Tapailumies ilmeisesti haluaa sanella "ehdot"

Narsistit pelaa tommosia pelejä suhteen alussa. Kannattaa miettiä jaksatko suhdetta missä sua kontrolloidaan alistetaan yms

Vierailija kirjoitti:

On pidetty yhteyksiä vaihtelevasti ja tavataan, kun molemmille sopii. Kun olemme yhdessä, on aina mukavaa. Väliajat on vähän tyyliä ei tiedä missä mennään. Tai minä en tiedä. Jos kyselen, mies tuntuu nokkiintuvan. Jos ehdottaa tapaamista ja minulle ei käy tai en vastaa viestiin, on kiukkuinen. Minun viesteihin ei aina vastaa.

Tekee paljon töitä (epäsäännölliset vuorot). Tuntuu, että tapaamiset menevät hänen ehdoillaan.

Sinkkuja olemme molemmat, mutta aiemmissa suhteissa olen hyvin pian tiennyt olevani suhteessa. Nyt en tiedä.

Onko aiheellista laittaa piste touhulle? Vaikka on tykkäämistä.

Ei se mitään ehtoja pyri sanelemaan. Sillä on vain liian kiire, kun deittailee niin monia naisia samaan aikaan.

Missä mennään -kyselyista mies nokkiintuu, koska sillä pääsee vastaamasta kysymykseen, johon ei halua vastata. Mies on kiukkuinen, jos sinulle ei käy tapaaminen, sillä mies oli ohjelmoinut kiireiseen deittikalenteriinsa tapaamisen sinun kanssasi juuri torstai-illalle. Totta kai se kiukuttaa, kun hyvä torstai menee hukkaan, kun muille on jo sanottu, että silloin on "töissä", ja treffit muiden kanssa on siksi sovittu muille illoille.

Sinun viesteihisi ei aina vastaa, sillä eihän herrasmies räpellä puhelintaan, kun on toisen naisen kanssa treffeille. Sillä treffinaisellahan saattaisi alkaa heräämään kiusallisia epäilyjä.

Tekee paljon töitä ja nekin epäsäännöllisiä, sillä se on hyvä selitys sille, miksi tälläkään viikolla mikään muu ilta kuin torstai ei sovi. Ja tapaamiset todellakin menevät hänen ehdoillaa, sillä hänen deittikalenterinsa on niin tiukka, ettei siinä oikein voi muiden ehtoja ottaa huomioon, tai paletti ei pysy kasassa.

Ja sinkkuja kyllä olette molemmat. Eiväthän ne lukuisat muutkaan deittikumppanit ole halukkaita varattua miestä tapailemaan. Ja varattuhan hän ei todellakaan ole, hän vain tapailee teitä kaikkia.

Tykkäämistä toki on puolin ja toisin. Eihän mies epämiellyttäviä naisia halua tapailla. Ja miksi tapaisikaan, kyllä hän saa mukaviakin ihan riittävästi.

Että olisiko aika laittaa piste koko touhulle? Hmm...

Ei tommosesta voi tietää mitä on meneillään. On kaikenlaisia persoonallisuushäiriöitä

Vierailija kirjoitti:

Minulla vähän sama ongelma. Tahtoisin suhteelta enemmän ja olen jo sanonut rakastavani häntä. Mies ohitti tuon tunnustukseni. Joulun jälkeen ajattelin ottaa asian puheeksi. Minulla on jatkuva ikävä ja nähdään vain 1-2 kertaa kuukaudessa. Ihan miehen ehdoilla.

Ymmärrät varmaan, että tämähän ei ole parisuhde, haluaisit vain että se olisi.

Minulla oli samanlainen, mies ei pääsyt irti edellisestä avovaimostaan, ja piti minua siinä sivussa salaa suvultaan. Selvisi minulle vasta ajan kanssa.

Ja minullakin on ollut lapsena hyväksyntä kortilla, sijoituslapsi. Vähäkin huomio saa minut aina ihan sekaisin kuin löytökoiran.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On pidetty yhteyksiä vaihtelevasti ja tavataan, kun molemmille sopii. Kun olemme yhdessä, on aina mukavaa. Väliajat on vähän tyyliä ei tiedä missä mennään. Tai minä en tiedä. Jos kyselen, mies tuntuu nokkiintuvan. Jos ehdottaa tapaamista ja minulle ei käy tai en vastaa viestiin, on kiukkuinen. Minun viesteihin ei aina vastaa.

Tekee paljon töitä (epäsäännölliset vuorot). Tuntuu, että tapaamiset menevät hänen ehdoillaan.

Sinkkuja olemme molemmat, mutta aiemmissa suhteissa olen hyvin pian tiennyt olevani suhteessa. Nyt en tiedä.

Onko aiheellista laittaa piste touhulle? Vaikka on tykkäämistä.

Ei se mitään ehtoja pyri sanelemaan. Sillä on vain liian kiire, kun deittailee niin monia naisia samaan aikaan.

Missä mennään -kyselyista mies nokkiintuu, koska sillä pääsee vastaamasta kysymykseen, johon ei halua vastata. Mies on kiukkuinen, jos sinulle ei käy tapaaminen, sillä mies oli ohjelmoinut kiireiseen deittikalenteriinsa tapaamisen sinun kanssasi juuri torstai-illalle. Totta kai se kiukuttaa, kun hyvä torstai menee hukkaan, kun muille on jo sanottu, että silloin on "töissä", ja treffit muiden kanssa on siksi sovittu muille illoille.

Sinun viesteihisi ei aina vastaa, sillä eihän herrasmies räpellä puhelintaan, kun on toisen naisen kanssa treffeille. Sillä treffinaisellahan saattaisi alkaa heräämään kiusallisia epäilyjä.

Tekee paljon töitä ja nekin epäsäännöllisiä, sillä se on hyvä selitys sille, miksi tälläkään viikolla mikään muu ilta kuin torstai ei sovi. Ja tapaamiset todellakin menevät hänen ehdoillaa, sillä hänen deittikalenterinsa on niin tiukka, ettei siinä oikein voi muiden ehtoja ottaa huomioon, tai paletti ei pysy kasassa.

Ja sinkkuja kyllä olette molemmat. Eiväthän ne lukuisat muutkaan deittikumppanit ole halukkaita varattua miestä tapailemaan. Ja varattuhan hän ei todellakaan ole, hän vain tapailee teitä kaikkia.

Tykkäämistä toki on puolin ja toisin. Eihän mies epämiellyttäviä naisia halua tapailla. Ja miksi tapaisikaan, kyllä hän saa mukaviakin ihan riittävästi.

Että olisiko aika laittaa piste koko touhulle? Hmm...

Tässä varmasti se oikea vastaus. Etsi ap siis toinen mies ja lopeta tämän miehen kanssa leikkiminen. Suotta sinä itseäsi kiusaat ja toivot tilanteeseen muutosta. Jos suhde ei ole vieläkään kertomaasi ihmeellisempi, niin tuskinpa se siitä paremmaksi taikaiskusta muuttuu. Vai voisitko kuvitella, että mies tuosta muuttuisi?

Up

Säännöt rakkaudelle, tottakai :)

Kysymys kuuluu: Miksi haluat tapailla tuollaista miestä, joka kiukuttelee tuollaisista asioista?

Itse pistin juuri yhden tapailun poikki mieheen, joka oli ehkä vähän yli-innokas ja halusi nähdä miltei päivittäin. Minulla on muutakin elämää, enkä peru aiemmin suunniteltuja menoja jonkun kuukauden tuttavuuden kanssa. Mies suuttui ja alkoi kiukutella aina, kun minulle ei sopinut. Huomasin siis pettymyksen äänestä tai viestityylistä, ei vastannut enää hetkeen mitään mihinkään, kun tapailun alkuvaiheessa tyhmyyttäni ehdotin jotain toista päivää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minulla vähän sama ongelma. Tahtoisin suhteelta enemmän ja olen jo sanonut rakastavani häntä. Mies ohitti tuon tunnustukseni. Joulun jälkeen ajattelin ottaa asian puheeksi. Minulla on jatkuva ikävä ja nähdään vain 1-2 kertaa kuukaudessa. Ihan miehen ehdoilla.

Miten pitkään tätä on jatkunut? Vaikuttaa aika surulliselta teidän suhde. Ja sinä, miksi rakastat ihmistä, joka on noin torjuva - terapian paikka? Siis jo ihan siksikin, että vaikka olisitkin oikeassa rakastaessasi tätä miestä ties minkä takia, niin lapsena sinulla on täytynyt olla hyväksyntä niin kortilla, että siitä täytyy olla muitakin ikäviä seurauksia kuin alttius joutua kalsean miehen sivuuttamaksi.

Ei mies mikään kalsea ole. Tässä on monenmoista juttua. Ei todellakaan ole lapsuuden traumoja taustalla eikä terapian paikka. Vasta puoli vuotta olemme tapailleet. Lähes päivittäin yhteydessä ollaan puhelimitse ja mieskin sanoo ikävöivänsä. Puhuu paljon ja tunteistakin.

Tapaamusta vaikeuttaa hieman tuore eronikin ja alaikäiset lapset. Ei haluta maailmalle julkistaa.

Kummalla teistä on tuore ero ja alaikäiset lapset? Jos sinulla, niin ihmettelen, mikä kiire sulla on. Ymmärrän ne naiset, joilla ei ole lapsia, biologinen kello tikittää eikä ole kovin paljon aikaa tutustua mieheen, kun pitäisi saada ne pullatkin uuniin. Jos taas ero ja lapset ovat miehellä, niin mies on mielestäni ihan järkeväkin, kun ei ryntää uuteen suhteeseen ja tuo lapsille "äitipuolta", joka mahdollisesti hetken päästä poistuukin lasten elämästä. 

x