos se heille riittää, niin mikäs siinä. Kuopuksen jättäminen ilman lahjaa on silti vanhemmilta törkeä teko, mikä viestii että hän ei enää ole tärkeä.

Niin, tässä on ap:llä se ongelma että aikuiseksi tuleminen on joskus hankalaa, kun itse haluaisi vielä olla lapsi kun menee vanhempien kotiin, ja toisaalta pitää olla aikuinen kun elää ja asuu omillaan kuten ikään kuuluu.

Mielenkiintoinen kysymys ap on se, että ostaako kaikki kaikille aikuisillekin lahjat? Ostatko sinäkin kaikille aikuisillekin lahjat? Vai onko niin, että aikuiset ostaa lapsille lahjoja, ei toisilleen, ehkä puolisot toisilleen, ja nyt oletus on että kun on 19v niin lasketaan aikuiseksi ja oletetaan että käyttäytyy sen mukaan?

Joulu on kaikkien juhla, hartaassa uskonnollisessa mielessä, joulupukkeilumielessä se on lasten juhla, aikuiset tietää ettei joulupukkia ole ja muutenkin, aikuisilla on ennestään jo kaikkea niin paljon että on todella vaikea keksiä mitään järkeviä lahjoja, useimmat aikuiset sanoo ettei halua lahjoja, eivät tarvitse enää yhtään tuikkukippoa tai lakanoita. Toki kaikki voivat ostaa toisilleen lahjakortit, mutta mitä järkeä siinä on, helpompi kun kaikki käyttää sen rahan itse siellä missä tykkää, ettei tule sitten niitä Pentikin lahjakortteja sellaisille joka ei löydä mitään ostetavaa siitä liikkeestä. 

Vierailija kirjoitti:

19-vuotias kestää sen verran, että syö sen jouluruuan porukassa ja lähtee sitten omaan joulun viettoonsa kavereiden kanssa. Siis jos kotona ei kerta ole mitään sen kummempaa tekemistä kuin olla möllöttää.

Kaikki nuoret eivät halua mitään "omaa joulunviettoa kavereiden kanssa", vaan yhteistä aikaa oman perheen kanssa!Mikä siinä on niin vaikeaa ymmärtää? Tuliko järki vauvan mukana toosasta ulos, vai oliko sitä alunperinkään?

Tajuaakohan lapselliset koskaan, kuinka paljon rahaa, aikaa ja vaivaa lapsettomilla menee heidän lapsiinsa? Esim. minulla ja miehelläni on yhteensä 8 sisarusten lasta + kaksi kummilasta. Yhteensä siis 10 lasta, joille pitää olla hommaamassa synttäri- ja joululahjat, rippi- ja ylioppilaslahjat. Koskaan niiden ei tarvitse ostaa meille mitään, koska eihän aikuiset tarvitse. Vaikka meillä on itsellä rahaa ostaa itsellemme mitä tarvitsemme, on tilanne jotenkin epäreilu.

Vierailija kirjoitti:

Niin, tässä on ap:llä se ongelma että aikuiseksi tuleminen on joskus hankalaa, kun itse haluaisi vielä olla lapsi kun menee vanhempien kotiin, ja toisaalta pitää olla aikuinen kun elää ja asuu omillaan kuten ikään kuuluu.

Mielenkiintoinen kysymys ap on se, että ostaako kaikki kaikille aikuisillekin lahjat? Ostatko sinäkin kaikille aikuisillekin lahjat? Vai onko niin, että aikuiset ostaa lapsille lahjoja, ei toisilleen, ehkä puolisot toisilleen, ja nyt oletus on että kun on 19v niin lasketaan aikuiseksi ja oletetaan että käyttäytyy sen mukaan?

Joulu on kaikkien juhla, hartaassa uskonnollisessa mielessä, joulupukkeilumielessä se on lasten juhla, aikuiset tietää ettei joulupukkia ole ja muutenkin, aikuisilla on ennestään jo kaikkea niin paljon että on todella vaikea keksiä mitään järkeviä lahjoja, useimmat aikuiset sanoo ettei halua lahjoja, eivät tarvitse enää yhtään tuikkukippoa tai lakanoita. Toki kaikki voivat ostaa toisilleen lahjakortit, mutta mitä järkeä siinä on, helpompi kun kaikki käyttää sen rahan itse siellä missä tykkää, ettei tule sitten niitä Pentikin lahjakortteja sellaisille joka ei löydä mitään ostetavaa siitä liikkeestä. 

Aloittaja on 19-vuotias! Ilmeisesti vasta omilleen lähtenyt! Hän ansaitsee edelleen vanhemmiltaan huomiota, ja varmasti tarvitsee vielä monenlaista omaan kotiinsa, tai vähintään sitä lahjakorttia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vakavissani kysyn. Vanhempi siskoni sai syksyllä toisen lapsensa ja nyt en enää itse saa lahjoja sukulaisilta.

Tuntuu, kuin en enää kuuluisi perheeseen. Jouluperinteistä luovuttiin jo viime vuonna.

Mitään tekemistä ei ole, ja pitäis ihailla siskon lapsia jotka eivät ole kiitollisia...

Kyllä sä kuulut edelleen perheeseen, mutta et ole enää lapsi. Teidän jouluissanne on tapahtunut sukupolvenvaihdos : on uudet pikkulapset ja "vanhoista lapsista" on tullut aikuisia. Tuskin siskosikaan saa enää sukulaisilta lahjoja. 

Surkea mukaselitys. Vaikka joulussa on läsnä uutta sukupolvea, on törkeää olla ottamatta huomioon myös edellisiä sukupolvia.

Mäpä annan yhden vinkin: kun ap ottaa huomioon uuden sukupolven, myös muut ottavat huomioon ap:n. Siskon lapsissa on ihan varmasti tekemistä ap:llekin. Ei hänen tarvitse istua sohvannurkassa ja odottaa, milloin muut huomioivat hänet. Kun hän vaikka leikkii vähän aikaa siskonsa lasten kanssa niin, että sisko voi jutella vanhempien kansssa, vanhemmat taas sen jälkeen leikkivät lastenlastensa kanssa, jotta ap voi jutella siskonsa kanssa. Meillä ainakin pienten lasten vanhemmat suorastaan nauttivat siitä, että saavat hetken aikaa olla ilman "vahti- ja viihdyttämisvuoroa", kun vuorollaan kaikki paikalla olevat viihdyttävät lapsia ja muut aikuiset saavat sen aikaa keskittyä lasten sijasta toisiinsa. 

Enkä nyt oikein jaksa uskoa, että ap:n joulussakaan kinkun ja laatikoiden sijasta on nyt makaronimössöä ja äidinmaitoa. Tai että ei ole joulukuusta. Tai telkkarista ei tule joulurauhan julistusta. 

Tuo lahjojen antaminen on oikeasti hankala asia. Mitä enemmän on lahjottavia, sitä pienemmällä summalla pitäisi jokaiselle saada lahjat. Kauan sitten annoin joululahjat hyvälle ystävälleni ja hänen lapselleen. Sitten tuli toinen lapsi, joka on kummilapseni. Vielä ensimmäisenä jouluna laitoin lahjat kaikille, mutta seuraavana vuonna oli jo kolmaskin lapsi. Ei mulla ollut enää varaa laittaa heille kaikille lahjoja ja aloin laittaa vain kummilapselleni. Mitä vanhemmaksi olen tullut, sitä enemmän omassakin perheessä on lahjottavia. Ensin oli vanhempieni ja siskoni lisäksi siskoni puoliso, sitten omat ja siskoni lapset sekä oma puolisoni, nyt on siskoni lasten puolisot ja omien lasteni puolisot sekä siskoni lapsenlapset. Monessa perheessä todetaan, että kun aikuisten toisilleen antamat lahjat alkavat olla tyyliin suklaarasia ja sukat, on hyvä ajankohta luopua aikuisten lahjomisesta. 

Millä verukkeella oletat, ettei ap huomioi myös lapsia ja osallistu pöydän kattamisiin sun muihin? Siinä edellisessä ketjussa oli ihan sama ongelma, oletettiin vain, että lapseton istuu naama mutrussa sohvalla itkemässä että miksette huomioi mua.

Minä ainakin oletan niin, koska ap sanoi aloituksessaan ettei ole mitään tekemistä, voi vain tuijottaa lapsia.

Laskeeko joku yhdessä hoidettavat keittiöhommat tekemiseksi? Riittääkö niitä muka koko päiväksi? Miksi aikuisen pitää vain antaa mutta ei saada?

No kerropas nyt, mitä ne muut aikuiset saavat enemmän kuin ap? 

Ilmeisesti hyvän mielen lasten riemusta. Jos se heille riittää, niin mikäs siinä. Kuopuksen jättäminen ilman lahjaa on silti vanhemmilta törkeä teko, mikä viestii että hän ei enää ole tärkeä.

Miten niin viestittää, ettei ole tärkeä? Käsittääkseni esikoinenkaan ei saa mitään lahjoja enää. Esikoinenhan olisi vanhemmilleen vähemmän tärkeä, jos kerran kuopus saisi lahjoja ja esikoinen ei. Sitäpaitsi joissain perheissä - kuten meillä - kuopus on se, jolla on ensimmäisenä lapsia. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niin, tässä on ap:llä se ongelma että aikuiseksi tuleminen on joskus hankalaa, kun itse haluaisi vielä olla lapsi kun menee vanhempien kotiin, ja toisaalta pitää olla aikuinen kun elää ja asuu omillaan kuten ikään kuuluu.

Mielenkiintoinen kysymys ap on se, että ostaako kaikki kaikille aikuisillekin lahjat? Ostatko sinäkin kaikille aikuisillekin lahjat? Vai onko niin, että aikuiset ostaa lapsille lahjoja, ei toisilleen, ehkä puolisot toisilleen, ja nyt oletus on että kun on 19v niin lasketaan aikuiseksi ja oletetaan että käyttäytyy sen mukaan?

Joulu on kaikkien juhla, hartaassa uskonnollisessa mielessä, joulupukkeilumielessä se on lasten juhla, aikuiset tietää ettei joulupukkia ole ja muutenkin, aikuisilla on ennestään jo kaikkea niin paljon että on todella vaikea keksiä mitään järkeviä lahjoja, useimmat aikuiset sanoo ettei halua lahjoja, eivät tarvitse enää yhtään tuikkukippoa tai lakanoita. Toki kaikki voivat ostaa toisilleen lahjakortit, mutta mitä järkeä siinä on, helpompi kun kaikki käyttää sen rahan itse siellä missä tykkää, ettei tule sitten niitä Pentikin lahjakortteja sellaisille joka ei löydä mitään ostetavaa siitä liikkeestä. 

Aloittaja on 19-vuotias! Ilmeisesti vasta omilleen lähtenyt! Hän ansaitsee edelleen vanhemmiltaan huomiota, ja varmasti tarvitsee vielä monenlaista omaan kotiinsa, tai vähintään sitä lahjakorttia.

Ohis...mä tuolla jo aiemmin ehdotin, että eikö tuollaisia tarpeellisia juttuja voisi pyytää synttärilahjaksi? Tai vanhemmat ihan muuten vaan avustaa nuorta omilleen muuttamisessa? Miksi juuri jouluna pitäisi saada tietyt tavarat? Sehän tarkoittaisi, että saman verran pitäisi ostaa lahjoja myös tälle isosiskolle ja hänen miehelleenkin. Nykyisin tuntuu monilla olevan hyvin tarkkaa, että sisarusten pitäisi aina saada yhtä paljon. Miksi tässä tapauksessa vain toisen pitäisi saada, mutta toisen ei? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vakavissani kysyn. Vanhempi siskoni sai syksyllä toisen lapsensa ja nyt en enää itse saa lahjoja sukulaisilta.

Tuntuu, kuin en enää kuuluisi perheeseen. Jouluperinteistä luovuttiin jo viime vuonna.

Mitään tekemistä ei ole, ja pitäis ihailla siskon lapsia jotka eivät ole kiitollisia...

Kyllä sä kuulut edelleen perheeseen, mutta et ole enää lapsi. Teidän jouluissanne on tapahtunut sukupolvenvaihdos : on uudet pikkulapset ja "vanhoista lapsista" on tullut aikuisia. Tuskin siskosikaan saa enää sukulaisilta lahjoja. 

Surkea mukaselitys. Vaikka joulussa on läsnä uutta sukupolvea, on törkeää olla ottamatta huomioon myös edellisiä sukupolvia.

Mäpä annan yhden vinkin: kun ap ottaa huomioon uuden sukupolven, myös muut ottavat huomioon ap:n. Siskon lapsissa on ihan varmasti tekemistä ap:llekin. Ei hänen tarvitse istua sohvannurkassa ja odottaa, milloin muut huomioivat hänet. Kun hän vaikka leikkii vähän aikaa siskonsa lasten kanssa niin, että sisko voi jutella vanhempien kansssa, vanhemmat taas sen jälkeen leikkivät lastenlastensa kanssa, jotta ap voi jutella siskonsa kanssa. Meillä ainakin pienten lasten vanhemmat suorastaan nauttivat siitä, että saavat hetken aikaa olla ilman "vahti- ja viihdyttämisvuoroa", kun vuorollaan kaikki paikalla olevat viihdyttävät lapsia ja muut aikuiset saavat sen aikaa keskittyä lasten sijasta toisiinsa. 

Enkä nyt oikein jaksa uskoa, että ap:n joulussakaan kinkun ja laatikoiden sijasta on nyt makaronimössöä ja äidinmaitoa. Tai että ei ole joulukuusta. Tai telkkarista ei tule joulurauhan julistusta. 

Tuo lahjojen antaminen on oikeasti hankala asia. Mitä enemmän on lahjottavia, sitä pienemmällä summalla pitäisi jokaiselle saada lahjat. Kauan sitten annoin joululahjat hyvälle ystävälleni ja hänen lapselleen. Sitten tuli toinen lapsi, joka on kummilapseni. Vielä ensimmäisenä jouluna laitoin lahjat kaikille, mutta seuraavana vuonna oli jo kolmaskin lapsi. Ei mulla ollut enää varaa laittaa heille kaikille lahjoja ja aloin laittaa vain kummilapselleni. Mitä vanhemmaksi olen tullut, sitä enemmän omassakin perheessä on lahjottavia. Ensin oli vanhempieni ja siskoni lisäksi siskoni puoliso, sitten omat ja siskoni lapset sekä oma puolisoni, nyt on siskoni lasten puolisot ja omien lasteni puolisot sekä siskoni lapsenlapset. Monessa perheessä todetaan, että kun aikuisten toisilleen antamat lahjat alkavat olla tyyliin suklaarasia ja sukat, on hyvä ajankohta luopua aikuisten lahjomisesta. 

Millä verukkeella oletat, ettei ap huomioi myös lapsia ja osallistu pöydän kattamisiin sun muihin? Siinä edellisessä ketjussa oli ihan sama ongelma, oletettiin vain, että lapseton istuu naama mutrussa sohvalla itkemässä että miksette huomioi mua.

Minä ainakin oletan niin, koska ap sanoi aloituksessaan ettei ole mitään tekemistä, voi vain tuijottaa lapsia.

Laskeeko joku yhdessä hoidettavat keittiöhommat tekemiseksi? Riittääkö niitä muka koko päiväksi? Miksi aikuisen pitää vain antaa mutta ei saada?

No kerropas nyt, mitä ne muut aikuiset saavat enemmän kuin ap? 

Ilmeisesti hyvän mielen lasten riemusta. Jos se heille riittää, niin mikäs siinä. Kuopuksen jättäminen ilman lahjaa on silti vanhemmilta törkeä teko, mikä viestii että hän ei enää ole tärkeä.

Miten niin viestittää, ettei ole tärkeä? Käsittääkseni esikoinenkaan ei saa mitään lahjoja enää. Esikoinenhan olisi vanhemmilleen vähemmän tärkeä, jos kerran kuopus saisi lahjoja ja esikoinen ei. Sitäpaitsi joissain perheissä - kuten meillä - kuopus on se, jolla on ensimmäisenä lapsia. 

Moni on ollut sitä mieltä, että omien lasten myötä joulu on alkanut taas tuntua joululta. Useimmiten ehdotus aikuisten lahjojen pois jättämisestä tulee juuri lapsiperheiden vanhemmilta. Sitäkin voit miettiä, onko kivaa että vanhemmat laittaa satasia lastenlasten lahjoihin eli antaa huomattavan taloudellisen avun aikuisille lapsilleen, ja jättää osan lapsistaan huomioimatta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vakavissani kysyn. Vanhempi siskoni sai syksyllä toisen lapsensa ja nyt en enää itse saa lahjoja sukulaisilta.

Tuntuu, kuin en enää kuuluisi perheeseen. Jouluperinteistä luovuttiin jo viime vuonna.

Mitään tekemistä ei ole, ja pitäis ihailla siskon lapsia jotka eivät ole kiitollisia...

Kyllä sä kuulut edelleen perheeseen, mutta et ole enää lapsi. Teidän jouluissanne on tapahtunut sukupolvenvaihdos : on uudet pikkulapset ja "vanhoista lapsista" on tullut aikuisia. Tuskin siskosikaan saa enää sukulaisilta lahjoja. 

Surkea mukaselitys. Vaikka joulussa on läsnä uutta sukupolvea, on törkeää olla ottamatta huomioon myös edellisiä sukupolvia.

Mäpä annan yhden vinkin: kun ap ottaa huomioon uuden sukupolven, myös muut ottavat huomioon ap:n. Siskon lapsissa on ihan varmasti tekemistä ap:llekin. Ei hänen tarvitse istua sohvannurkassa ja odottaa, milloin muut huomioivat hänet. Kun hän vaikka leikkii vähän aikaa siskonsa lasten kanssa niin, että sisko voi jutella vanhempien kansssa, vanhemmat taas sen jälkeen leikkivät lastenlastensa kanssa, jotta ap voi jutella siskonsa kanssa. Meillä ainakin pienten lasten vanhemmat suorastaan nauttivat siitä, että saavat hetken aikaa olla ilman "vahti- ja viihdyttämisvuoroa", kun vuorollaan kaikki paikalla olevat viihdyttävät lapsia ja muut aikuiset saavat sen aikaa keskittyä lasten sijasta toisiinsa. 

Enkä nyt oikein jaksa uskoa, että ap:n joulussakaan kinkun ja laatikoiden sijasta on nyt makaronimössöä ja äidinmaitoa. Tai että ei ole joulukuusta. Tai telkkarista ei tule joulurauhan julistusta. 

Tuo lahjojen antaminen on oikeasti hankala asia. Mitä enemmän on lahjottavia, sitä pienemmällä summalla pitäisi jokaiselle saada lahjat. Kauan sitten annoin joululahjat hyvälle ystävälleni ja hänen lapselleen. Sitten tuli toinen lapsi, joka on kummilapseni. Vielä ensimmäisenä jouluna laitoin lahjat kaikille, mutta seuraavana vuonna oli jo kolmaskin lapsi. Ei mulla ollut enää varaa laittaa heille kaikille lahjoja ja aloin laittaa vain kummilapselleni. Mitä vanhemmaksi olen tullut, sitä enemmän omassakin perheessä on lahjottavia. Ensin oli vanhempieni ja siskoni lisäksi siskoni puoliso, sitten omat ja siskoni lapset sekä oma puolisoni, nyt on siskoni lasten puolisot ja omien lasteni puolisot sekä siskoni lapsenlapset. Monessa perheessä todetaan, että kun aikuisten toisilleen antamat lahjat alkavat olla tyyliin suklaarasia ja sukat, on hyvä ajankohta luopua aikuisten lahjomisesta. 

Millä verukkeella oletat, ettei ap huomioi myös lapsia ja osallistu pöydän kattamisiin sun muihin? Siinä edellisessä ketjussa oli ihan sama ongelma, oletettiin vain, että lapseton istuu naama mutrussa sohvalla itkemässä että miksette huomioi mua.

Minä ainakin oletan niin, koska ap sanoi aloituksessaan ettei ole mitään tekemistä, voi vain tuijottaa lapsia.

Laskeeko joku yhdessä hoidettavat keittiöhommat tekemiseksi? Riittääkö niitä muka koko päiväksi? Miksi aikuisen pitää vain antaa mutta ei saada?

No kerropas nyt, mitä ne muut aikuiset saavat enemmän kuin ap? 

Ilmeisesti hyvän mielen lasten riemusta. Jos se heille riittää, niin mikäs siinä. Kuopuksen jättäminen ilman lahjaa on silti vanhemmilta törkeä teko, mikä viestii että hän ei enää ole tärkeä.

Minkä ikäisenä niille muille sun sisaruksille vanhemmat vielä osteli lahjoja? Eivätkö enää välitä heistä eivätkä he ole tärkeitä kun heille ei enää osteta lahjoja?

Onko vanhemmillasi varmasti varaa ostaa kaikille lahjoja? Miksi sinulle aikuiselle pitäisi vanhempien ostella lahjoja jos eivät osta muillekaan aikuisille, miksi sinä olet erityinen?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niin, tässä on ap:llä se ongelma että aikuiseksi tuleminen on joskus hankalaa, kun itse haluaisi vielä olla lapsi kun menee vanhempien kotiin, ja toisaalta pitää olla aikuinen kun elää ja asuu omillaan kuten ikään kuuluu.

Mielenkiintoinen kysymys ap on se, että ostaako kaikki kaikille aikuisillekin lahjat? Ostatko sinäkin kaikille aikuisillekin lahjat? Vai onko niin, että aikuiset ostaa lapsille lahjoja, ei toisilleen, ehkä puolisot toisilleen, ja nyt oletus on että kun on 19v niin lasketaan aikuiseksi ja oletetaan että käyttäytyy sen mukaan?

Joulu on kaikkien juhla, hartaassa uskonnollisessa mielessä, joulupukkeilumielessä se on lasten juhla, aikuiset tietää ettei joulupukkia ole ja muutenkin, aikuisilla on ennestään jo kaikkea niin paljon että on todella vaikea keksiä mitään järkeviä lahjoja, useimmat aikuiset sanoo ettei halua lahjoja, eivät tarvitse enää yhtään tuikkukippoa tai lakanoita. Toki kaikki voivat ostaa toisilleen lahjakortit, mutta mitä järkeä siinä on, helpompi kun kaikki käyttää sen rahan itse siellä missä tykkää, ettei tule sitten niitä Pentikin lahjakortteja sellaisille joka ei löydä mitään ostetavaa siitä liikkeestä. 

Aloittaja on 19-vuotias! Ilmeisesti vasta omilleen lähtenyt! Hän ansaitsee edelleen vanhemmiltaan huomiota, ja varmasti tarvitsee vielä monenlaista omaan kotiinsa, tai vähintään sitä lahjakorttia.

Ohis...mä tuolla jo aiemmin ehdotin, että eikö tuollaisia tarpeellisia juttuja voisi pyytää synttärilahjaksi? Tai vanhemmat ihan muuten vaan avustaa nuorta omilleen muuttamisessa? Miksi juuri jouluna pitäisi saada tietyt tavarat? Sehän tarkoittaisi, että saman verran pitäisi ostaa lahjoja myös tälle isosiskolle ja hänen miehelleenkin. Nykyisin tuntuu monilla olevan hyvin tarkkaa, että sisarusten pitäisi aina saada yhtä paljon. Miksi tässä tapauksessa vain toisen pitäisi saada, mutta toisen ei? 

Koska erityisesti joulu on se juhla, jolloin kaikilla on lupa tuntea antamisen ja saamisen iloa. Miksi lahja pitäisi antaa juuri synttärilahjaksi? Miksi isosiskolla on oikeus päättää että sisarus ja vanhemmat eivät saa muistaa toisiaan?

Että te olette sekaisin. Kaikki. Toisella on paha mieli, ja te sen kun lyötte lisää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

19-vuotias kestää sen verran, että syö sen jouluruuan porukassa ja lähtee sitten omaan joulun viettoonsa kavereiden kanssa. Siis jos kotona ei kerta ole mitään sen kummempaa tekemistä kuin olla möllöttää.

Kaikki nuoret eivät halua mitään "omaa joulunviettoa kavereiden kanssa", vaan yhteistä aikaa oman perheen kanssa!Mikä siinä on niin vaikeaa ymmärtää? Tuliko järki vauvan mukana toosasta ulos, vai oliko sitä alunperinkään?

No mutta jos ei viihdy siellä oman perheen joulunvietossa? Jos ei saa iloa siitä kun katsoo lasten iloa uusista leluista? Jos ei saa iloa siitä että voi viettää aikuisten kanssa mukavia hetkiä glögiä juoden ja jutellen, vaan katkerana kyttää lahjoja kuin pikkulapsi?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niin, tässä on ap:llä se ongelma että aikuiseksi tuleminen on joskus hankalaa, kun itse haluaisi vielä olla lapsi kun menee vanhempien kotiin, ja toisaalta pitää olla aikuinen kun elää ja asuu omillaan kuten ikään kuuluu.

Mielenkiintoinen kysymys ap on se, että ostaako kaikki kaikille aikuisillekin lahjat? Ostatko sinäkin kaikille aikuisillekin lahjat? Vai onko niin, että aikuiset ostaa lapsille lahjoja, ei toisilleen, ehkä puolisot toisilleen, ja nyt oletus on että kun on 19v niin lasketaan aikuiseksi ja oletetaan että käyttäytyy sen mukaan?

Joulu on kaikkien juhla, hartaassa uskonnollisessa mielessä, joulupukkeilumielessä se on lasten juhla, aikuiset tietää ettei joulupukkia ole ja muutenkin, aikuisilla on ennestään jo kaikkea niin paljon että on todella vaikea keksiä mitään järkeviä lahjoja, useimmat aikuiset sanoo ettei halua lahjoja, eivät tarvitse enää yhtään tuikkukippoa tai lakanoita. Toki kaikki voivat ostaa toisilleen lahjakortit, mutta mitä järkeä siinä on, helpompi kun kaikki käyttää sen rahan itse siellä missä tykkää, ettei tule sitten niitä Pentikin lahjakortteja sellaisille joka ei löydä mitään ostetavaa siitä liikkeestä. 

Aloittaja on 19-vuotias! Ilmeisesti vasta omilleen lähtenyt! Hän ansaitsee edelleen vanhemmiltaan huomiota, ja varmasti tarvitsee vielä monenlaista omaan kotiinsa, tai vähintään sitä lahjakorttia.

Ohis...mä tuolla jo aiemmin ehdotin, että eikö tuollaisia tarpeellisia juttuja voisi pyytää synttärilahjaksi? Tai vanhemmat ihan muuten vaan avustaa nuorta omilleen muuttamisessa? Miksi juuri jouluna pitäisi saada tietyt tavarat? Sehän tarkoittaisi, että saman verran pitäisi ostaa lahjoja myös tälle isosiskolle ja hänen miehelleenkin. Nykyisin tuntuu monilla olevan hyvin tarkkaa, että sisarusten pitäisi aina saada yhtä paljon. Miksi tässä tapauksessa vain toisen pitäisi saada, mutta toisen ei? 

Koska erityisesti joulu on se juhla, jolloin kaikilla on lupa tuntea antamisen ja saamisen iloa. Miksi lahja pitäisi antaa juuri synttärilahjaksi? Miksi isosiskolla on oikeus päättää että sisarus ja vanhemmat eivät saa muistaa toisiaan?

Että te olette sekaisin. Kaikki. Toisella on paha mieli, ja te sen kun lyötte lisää.

Miten se isosisko voisi päättää mitä muut aikuiset tekee? Miten voisi estää vanhempiaan ostamasta kuopukselleen ja hänelle itselleen lahjaa? Vahtisi koko vuoden heidän ostoksiaan 24/7?