Missä tapasitte miehenne/poikaystävänne?
Missä merkeissä, miten? Lähtikö se kaveripohjalta vai oliko se ainutlaatuista rakkautta ensisilmäyksellä? Tiesitkö heti, että tässä se ihminen on?
Itselläni ei ole ketään ikinä ollut, mutta näitä on mielenkiintoista kuulla. Rakkaustarinoita kehiin!
Kommentit (46)
Töissä (iso työpaikka, eri ammatit). Mies käveli vastaan ja moikkasi. Vähitellen alettiin jutella ja käytiin yhdessä kahvilla. Nyt 12 vuotta yhdessä, 8 naimisissa.
Puiston penkillä. Mies kirjaimellisesti hyppäsi siihen viereen selkäni takaa ja sanoi moi. Nyt on asuttu kaksi vuotta yhdessä ja häitä suunnitellaan :)
Lukiossa. Minä olin kolmannella, mies toisella vuosikurssilla. Hän oli ollut minuun ihastunut koko lukioaikansa, minä en ollut huomannut mitään. Viimein hän uskalsi sanoa jotain ja kirjoitti minulle viestin. Parin viikon ajan käytiin yhdessä hiljaisilla iltakävelyillä käsi kädessä, sitten mies kysyi olisinko hänen tyttöystävänsä ja suostuin.
Ollaan molemmat toistemme ensimmäiset ja ainoat, tätä nykyä naimisissa.
Etsin chatista maksullista seuraa. Muutaman maksullisen kerran jälkeen, ei ole enää tarvinnut maksaa yli kymmeneen vuoteen.
Baarissa. Miehen opiskelijakaveri oli minusta kiinnostunut, minä en hänestä. Sitten tämä tuleva aviomieheni alkoi jutella kanssani ja oli tuntu, että hän se on. Alkoi yhteinen taival, jota 20v.
Vierailija kirjoitti:
Lukiossa. Minä olin kolmannella, mies toisella vuosikurssilla. Hän oli ollut minuun ihastunut koko lukioaikansa, minä en ollut huomannut mitään. Viimein hän uskalsi sanoa jotain ja kirjoitti minulle viestin. Parin viikon ajan käytiin yhdessä hiljaisilla iltakävelyillä käsi kädessä, sitten mies kysyi olisinko hänen tyttöystävänsä ja suostuin.
Ollaan molemmat toistemme ensimmäiset ja ainoat, tätä nykyä naimisissa.
Oijoi. :) <3
- ap
Suomi24 -chatissa. Ekaa kertaa eksyin sinne ja ihan läpällä aloin jutella. Keskustelu jatkui ja jatkui, vaihdettiin meseosoitteet juuri ennenkuin koneeni kaatui. Meseteltiin n. 3kk tiiviisti ennenkuin tapasimme. Sen jälkeen se olikin menoa... Kohta 9 vuotta kulunut ensitapaamisesta ja vieläkin yhdessä.
Töissä tavattiin, mutta ei oltu juuri missään tekemisissä keskenänne, hyvä kun toistemme nimet tiedettiin. Mies vaihtoi työpaikkaa ja meni vuosia ettei nähty. Sit vuosien saatossa nähtiin muutaman kerran yhteisen kaverin (sieltä samasta työpaikasta) bileissä ja lopulta päädyttiin samaan harrastukseen. Yhdeksän vuotta ensitapaamisen jälkeen laitoin miehelle viestin (sain numeron siltä yhteiseltä kaverilta) että mennäänkö kahville tai kaljalle. Mentiin kaljalle ja molemmat ties heti että tää on se jonka kanssa kiikkutuolissa istutaan
sairaalassa. olin sen hoitsu. pyys ulos ja sanoin en lähde.. sano et ihme nirsoilija. kuka muu tekee safkaa kun mä, kuka muu vie sua ulos... ei kukaan.. no mieti pääsen kahen päivän päästä pois. no sit lähdin deiteille...edelleen ollaan. nyt 2 vuosi menossa.
Netissä harrastusaiheisella palstalla juteltiin vuosia. Sitten mulle tuli ero ja joku aika siitä tupsahti boxiin yksityisviesti... "Kun sä nyt oot vapaa, niin uskallan Tunnusta, että oon jo kauan tykänny sun jutuista ja tyylistä kirjoittaa..." No tapaamiseen se sitten johti erään kaupungin asemalla, ja se siitä, napsahti kohdilleen ja yhdessä oltu siitä hetkestä asti.
Kaveruus alkoi chattailuna Facebookin kautta, kun hän lisäsi siellä kaveriksi. Olimme silloin kummatkin vielä suhteessa, hassua kyllä, kummankaan suhde ei ollut kovin hyvässä jamassa silloin ja kuuntelimme ja tuimme toisiamme paljon.
Ensimmäisen kerran tapasimme pari kuukautta sen jälkeen, kun olimme alkaneet tutustua toisiimme. Tuo oli siis kesällä 2016, kun olin lähdössä yhdelle keikalle eikä mulla ollut sinne seuraa, joten kysyin josko hän haluaisi lähteä. En laskisi niitä kuitenkaan vielä ensitreffeiksi, koska mitään sellaista ei oltu sovittu. Hän oli eronnut jo jokin aika sitten, ja mulla oli se ero juuri käsillä siinä joten olin luonnollisestikin vähän maassa.
Hän siis haki mut autolla ja ajettiin Helsinkiin, ja vaikka se olikin ensimmäinen kerta kun tapasimme ihan kasvotusten, ei se ollut ollenkaan kiusallista. Kuuntelimme musiikkia, höpöttelimme niitä näitä ja vitsailimme ja tuntui kuin olisimme tunteneet toisemme jo kauankin.
Tuo päivä oli yksi elämäni parhaista, eikä edes eniten sen takia että pääsin näkemään livenä yhden lempibändeistäni, vaan siksi että seura oli niin mahtavaa ja tuona päivänä kun tapasimme ensimmäisen kerran, hän sai mut tajuamaan että kestin huonossa suhteessa aivan liian kauan ja ensimmäistä kertaa pitkään aikaan tunsin aidosti olevani turvassa ja onnellinen jonkun seurassa. Ja vaikka en tuota tapaamista vielä treffeiksi laske, niin kyllä siinä oli selvästi molemminpuolista kiinnostusta, jännitettä ja romantiikkaakin ilmassa. Hän antoi mulle illan päätteeksi vielä kyydin kotiin, ja jossakin välissä matkaa vain otti mua kädestä kiinni ja piti siitä kiinni koko loppumatkan ajan. Kotipihassani halasimme vielä ja annoin hänelle vähän vahingossakin pienen pusun poskelle. :D Seuraavan kerran tapasimme parin viikon päästä tuosta, ja se kerta olikin jo ensimmäiset viralliset treffimme ja siitä viikon päästä aloimme seurustella.
Vierailija kirjoitti:
Kaveruus alkoi chattailuna Facebookin kautta, kun hän lisäsi siellä kaveriksi. Olimme silloin kummatkin vielä suhteessa, hassua kyllä, kummankaan suhde ei ollut kovin hyvässä jamassa silloin ja kuuntelimme ja tuimme toisiamme paljon.
Ensimmäisen kerran tapasimme pari kuukautta sen jälkeen, kun olimme alkaneet tutustua toisiimme. Tuo oli siis kesällä 2016, kun olin lähdössä yhdelle keikalle eikä mulla ollut sinne seuraa, joten kysyin josko hän haluaisi lähteä. En laskisi niitä kuitenkaan vielä ensitreffeiksi, koska mitään sellaista ei oltu sovittu. Hän oli eronnut jo jokin aika sitten, ja mulla oli se ero juuri käsillä siinä joten olin luonnollisestikin vähän maassa.
Hän siis haki mut autolla ja ajettiin Helsinkiin, ja vaikka se olikin ensimmäinen kerta kun tapasimme ihan kasvotusten, ei se ollut ollenkaan kiusallista. Kuuntelimme musiikkia, höpöttelimme niitä näitä ja vitsailimme ja tuntui kuin olisimme tunteneet toisemme jo kauankin.
Tuo päivä oli yksi elämäni parhaista, eikä edes eniten sen takia että pääsin näkemään livenä yhden lempibändeistäni, vaan siksi että seura oli niin mahtavaa ja tuona päivänä kun tapasimme ensimmäisen kerran, hän sai mut tajuamaan että kestin huonossa suhteessa aivan liian kauan ja ensimmäistä kertaa pitkään aikaan tunsin aidosti olevani turvassa ja onnellinen jonkun seurassa. Ja vaikka en tuota tapaamista vielä treffeiksi laske, niin kyllä siinä oli selvästi molemminpuolista kiinnostusta, jännitettä ja romantiikkaakin ilmassa. Hän antoi mulle illan päätteeksi vielä kyydin kotiin, ja jossakin välissä matkaa vain otti mua kädestä kiinni ja piti siitä kiinni koko loppumatkan ajan. Kotipihassani halasimme vielä ja annoin hänelle vähän vahingossakin pienen pusun poskelle. :D Seuraavan kerran tapasimme parin viikon päästä tuosta, ja se kerta olikin jo ensimmäiset viralliset treffimme ja siitä viikon päästä aloimme seurustella.
Kuulostaapa ihanalta. :)
- ap
Koulussa tavattiin ja oltiin liikenteessä kaveripohjalta ensimmäiset puoli vuotta. En ollut oikeastaan lainkaan kiinnostunut hänestä, kunnes sitten jostain syystä lukuvuoden opiskelujen jälkeen tunteet alkoi heräilemään. Ilmeisesti molemminpuolin.
Ollaan me jotenkin sopivia toisillemme vaikkei semmoista salamarakastumista tapahtunutkaan.
Kaverien järjestämillä sokkotreffeillä.Sattui niin että minun kaveri ja hänen kaveri oli kavereita keskenään ja päättivät että nuo vois käydä yhteen.No aika hyvin arveltu,kohta 20 vuotta yhdessä.
Särkän tanssilavalla.
Armi ja Danny show aikoina lavat olivat vielä voimissaan.
Oltiin kämppiksiä. Ei roihahtanut mun puolelta heti, ja mulla olikin fwb-suhde toisen kämppiksen kanssa. Annoin toisellekin sitten mahdollisuuden ja tässä on nyt 3 v yhteiseloa takana... :) Mä itse en olisi arvannut, mutta hyvä näin!
Vau. :) Ilo lukea näitä, kun tietää, että itselläkin joskus tuollainen onni edessä.
- ap