Kivien oma aihe vapaa

Täällä vulkaaninen kivi Madeiralta! Eivätpähän suomalaisturistit ottaneet mukaansa, vaikka kovasti kehuivat. Olisi ollut hauska nähdä vähän pohjoisempaa seutua. No, ehkä seuraavalla kertaa!

Mitä tehdä rasittavalle työkaverille joka esittäytyy joka paikassa smaragdina ja suuttuu jos häntä kutsutaan vihreäksi berylliksi mikä hän todella on. Jokainen näkee että tyyppi on liian vaalea smaragdiksi, mutta jos siitä koittaa varovasti sanoa niin ottaa hirveät pultit, syyttää valaistusta ja meitä vieruskavereita jotka muka saamme hänet näyttämään todellista kalpeammalta.

Miten tuon saisi hyväksymään että kaikki me tässä kaulakorussa ollaan puolijalokiviä?

t: elämäänsä ihan tyytyväinen granaatti

Mies söi lasten fossiiliötökät!

Eikä yhtään välitä että nyt lapsista tulee väritöntä hiekkakiveä jonka tutkijat hakkaavat palasiksi etsiessään jotain mielenkiintoista?

olen kivi muinaisessa Liitonarkkien kantajistossa ja maannut kateissa pitkään

Tekisi mieli ottaa ero ja lähteä vierimään vapaasti. Kuinka kauan hiushalkeamalla kestää suurentua tarpeeksi? Ihan tavallista kalliota metsämaastossa ollaan, lähistöllä kyllä aika paljon irtokiviäkin.

Täällä Uurim ja Tummim on veljeni. Minua hipelöidään  henkisesti amerikan mormonitemppeleissä. Feikkaustahan olen mutta pitäähän ihmisille keksiä mystiikkaa kun ei niitä oikeita navigaattoreitakaan ole ollut aina käytössä. Onneksi nykyään on Fireboxi ja Kuukle. Niillä perusmormoni agentti pärjäilee oikein hyvin seuraavalle ovelle.

Saako kiwikin osallistua ;)? Uudesta Seelannista olen sellainen pyöreä vipeltäjä joka väistelee kissoja.

Italian kuumalta calderalta Napolin kupeesta- vielä tästä sinkoan pitkälle ja sitten tulee monelle lähtö Naplesta ja koko Eurooppa joutuu käymään neuvotteluja kivijumalien lepyttelemiseksi.

Vierailija kirjoitti:

Kivien arvoluokitus, mitä mieltä?

virtsakivet, hammaskivet, mikä tahansa sepelin sekaan vajonnut kivi, kivirauniot: alaluokkaa jotka voisi siivota pois olemasta

kvartsit, gneissit, graniitit, hiekkakivet jne: perus wt-rahvasta, näitä on joka paikka täynnä, enimmäkseen tyhjäntoimittajia tai perus duunariammateissa kuten katukivinä, hautakivinä, keittiötasoina ym. Jotkut ovat ihan nättejäkin mutta ei näitä kyllä hienommiksi kiviksi voi erehtyä luulemaan vaikka miten yrittäisivät

marmorit, fossiileja sisältävät kivet: kuvittelevat olevansa vähän parempia vaikka pohjimmiltaan ovat ihan normaaleja kivilajeja monessa paikassa

puolijalokivet: Parhaat yksilöt saatetaan kovan hiomisen jälkeen istuttaa jopa jalokivien seuraan, mutta useimmat eivät eroa mitenkään olennaisesti peruskivistä, ovat vaan olevinaan eivätkä meinaa kelpuuttaa muita kuin koristehommia.

jalokivet: yläluokka jonka merkittäviä edustajia ei tosin Suomessa juurikaan ole. Työskentelevät lähes aina arvoesineinä, tavallisissa hommissa näitä ei näe (poislukien teollisuustimantit jotka ovat yleensä sukujensa mustia lampaita).

Finlanditalon marmorilaatat edustavat rappeutuvaa yläluokkaa.

Olen kivivauva, ollut jo 25 vuotta.

Kuolin kohtuun ja kivetyin.

Äiti ihmettelee vatsakipua, vaikka täytyyhän hänen tietää.

Ei jumankautsi.

Hengasin kavereiden kanssa tuolla Porvoossa päin vuosikymmeniä, ja nyttemmin vuosia ihanassa kasassa täällä jossain stadin suunnalla, melkein oltiin vaivuttu horrokseen, kun yhtäkkiä joku äijä nappas mut ja alkoi takoa moukarilla.  Nyt oon ahdettuna katukiveksi tänne johonkin helvatan saareen. Suomenlinnasta noi viereiset kivet puhuu.

Kuulemma kesällä kaikki talloo päälle. Mihin voi valittaa??

Hei kaikki!

Olen hammaskivi. Minua ahdistaa, kun hammashygienisti raaputtaa minua aina pois, se tuntuu todella ikävältä. Ikään kuin en olisi riittävän tärkeä tähän maailmaan. Miksi minut halutaan poistaa planeetalta? Olen kuitenkin ajatteleva ja toimintakykyinen, leviän ja muutan mahtavasti isäntäni hammaskaluston väriä jo ihan lyhyessäkin ajassa. Miksei hammaskivi voi tulla muotiin jo?

Raaputtakaa pois. Mutta tulen aina takaisin. Onko tämä ikuinen kierre? 

Vierailija kirjoitti:

Finlanditalon marmorilaatat edustavat rappeutuvaa yläluokkaa.

Joo, täällä Suomessa. Kertoo jotain siitä millaisessa junttilassa eletään. Esim. Italiassa marmorit ovat ihan tavallisia kiviä, töissä lattia- ja seinälaattoina. No jotkut pääsee patsaiksi, mutta ei sekään ole siellä paljon hautakiveä kummempi tehtävä. Kun sitten pääsevät Suomeen ovat heti yläluokkaa, se kertoo lähinnä siitä että meiltä puuttuu oikea jalokiviluokka lähes täysin. Luonnosta löytyy ihan hitusia, ja kansakin on niin pihiä ettei meille saada muodostettua oikeaa yläluokkaa edes tuontijalokivistä.

No, saavatpa Carraranmarmorit kiittää onneaan siitä että päätyivät Suomeen, täällä ne sentään noteerataan jotenkin.

Olen pieni Kuukivi, työskentelen hopeasormuksessa. Olen vaatimaton, hiljainen ja runollinen, tarvitsen hieman valoa paljastaakseni sisäisen kauneuteni. Onnekseni omistajani osaa arvostaa minua, joten olen onnellinen ja tyytyväinen elämääni.  Täydenkuun aikaan saan kyvyn vahvistaa omistajani ja hänen kumppaninsa rakkautta ♥

Onko muita kaltaisiani, jotka ovat löytäneet kutsumuksensa, paikkansa elämässä ja rakkauden?

Vai että briljantti. Suonet anteeksi mutta ei tuolla kidejärjestelmällä 😋

Vaikka ei sekään vielä auvoa takaa jos kuutiolliseksi on kasvanut, sillä saattaa päätyä holviin kuten aiemmin saimme lukea jonkun onnettoman kiviparan kohtalosta. Olihan se siihen aikaan meidän kaikkien hartain toive, mutta näin jälkikäteen ajatellen olen ikihyvikseni kiitollinen ettei minua noukittu sahausjonoon.

Taidan olen epäelävä esimerkki siitä että trigonisellakin voi päästä arvostettuun asemaan, huolimatta siitä vaikka olisi sattunut saamaan sulkeumia huonojen kasvuolosuhteiden vuoksi. Toki esiintymäni on maailmankuulu, joten se on avittanut matkallani monessa kohtaa.

Niinhän se on että kuka tahansa on kaunis kun oikein sahataan parhaat puolet esiin ja kiillotetaan pintaa. Minun viisteeni ovat sentään aidot.

Terveisiä vaan täältä ruusuvesimaljasta sinne istukoihinne, ei käy kateeksi!

Vähänkö ärsyttää kun yks tuttu aina kehuskelee kultasuonillaan. Ihan kuin se olis ainut maailmassa joka vähän kiiltää, huoh...

Alkaa tää ilmaston lämpeminen olemaan jo vähän liikaa. Tulispa taas jääkausi niin sais vähän sileemmän pinnan. Ei tarttis olla niin kateellinen rantakiville, ne kyllä kelpaa kaikille. "Voi kun kaunis ja sileä kivi!" Milloin joku ihastelisi minua ja haluais muistoksi kivalta metsäretkeltä?!

Kiviäkin kiinnostaa.

Olen päätynyt katukiveksi. Ylitseni kävellään päivittäin. Olen täynnä patoutunutta vihaa ja haaveilen ikkunalasin läpi lentämisestä.

Nyt apua! Olen timantti erään vanhan rouvan korvakorussa. Muuten olisi mukavaa, näen maailmaa kyllä, mutta olen hajusteyliherkkä. Tuo matamin hajuvesi pistää oksettamaan. Vieressäni oleva smaragdi ei tule juttuun kanssani kun aina kuulemma valitan ja annan välillä ylen. Mutta ei tälle voi mitään että tuo hyttysmyrkky ei ole hyväksi minulle :( toivottavasti rouva kuolee kohta ja pääsen luultavasti lasten käsien kautta johonkin hienoon koruliikkeeseen suojalasin taakse. Kunhan eivät vaan käytä liian voimakkaita lasinpesuaineita...