Lakimiestä paikalla? Sopimus miehen firman nimissä
Olen tehnyt sopimuksen henkilön A ja yritys B:n kanssa ja nyt huomasin, että henkilö A on tehnyt sopimukset miehensä firman nimissä. Hän on allekirjoittaja, mutta sopimus on miehen toiminimellä. Asiahan ei minulle kuulu (tai voi tosin vaikuttaa myös minun liiketoimiini myöhemmin), mutta mitenköhän vaikkapa erotilanteessa tai miehen kuoleman yhteydessä käy tuon A-henkilön oikeuksille? Käsittääkseni kun sopimus on tehty firman nimissä (vaikkakin omalla allekirjoituksella), tuo sovittu asia on nyt miehen firman omaisuutta?
Meillä on siis yhteinen tuote, josta minulle kuuluu tietty osuus ja hänelle tietty osuus. Kun selitin, että asiaa kannattaisi tarkastaa lakimieheltä, niin tämä henkilö A ei ottanut asiaa kuuleviin korviinsa ja vähän ärsyyntyi, kun sekaannun heidän asioihinsa...
Ja siis olen kyllä kysymässä tästä myös vielä erikseen lakimieheltä, mutta nopeammat vastaukset täältä saa :D.
Kommentit (26)
Vierailija kirjoitti:
Ei tarvitse olla juristi ymmärtääkseen lakia.
Olen täysin eri mieltä tästä. Arvostan juristeja jopa lääkäreitä enemmän, koska laki on sellainen sekamelska toisiinsa vaikuttavia hankalia asioita, etten ymmärrä miten joku voi tajuta siitä kaiken.
yksi suht merkittävä kysymys onkin, onko tuo esine jo maksettu vai ei, jos ei ole maksettu pidä rahat itselläsi ja ole viimeinen maksaja. Sillä on varsin mahdollista ettei koskaan saa rahoja irti miehen firmasta juuri koska ei ole per procuraa. Sitten vasta oletkin hassussa tilanteessa, tuote on myyty ja myyjä odottaa että maksat toisenkin puolen rahoista.
Jos on maksettu, taitaa opeasti ilmetä ettei toiminimellä oikeasti ollu varaa tuota hankkia ja koettaa hankkiutua siitä eroon, hintaan mihin hyvänsä. Ja just joku puolikkaan mökin tai venenosuuden jäälleenmyyntiarvo on varsin arvoton.... joten voi ihan vapaasti tarjoutua maksamaan semmoisen 5% sen hinnasta mitä A siitä just maksoi. Tuskin löytyy kilpailevaa tarjousta mistään.
Kaveriuus on sillä tietty lopullisesti ohi, mutta olkoot. Sait halvalla mökin :p
Vierailija kirjoitti:
yksi suht merkittävä kysymys onkin, onko tuo esine jo maksettu vai ei, jos ei ole maksettu pidä rahat itselläsi ja ole viimeinen maksaja. Sillä on varsin mahdollista ettei koskaan saa rahoja irti miehen firmasta juuri koska ei ole per procuraa. Sitten vasta oletkin hassussa tilanteessa, tuote on myyty ja myyjä odottaa että maksat toisenkin puolen rahoista.
Jos on maksettu, taitaa opeasti ilmetä ettei toiminimellä oikeasti ollu varaa tuota hankkia ja koettaa hankkiutua siitä eroon, hintaan mihin hyvänsä. Ja just joku puolikkaan mökin tai venenosuuden jäälleenmyyntiarvo on varsin arvoton.... joten voi ihan vapaasti tarjoutua maksamaan semmoisen 5% sen hinnasta mitä A siitä just maksoi. Tuskin löytyy kilpailevaa tarjousta mistään.
Kaveriuus on sillä tietty lopullisesti ohi, mutta olkoot. Sait halvalla mökin :p
Jos osuus on maksettu. Suht selvää on että rahoitus on tavalla taikka toisella hoidettu. Se ei ehkä ole yhtä selvää kenen osuus on yrityksen vai yksityisen henkilön joka sopimuksen on tehnyt.
Sopimus ei ole pätevä, jos yrityksen puolesta sen on allekirjoittanut henkilö, jolla ei ole nimenkirjoitusoikeutta. Eli loppupelissä mitään sopimusta ei edes ole.
Vierailija kirjoitti:
Sopimus ei ole pätevä, jos yrityksen puolesta sen on allekirjoittanut henkilö, jolla ei ole nimenkirjoitusoikeutta. Eli loppupelissä mitään sopimusta ei edes ole.
Jos sopimus on kauppa erillistä sopimusta ei edes tarvita, kuitti kaupasta riittää sopimukseksi. Mutta jos todella haluaa että osuus myydään yritykselle (ei yksityiselle henkilölle) kannattaa tietysti varmistaa asia erillisellä sopimusasiakirjalla ja että maksaja on yritys eikä yksityinen henkilö. Harvemmin sillä toki todellista merkitystä myyjälle on päättyykö joku osuus yrityksen vai yksityisen omistukseen. Ostamalla puolella tietenkin on merkitystä sillä voiko osuuden ja/tai mahdolliset hoitokulut vähentää yrityksen verotuksessa vai ei onko mahdolliset tulot yrityksen vai omistajan.
Haiskahtaa siltä, että sopimuspaperi on syytä laittaa lakimiehen tutkittavaksi ihan yleensäkin so. onko ap muutenkaan ymmärtänyt, mihin on nimensä laittanut ja onko sopimus ylipäätään pätevä esim. allekirjoituksen suhteen.
AP:n on syytä viedä sopimus oman lakimiehen tutkittavaksi eli, että sopimus tutkitaan AP:n näkökulmasta. Siihen ei tarvitse toisen lupaa, mutta toki lakiavusta joudut itse maksamaan. Jos asia on minkään arvoinen, on syytä ne kustannukset hoitaa.
Ei mitään yhteisiä lakimiehiä.