Mitä ajattelette ihmisestä joka meditoi?
Kommentit (17)
Riippuu aika paljon ihmisestä millainen on muuten. Yleensä ajattelen, että jollain tasolla tiedostava ihminen, joka on kiinnostunut elämän henkisestä puolesta. Tai ihan normityyppi, joka tekee sitä vastapainona hektiselle arjelle.
Enpä oikein mitään. Mindfulness-meditaatio on niin kovasti muotia että ei sen harjoittajista voi mitään ihmeempää päätelmää tehdä. Ei välttämättä esim. ole kiinnostunut sen enempää henkisyydestä vaan voi käyttää meditaatiota vain saadakseen aivoistaan vaativaan työhön kaiken kapasiteetin irti.
Vierailija kirjoitti:
No tulee mieleen ekana, että on hörhö, jota kiinnostaa kaikki vaihtoehtojutut muutenkin. Eli että on vähän hurahtaja, usko ja tunteet menee järkijuttujen edelle jossain asioissa.
Mutta sitten kun itse tunnen sellaisia, jotka on avoimia näille jutuille niin tiedän sit myös tilanteita ja syitäkin, miksi. Ja nykyajan työelämä voi olla rankkaa, meditointi voi olla hyvä vastapaino. Eli siis itsellä kaksijakoinen suhtautuminen, toisaalta ymmärrän ja hyväksyn, toisaalta suhtaudun varautuneesti.
Lässyn lässyn länkyttäjä.
Mikset ennemmin kysyisi, yksinkertaisesti vain : ' mitä ajattelet meditoinnista ?'
Minä meditoin ja joogaan. Käyn myös bodypumpissa ja kickboxingissa, harrastan lisäksi kutomista, kalastusta ja mallasviskejä. Kaupallisen alan korkeakoulututkinto ja töissä käytän jakkupukuja. En myöskään ole kasvissyöjä.
Ei mun mielestä meditoivia ihmisiä voi lokeroida samaan kategoriaan. Itselleni meditaatio on opettanut kärsivällisyyttä ja lempeyttä, ei siinä sen kummempaa elämänfilosofiaa takana ole.
Positiivinen kuva tulee. Mieli on samalla lailla treenattava asia kuin keho.
Vierailija kirjoitti:
Mikset ennemmin kysyisi, yksinkertaisesti vain : ' mitä ajattelet meditoinnista ?'
No voin kysyä niinkin, mitä ajattelette meditoinnista? Ap
Itsekin olen akateemisella alalla ja joogaan&meditoin. Koen olevani ihan normi rationaalisella älyllä varustettu ihminen siltä. Meikkaankin ja pukeudun ihan trendikkäästi. Aika kaukana hihhulista siis.En ole hippikään, syön kuitenkin kasvispainotteisesti. Tuntuu, että meditaatio ja jooga on levinnyt itsestään huolehtivien kaupunkilaisten harrastukseksi. Ihan positiivinen juttu!
Lopetin tutustumisen mieheen, joka kertoi meditoivansa. Oli kovastikin kiinnostunut minusta, mutta oma intressi loppui ykskantaan.
En tiedä, en tunne ketään, joka meditoisi, tai ainakaan en ole siitä tietoinen.
Mulla on mielen kanssa paljon ongelmia, sekä riittävästi fyysisiä kipuja, joten olen miettinyt, josko pitäisi opetella meditoimaan? Kävelen kyllä päivittäin, ehkä pitäisi harrastaa jotain muutakin? Venyttelyä edes.
Vierailija kirjoitti:
Lopetin tutustumisen mieheen, joka kertoi meditoivansa. Oli kovastikin kiinnostunut minusta, mutta oma intressi loppui ykskantaan.
Miksi ihmeessä? Minulle kyllä kelpaisi mies, joka pitää huolta henkisestä hyvinvoinnistaan.
Vierailija kirjoitti:
Lopetin tutustumisen mieheen, joka kertoi meditoivansa. Oli kovastikin kiinnostunut minusta, mutta oma intressi loppui ykskantaan.
Miksi kiinnostus lopahti? Ap
Vierailija kirjoitti:
En tiedä, en tunne ketään, joka meditoisi, tai ainakaan en ole siitä tietoinen.
Mulla on mielen kanssa paljon ongelmia, sekä riittävästi fyysisiä kipuja, joten olen miettinyt, josko pitäisi opetella meditoimaan? Kävelen kyllä päivittäin, ehkä pitäisi harrastaa jotain muutakin? Venyttelyä edes.
On kyllä hyödyllistä sekä kipujen kanssa elämiseen että mielen ongelmiin. Itselläni oli pääongelmat paniiikkihäiriö ja ahdistuneisuus. Meditaation kautta olen oppinut ottamaan etäisyyttä noiden aiheuttamiin tuntemuksiin niin etteivät ne enää tunnu niin "syvällä". Jos jossain tilanteessa tulee vaikka paniikkikohtaus-olo, en enää mene ihan sekaisin ja saa pakokauhureaktiota, vaan voin tyynesti katsella kuin ulkopuolelta kuinka ne olot tulee ja menee. Rauhoitella siitä sivusta vähän itseäni että "ei hätää, tämä on vain paniikkikohtaus, niihin ei kuole ja ne menevät aina parissakymmenessä minuutissa ohi".
Meditointi on älyllistä jumppaa. Kannatan! Suomessa olisi paljon vähemmän masennuksesta kärsiviä jos meditoisimme enemmän ja kuuntelisimme sisintämme.
Vierailija kirjoitti:
En tiedä, en tunne ketään, joka meditoisi, tai ainakaan en ole siitä tietoinen.
Mulla on mielen kanssa paljon ongelmia, sekä riittävästi fyysisiä kipuja, joten olen miettinyt, josko pitäisi opetella meditoimaan? Kävelen kyllä päivittäin, ehkä pitäisi harrastaa jotain muutakin? Venyttelyä edes.
Fyysisiin kipuihin: googleta yin-jooga. On nimenomaan venyttelyjoogaa, joka vaikuttaa lihaksiin ja sidoskudoksiin. (Itse toimistotöissä eikä koskaan enää hartia- tai selkäkipuja sen jälkeen kun aloitin ko. joogan. Kerta viikossa riittää.)
No tulee mieleen ekana, että on hörhö, jota kiinnostaa kaikki vaihtoehtojutut muutenkin. Eli että on vähän hurahtaja, usko ja tunteet menee järkijuttujen edelle jossain asioissa.
Mutta sitten kun itse tunnen sellaisia, jotka on avoimia näille jutuille niin tiedän sit myös tilanteita ja syitäkin, miksi. Ja nykyajan työelämä voi olla rankkaa, meditointi voi olla hyvä vastapaino. Eli siis itsellä kaksijakoinen suhtautuminen, toisaalta ymmärrän ja hyväksyn, toisaalta suhtaudun varautuneesti.