Tuntuu koko ajan että olen jotenkin tyhjä ihminen, en keksi mitään puhuttavaa eikä päässä liiku juurikaan ajatuksia

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä olen aina ollut samanlainen. Minusta tuntuu että siksi olen poikkeuksellisen onnellinen ihminen. Joskus kun olen seurustellut, olen ihan hämmästynyt  millaisia asioita ihmiset päässään pyörittelee ja kuinka paljon he ahdistuvat omista ajatuksistaan. Itse en yleensä ajattele mitään, paitsi käytännön asioita jotka pitää hoitaa. Muuten olen vaan tietoinen kaikesta, aistin, mutta en ajattele.

Haluaisin niin olla samanlainen kuin sinä. Itse en juuri mieti käytännön asioita joita tulisi hoitaa ja jäävätkin usein hoitamatta. Mutta muuten pääni sisällä on kokoajan käynnissä hirveä ajatusten mylläkkä. Usein aika ahdistavia ajatuksia ja kaikenlaisia salaliittoteorioita. En ole juuri ikinä ollut onnellinen ja tiedän että loputon ajatustulva on syy tähän.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä olen aina ollut samanlainen. Minusta tuntuu että siksi olen poikkeuksellisen onnellinen ihminen. Joskus kun olen seurustellut, olen ihan hämmästynyt  millaisia asioita ihmiset päässään pyörittelee ja kuinka paljon he ahdistuvat omista ajatuksistaan. Itse en yleensä ajattele mitään, paitsi käytännön asioita jotka pitää hoitaa. Muuten olen vaan tietoinen kaikesta, aistin, mutta en ajattele.

Haluaisin niin olla samanlainen kuin sinä. Itse en juuri mieti käytännön asioita joita tulisi hoitaa ja jäävätkin usein hoitamatta. Mutta muuten pääni sisällä on kokoajan käynnissä hirveä ajatusten mylläkkä. Usein aika ahdistavia ajatuksia ja kaikenlaisia salaliittoteorioita. En ole juuri ikinä ollut onnellinen ja tiedän että loputon ajatustulva on syy tähän.

.

Onko sulla vielä 2022 sama asia että et ajattele kun käytännön asioita?

Vierailija kirjoitti:

Mä olen aina ollut samanlainen. Minusta tuntuu että siksi olen poikkeuksellisen onnellinen ihminen. Joskus kun olen seurustellut, olen ihan hämmästynyt  millaisia asioita ihmiset päässään pyörittelee ja kuinka paljon he ahdistuvat omista ajatuksistaan. Itse en yleensä ajattele mitään, paitsi käytännön asioita jotka pitää hoitaa. Muuten olen vaan tietoinen kaikesta, aistin, mutta en ajattele.

Onko sulla vielä 2022 sama asia että ei ole ajatuksia?vaan käytännön tekemisten ajattelu?

Minullakin pää voi olla ”tyhjä” ja koen sen levollisena asiana yksin ollessani tai mennessäni nukkumaan. Ajatukset eivät häiritse nukahtamista. Päivällä teen ajatustyötä, mikä kuormittaa ja vapaa-aikana en tee mitään aivoja kuormittavaa. Pitkät, syvälliset keskustelut illanvietoissa ovat minulle kauhistus.

Mulla on sama mutta johtuu epävakaasta persoonallisuudestani. Kun olen oikein ahdistunut ja stressaantunut, tuntuu kuin mieleni menisi sellaiseen 'koomaan' jolloin päässäni on suuri tyhjiö. Silloin et mieti mitään, en menneisyyttä, en tulevaa enkä ole edes oikein hetkessä. Joskus kyllä aika pelottavaa.

Mä mietin ennen koko ajan. Lapsesta asti pyöri ajatuksia niin ettei unta tullut. Toisaalta myös murehdin menneitä ja tulevia alati. Sairastuin psykoosiin ja piti laittaa elämä kerralla uusiksi, rauhoittaa ja etsiä stressittömiä vaihtoehtoja. Sen jälkeen olen ollut samanlainen kuin aloittaja. Olen onnellinen, tyyni ja rauhallinen, mutta toisaalta ei mullakaan ole paljoa keskusteltavaa muiden kanssa kun en oikeastaan ajattele juuri mitään. Itse koen sen niin, että sain tyhjennettyä pääni ns turhista ajatuksista. Tila, johon aiemmin pääsin vain rankan treenin, meditaation tai äärimmäisen väsymyksen jälkeen. Mun on parempi näin, mutta olenhan mä nykyään vähän tylsää seuraa.

Sehän on se tavoiteltava mielentila, ettei mieti menneitä eikä tulevia, on vain hetkessä. Silloin ihminen voi olla onnellinen jatkuvasti. Ei murehdi mitään turhia menneistä eikä tulevista.

Onko joillakin pelkkien käytännön asioitten ajattelu ettei ajattele muita asioita kun käytännön asioita?

Onko kellään käytännön asioiden ajattelu vaan?vastaatkaa tähän!