Outoa, kun mies hyväksyy sukulaisten vierailun vaikka koti on sata kertaa sotkuisempi kuin näillä
Eli ollaan oltu vierailuilla miehen sukulaisten luona ja kaikilla on siistit kodit, myös heidän aikuisilla lapsillaan. Meillä on aina ollut ihan hirveän näköistä sotkua, jonka kanssa luovutin joitain vuosia sitten. En asu enää edes miehen ja lasten kanssa, koska en voinut hyvin siellä. Nyt jotkut miehen sukulaiset ovat kuulemma tulossa käymään kahvilla päivän varoitusajalla. Siinä menee sitten sekin kuvitelma heiltä, että olisimme kuin kaikki muut. En ole asunut kesän jälkeen kotona, eikä siellä ole ainakaan siistiytynyt sen jälkeen. Omassa arjessa sotku ei haittaa, ellei sitä ala katsoa ulkopuolisen silmin, mutta jos alkaa niin tukka nousee pystyyn, ihan hirveää verrattuna muihin ihmisiin. En tajua, miksei mies sano sukulaisilleen, ettei käy, että he tulevat tai pidä siistimpää yllä, jos vierailut on okei. Nyt sitten sukulaiset voivat paheksua perhettämme kaikille, vaikka muita ei ole sisällä asti käynytkään. En pysty menemään paikalle ylpeänä esittelemään tuotostamme, vaikka en ole virallisesti muuttanut pois kotoa.
Kommentit (449)
Mutta mikä siinä siivoamisessa sitten niin vaikeaa on. Imuroimatta voi olla vaikka 2 viikkoa, eikä koti näytä vielä mitenkään pahalta. Vaikka imuroisi kerran kuukaudessa niin koti on vielä ihan siedettävässä kunnossa. Parin viikon välein sitten petivaatteet vaihtoon ja samalla vessanpytty siistiksi. Tiskit ja pyykit voi pestä vaikka viikonloppuna. Tiskiä tulee yllättävän vähän kun ei ota aina uutta lautasta kaapista tai sitä uutta lasia. Syönnin jälkeen se vaan huuhtastaan ja takasin kaappiin. Päälivaatteitakaan tarvitse jokapäivä vaihtaa, muuta kun alusvaatteet ja nekin heittää vaan suoraan pesukoneeseen ja sitten kun se on täynnä niin ei muuta kun kone pyörimään ja menee 5 min kun sen tyhjentää. Sillä siisti ja sinillä siivous sujuu!
Vierailija kirjoitti:
Sä voit mennä ja yrittää pelastaa sen mitä on pelastettavissa, eli siivota siellä siihen viimeiseen minuuttiin asti kunnes tulevat. Mutta todnäk löytävät silti jonkin asian mikä on heidän standardeillaan väärin päin ja se on sinun vikasi koska sinun vastuullahan on että asia on väärin koska et ole sitä korjannut/olet laittanut sen väärin. Miehen vika ei ole koskaan sillä miehethän eivät sellaista tee/hoida kotia/siivoa, joten arvostelu ei tietenkään kosketa häntä.
Tai sitten voit vaan antaa olla ja olla pois siitä tapaamisesta. Sillä myös tässä vaihtoehdossa löytyy arvosteltavaa. Ja taas vika on yksinomaan sinun. Jos olet poissa niin itsellesi jää edes hieman parempi fiilis kun ei tarvitse olla näkemässä ja kuulemassa sitä jeesustelua.
Teetpä miten tahansa niin näin se menee.
Näinhän se, menee, jos ne ihmiset ovat vähänkään normaaleja :D
Jos heissä on munaa olla epänormaaleja, siellä ois odotettavissa hyväksyvämpi (kuin tuo) yllätys, mutta en aio mennä pahoittamaan mieltäni kokeilemalla, että kumpaa osastoa ovat. Ja olkoot normaaleita, jos se on heille normaalia, mutta mun mielä ei tarvitse sillä enää pahoittaa.
ap
Olet siis saamaton siivoaja ja kontrollifriikki samaan aikaan? Jännää. Sä et voi hallita tilannetta entisessä kodissasi tai sukulaisten reaktioita, joten lopeta asian vatvominen. Eiköhän ne tunne sua sen verran, etteivät ylläty enää mistään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älä keskity siihen mitä muut ajattelee, keskity enemmän omaan elämääsi. Jos et viihdy sirkuksessa kodissa siivoa, jos et viihdy vieraiden kanssa älä kutsu vieraita mutta anna muiden kutsua jos he haluavat.
No miten toi toimii, jos asun jonkun kanssa ja kumpikaan ei halua siivota, mutta toisesta on ok sallia sinne jonkun tulla? Varsinkin kun ei edes varoita näitä ennakkoon, että meillä on tosi paskaista verrattuna teille?
apOnko kenenkään pakko asua yhdessä ihmisen kanssa joka haluaa kutsua vieraita kotiin mutta itse haluaa olla koko ajan mieluiten yksin?
No miksi mies sitten esitti haluavansa olla kanssani, jos ei mun ehdoilla?
apSitä kannattaa varmasti kysyä mieheltä miksi hän sinun kanssasi haluaa olla ehkä ehdoistasi huolimatta tuskin kuitenkaan niiden takia.
No luuletko, etten ole kysynyt?
apNo miksi sinä sitten asiaa palstalla kysyt? Miksi mies sinun kanssasi haluaa olla? Miksi sinä haluat olla miehesi kanssa joka selvästikään ei tee asioita kuten haluat?
No voisi kai mieskin muuttua? Vähänkö mun piti lapsena muuttua äitini takia? Minunko se vain tässä maailmassa piti muuttua joksikin, kuka en ole, ei kenenkään muun?
apEpäilen että miehessä ei ei mitään muutosta ole tapahtunut vaikka hän ei olisikaan muuttunut toivomaan suuntaan, harvoin ihmiset muuttuu sillä tavalla kuin toivomme. Epäilen hiukan sitäkin että sinä olisit muuttunut äitisi toivomusten mukaiseksi.
Niin no enhän mä pystynytkään tulemaan niiden mukaiseksi, mutta ainakin se varmisti sen, etten hyväksy sitten omia, virheelliiä toiveitanikaan. Mutta te muut saatte hyväksyä omanne, kumppanienne pitäessä niitä paskoina. Se on väärin.
apPitää kumppania paskoina? Miksi niin pitäisi tehdä? Eikö silloin ole parempi elää ilman sitä paskoja kumppania?
No siis tarkoitan, että jos kumppaninne ei hyväksy kaikkea teissä.
apMiksi olisin kumppanin kanssa joka ei hyväksy minua tai kumppani minun kanssa jos minä en häntä hyväksyisi? En ymmärrä mikä se sellainen parisuhde on jossa toista ei hyväksytä. Silloin parisuhde kannattaa mielestäni päättää.
No en usko, että kukaan hyväksyy kumppanissaan koskaan kaikkea, tai aika harvinaista se ainakin on.
apKyllä minä ainakin olen tavannut paljonkin pareja jotka hyväksyy toisensa. Se ei tietenkään tarkoita että olisi tyytyväinen kaikkiin asioihin puolisossasi, mutta nekin ominaisuudet on mahdollista toisessa hyväksyä. On mahdollista hyväksyä se että toinen arvostaa ja haluaa kutsua vieraita vaikka itse ei niin vieraista välittäisi. Silloin keksitään joku ratkaisu tilanteeseen, ehkä toinen lähtee pois siksi ajaksi kun toinen viettää aikaa vieraiden kanssa tms.
No ei se tässä tapauksessa auttaisi, koska se menisi juurikin mun piikkiin, mille meillä näyttää.
ap
Vierailija kirjoitti:
Olet siis saamaton siivoaja ja kontrollifriikki samaan aikaan? Jännää. Sä et voi hallita tilannetta entisessä kodissasi tai sukulaisten reaktioita, joten lopeta asian vatvominen. Eiköhän ne tunne sua sen verran, etteivät ylläty enää mistään.
Ei tunne.
ap
Vierailija kirjoitti:
Ja minusta lisäksi kumppanin kanssa tulisi pystyä olemaan, vaikkei hyväksy tässä kaikkea ja opetella hyväksymään. Kun on kerran hänet valinnut. Toki tämä ei koske itsen ahoinpitelyä tai muuta sellaista. Mutta se on ihan helvetin vaikeaa. Jos jokin alkaa ärsyttää, otetaan ero, koska ei opetella hyväksymään sitä, joka jo valittiin.
ap
Ei hyväksyminen mitään vaikeaa ole. Paljon vaikeampaa on kokoajan yrittää miettiä asioita joita ei voi hyväksyä muissa. Se kuluttaa äärettömän paljon energiaa.
Vierailija kirjoitti:
Koti kuntoon kirjoitti:
No sitten sä tarvit elämääsi rutiineja. Liity Facebookin ryhmään FlyLady Finland. Siellä on neuvoja miten saa rutiinit hallintaan pienin askelin. Ja vertaistukea.
Tiedän, että tarvitsen. Mutta se, että äitini vei minulta oikeuden olla se, kuka olen on siinä esteenä. Ei pysty samaan aikaan täyttämään sitä ja kantamaan rutiineja jotka vielä itseasiassa tukevat äitini sairaita näkemyksiä. Pitää ensin irrottaa itsensä äitini sairaista ajatuksista siitä, millainen minun pitää olla. Ja se ei ole helppo työ. Eikä ihan pieni. Mutta sitä mukaa kuin etenen, koita omaksua mun rutiinini. Millainen mä olen. Eikä millainenäitini sanoo, että mun pitää olla. En aio kuunnella sitä kakkavittusaatananläskipäätä sen jälkeen elämässäsni enää IKINÄ.
ap
Sun muutokses näyttää tapahtuvan niin etanan vauhtia, että muori on manan majoilla ennen kuin pääset siitä irti.
Vierailija kirjoitti:
Mutta mikä siinä siivoamisessa sitten niin vaikeaa on. Imuroimatta voi olla vaikka 2 viikkoa, eikä koti näytä vielä mitenkään pahalta. Vaikka imuroisi kerran kuukaudessa niin koti on vielä ihan siedettävässä kunnossa. Parin viikon välein sitten petivaatteet vaihtoon ja samalla vessanpytty siistiksi. Tiskit ja pyykit voi pestä vaikka viikonloppuna. Tiskiä tulee yllättävän vähän kun ei ota aina uutta lautasta kaapista tai sitä uutta lasia. Syönnin jälkeen se vaan huuhtastaan ja takasin kaappiin. Päälivaatteitakaan tarvitse jokapäivä vaihtaa, muuta kun alusvaatteet ja nekin heittää vaan suoraan pesukoneeseen ja sitten kun se on täynnä niin ei muuta kun kone pyörimään ja menee 5 min kun sen tyhjentää. Sillä siisti ja sinillä siivous sujuu!
No mies myi vanhan talonsa skutsissa ja sieltä tuli tavaraa, mä jouduin tyhjentämään kesämökiltä tavaraa. Ne laatikot seilaa olohuoneen, vintin ja ulkovaraston väliä, mies siirtelee niitä sinne tänne, koska ne ei oikeasti vain mahdu minnekään. Ei ole lapsiperhearjessa voimia käydä niitä läpi.
ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja minusta lisäksi kumppanin kanssa tulisi pystyä olemaan, vaikkei hyväksy tässä kaikkea ja opetella hyväksymään. Kun on kerran hänet valinnut. Toki tämä ei koske itsen ahoinpitelyä tai muuta sellaista. Mutta se on ihan helvetin vaikeaa. Jos jokin alkaa ärsyttää, otetaan ero, koska ei opetella hyväksymään sitä, joka jo valittiin.
apEi hyväksyminen mitään vaikeaa ole. Paljon vaikeampaa on kokoajan yrittää miettiä asioita joita ei voi hyväksyä muissa. Se kuluttaa äärettömän paljon energiaa.
Mun on ainakin todella vaikea hyväksyä.
ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älä keskity siihen mitä muut ajattelee, keskity enemmän omaan elämääsi. Jos et viihdy sirkuksessa kodissa siivoa, jos et viihdy vieraiden kanssa älä kutsu vieraita mutta anna muiden kutsua jos he haluavat.
No miten toi toimii, jos asun jonkun kanssa ja kumpikaan ei halua siivota, mutta toisesta on ok sallia sinne jonkun tulla? Varsinkin kun ei edes varoita näitä ennakkoon, että meillä on tosi paskaista verrattuna teille?
apOnko kenenkään pakko asua yhdessä ihmisen kanssa joka haluaa kutsua vieraita kotiin mutta itse haluaa olla koko ajan mieluiten yksin?
No miksi mies sitten esitti haluavansa olla kanssani, jos ei mun ehdoilla?
apSitä kannattaa varmasti kysyä mieheltä miksi hän sinun kanssasi haluaa olla ehkä ehdoistasi huolimatta tuskin kuitenkaan niiden takia.
No luuletko, etten ole kysynyt?
apNo miksi sinä sitten asiaa palstalla kysyt? Miksi mies sinun kanssasi haluaa olla? Miksi sinä haluat olla miehesi kanssa joka selvästikään ei tee asioita kuten haluat?
No voisi kai mieskin muuttua? Vähänkö mun piti lapsena muuttua äitini takia? Minunko se vain tässä maailmassa piti muuttua joksikin, kuka en ole, ei kenenkään muun?
apEpäilen että miehessä ei ei mitään muutosta ole tapahtunut vaikka hän ei olisikaan muuttunut toivomaan suuntaan, harvoin ihmiset muuttuu sillä tavalla kuin toivomme. Epäilen hiukan sitäkin että sinä olisit muuttunut äitisi toivomusten mukaiseksi.
Niin no enhän mä pystynytkään tulemaan niiden mukaiseksi, mutta ainakin se varmisti sen, etten hyväksy sitten omia, virheelliiä toiveitanikaan. Mutta te muut saatte hyväksyä omanne, kumppanienne pitäessä niitä paskoina. Se on väärin.
apPitää kumppania paskoina? Miksi niin pitäisi tehdä? Eikö silloin ole parempi elää ilman sitä paskoja kumppania?
No siis tarkoitan, että jos kumppaninne ei hyväksy kaikkea teissä.
apMiksi olisin kumppanin kanssa joka ei hyväksy minua tai kumppani minun kanssa jos minä en häntä hyväksyisi? En ymmärrä mikä se sellainen parisuhde on jossa toista ei hyväksytä. Silloin parisuhde kannattaa mielestäni päättää.
No en usko, että kukaan hyväksyy kumppanissaan koskaan kaikkea, tai aika harvinaista se ainakin on.
apKyllä minä ainakin olen tavannut paljonkin pareja jotka hyväksyy toisensa. Se ei tietenkään tarkoita että olisi tyytyväinen kaikkiin asioihin puolisossasi, mutta nekin ominaisuudet on mahdollista toisessa hyväksyä. On mahdollista hyväksyä se että toinen arvostaa ja haluaa kutsua vieraita vaikka itse ei niin vieraista välittäisi. Silloin keksitään joku ratkaisu tilanteeseen, ehkä toinen lähtee pois siksi ajaksi kun toinen viettää aikaa vieraiden kanssa tms.
No ei se tässä tapauksessa auttaisi, koska se menisi juurikin mun piikkiin, mille meillä näyttää.
ap
Et hyväksy sitä vai miten tuo liittyy kumppanin hyväksymiseen?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sä voit mennä ja yrittää pelastaa sen mitä on pelastettavissa, eli siivota siellä siihen viimeiseen minuuttiin asti kunnes tulevat. Mutta todnäk löytävät silti jonkin asian mikä on heidän standardeillaan väärin päin ja se on sinun vikasi koska sinun vastuullahan on että asia on väärin koska et ole sitä korjannut/olet laittanut sen väärin. Miehen vika ei ole koskaan sillä miehethän eivät sellaista tee/hoida kotia/siivoa, joten arvostelu ei tietenkään kosketa häntä.
Tai sitten voit vaan antaa olla ja olla pois siitä tapaamisesta. Sillä myös tässä vaihtoehdossa löytyy arvosteltavaa. Ja taas vika on yksinomaan sinun. Jos olet poissa niin itsellesi jää edes hieman parempi fiilis kun ei tarvitse olla näkemässä ja kuulemassa sitä jeesustelua.
Teetpä miten tahansa niin näin se menee.Näinhän se, menee, jos ne ihmiset ovat vähänkään normaaleja :D
Jos heissä on munaa olla epänormaaleja, siellä ois odotettavissa hyväksyvämpi (kuin tuo) yllätys, mutta en aio mennä pahoittamaan mieltäni kokeilemalla, että kumpaa osastoa ovat. Ja olkoot normaaleita, jos se on heille normaalia, mutta mun mielä ei tarvitse sillä enää pahoittaa.
ap
Ai onko sun mielestä normaalia että sukulaiset/vieraat aukoo päätä siitä että kohteessa on epäsiistiä? Mun mielestä se on helv junttia kun ei tajuta pitää päätä kiinni vaikka ihmetyttäisikin/ärsyttäisi!
Normaalia on mun mielestä myös pysyä poissa eikä varsinkaan enää ikinä kutsua itse itseään kylään ko.paikkaan vaan tulisi ymmärtää toisten tilannetta että kyllä kutsu käy jos kaivataan (ja mahdollisesti katsoa peiliin että miksi ei kutsua kuulu). Sillä kappas, on muita ihmisiä joita aivan hyvin voi kutsua saman pommin keskelle eikä kenellekään tule vaivaantunut olo. Sillä niissä tapaamisissa ei tarvitse jäykistellä sen ympärillä onko tuolla matto vinossa vai ei.
Tää siivottomuus on ihan harhapolku. Oikeasti sua ketuttaa, että nyt sukulaisille selviää, että olet hylännyt lapsesi.
Mielenkiintoinen ap! Välillä oon ihan varma, että on vaan sitkeä provoilija ja välillä vaikuttaa että olisikin ihan oikeasti sekopää.
Mitä mieltä muut olette, provo vai sekopää?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja minusta lisäksi kumppanin kanssa tulisi pystyä olemaan, vaikkei hyväksy tässä kaikkea ja opetella hyväksymään. Kun on kerran hänet valinnut. Toki tämä ei koske itsen ahoinpitelyä tai muuta sellaista. Mutta se on ihan helvetin vaikeaa. Jos jokin alkaa ärsyttää, otetaan ero, koska ei opetella hyväksymään sitä, joka jo valittiin.
apEi hyväksyminen mitään vaikeaa ole. Paljon vaikeampaa on kokoajan yrittää miettiä asioita joita ei voi hyväksyä muissa. Se kuluttaa äärettömän paljon energiaa.
Sulla on varmaan ollut kasvatus, jossa ei ole koko ajan huomauteltu mikä sussa on vialla ja vaadittu sua olemaan itseasiassa hyväksymättä itsäsi sellaisena kuin olet.
ap
Tuosta edellisen sukupolven taakasta FlyLadykin puhuu ja vääristä ajatusmalleista, esim. "äiti siivosi lattian paremmin kuin mihin itse pystyn, joten en edes lähde yrittämään". FlyLady puhuu kannustavasti ja saa aikaan uusia ajattelumalleja. Ei tarvitse olla täydellinen, otat vain pieniä askelia ja nautit aikaansaannoksistasi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja minusta lisäksi kumppanin kanssa tulisi pystyä olemaan, vaikkei hyväksy tässä kaikkea ja opetella hyväksymään. Kun on kerran hänet valinnut. Toki tämä ei koske itsen ahoinpitelyä tai muuta sellaista. Mutta se on ihan helvetin vaikeaa. Jos jokin alkaa ärsyttää, otetaan ero, koska ei opetella hyväksymään sitä, joka jo valittiin.
apEi hyväksyminen mitään vaikeaa ole. Paljon vaikeampaa on kokoajan yrittää miettiä asioita joita ei voi hyväksyä muissa. Se kuluttaa äärettömän paljon energiaa.
Mun on ainakin todella vaikea hyväksyä.
ap
Oletko koskaan kokeillut?
Vierailija kirjoitti:
Tää siivottomuus on ihan harhapolku. Oikeasti sua ketuttaa, että nyt sukulaisille selviää, että olet hylännyt lapsesi.
No ennemmin se on kipeä asia, kuin asia, joka "ketuttaa". En voi olettaa heidän hyväksyvän minua siitäkään. Siksi vihaan heitä jo valmiiksi.
ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja minusta lisäksi kumppanin kanssa tulisi pystyä olemaan, vaikkei hyväksy tässä kaikkea ja opetella hyväksymään. Kun on kerran hänet valinnut. Toki tämä ei koske itsen ahoinpitelyä tai muuta sellaista. Mutta se on ihan helvetin vaikeaa. Jos jokin alkaa ärsyttää, otetaan ero, koska ei opetella hyväksymään sitä, joka jo valittiin.
apEi hyväksyminen mitään vaikeaa ole. Paljon vaikeampaa on kokoajan yrittää miettiä asioita joita ei voi hyväksyä muissa. Se kuluttaa äärettömän paljon energiaa.
Mun on ainakin todella vaikea hyväksyä.
apOletko koskaan kokeillut?
Oletko sä kokeillut hyväksyä juutalaisten kansanmurhan?
ap
Kyllä minä ainakin olen tavannut paljonkin pareja jotka hyväksyy toisensa. Se ei tietenkään tarkoita että olisi tyytyväinen kaikkiin asioihin puolisossasi, mutta nekin ominaisuudet on mahdollista toisessa hyväksyä. On mahdollista hyväksyä se että toinen arvostaa ja haluaa kutsua vieraita vaikka itse ei niin vieraista välittäisi. Silloin keksitään joku ratkaisu tilanteeseen, ehkä toinen lähtee pois siksi ajaksi kun toinen viettää aikaa vieraiden kanssa tms.