Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Aion tunnustaa pettäneeni
02.12.2017 |
Neljä vuotta sitten tein käsittämättömän teon. Sen jälkeen on olo ollut kuin olisi jokin paha mökkylä sisälläni, enkä todellakaan uskaltanut kertoa miehelleni. En vain ole pystynyt siihen. En itsekään ole käsitellyt asiaa. Enkä tajua miksi niin tapahtui. Meillä on ollut huonoja aikoja suhteessamme, aika paljonkin, enkä ole ollut itsevarma menneinä vuosina. Ehkä olen jollain tasolla tasapainoisempi ja rohkeampi tällä hetkellä.. koen että olen ihan hirveän itsekäs, elämme valheessa ja pilaan loppuelämäni jos en kerro miehelleni totuutta asiasta. Suhteeseen tulee tahra ja voi olla että peli on pelattu, mutta en voi olla hiljaa. Jännittää ja oksettaa, mutta nyt se on vaan tehtävä.
Kommentit (80)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä kyllä olen sitä mieltä, että kertominen ON itsekästä.
Mietipä itse, miten tuossa aloituksessasi perustelet sitä, että aiot kertoa. Niin, perustelet sitä vain ja ainoastaan OMALLA syyllisyyden tunteellasi ja pahalla olollasi.
Kun kerrot, miehellesi tulee tosi paha olo, hän menettää luottamuksensa sinuun pitkäksi aikaa. Voi olla, että liittonne kariutuu siihen. Ok, sinä pääset syyllisyyden tunteestasi, mutta siirrät vastuun liitostanne miehellesi.
Se ei ole reilua, vaikka moni tässä niin väittää. Se on epäreilua.
Tietysti parasta olisi ollut jättää moka tekemättä, mutta kun se on tehty, et saa sitä kertomalla ei-tehdyksi. Sinun pitää ottaa opiksesi ja jättää vastedes mokat tekemättä. Ja kantaa rangaistuksena se syyllisyydentunne.
Näin minä ajattelen, mutta sinä olet selvästikin jo päätöksesi tehnyt.
Olen jo elänyt neljä vuotta sinun tavallasi. Ja juurikin tuo on yksi syy, miksi en ole kertonut, että se satuttaa häntä. Voin kantaa taakkaani, mutta se ei ole oikein. Totuus on totuus vaikka se sattuisi kehenkä tahansa. Valheellisuudessa eläminen on kuin pitäisi teeskentelyn maskia päässä. Ap
Minäpä kerron sulle jotain rehellisyydestä. Jos paljastat että toisella oli isompi niin varaudu eroon. Pettäminen on jo paha eikä sitä läheskään kaikki anna anteeksi. Koko on jostain syystä vielä pahempi asia. Isompaa et saa ikinä anteeksi.
Monesti olen aikonut pysyä pelkästään ns. irtonumeroissa ettei tule pettämistä tai muutakin skeidaa mitä parisuhteissa tulee. Silti roikun vieläkin suhteessa josta jo keväällä sanoin että tää alkaa olla tässä. Hyvä puoli se että molemminpuolinen luottamus. Vielä molemmin puolin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tsemppiä, kyllä asiat järjestyy ja saat varmasti anteeksi jos se oli ainut kerta.
On tietysti selvää että vähän aikaa on aika lattea tunnelma mutta se menee kyllä ohi.
En olisi niin varma. Voi olla etsit uutta asuntoa ennen kuin huomaatkaan, kannattaa varmaan varata hotellihuone jo etukäteen niin et joudu hankeen.
Vierailija kirjoitti:
Hyvä teko. Edellyttäen, että sanot miehelle, että haluat hänen pettävän itseäsi jotta olette tasoissa. Tai parhaassa tapauksessahan hän on sen jo tehnytkin ja päättää itsekin siitä avautua. Toivotaan niin!
Tämä. Toivottavasti mies on niin fiksu, että osaa itse tuota vaatia.
Joo varmaan sun miestä kiinnostaa, että oot nylkyttäny jonkun lahnamunan kanssa vuosia sitten.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyvä teko. Edellyttäen, että sanot miehelle, että haluat hänen pettävän itseäsi jotta olette tasoissa. Tai parhaassa tapauksessahan hän on sen jo tehnytkin ja päättää itsekin siitä avautua. Toivotaan niin!
Tämä. Toivottavasti mies on niin fiksu, että osaa itse tuota vaatia.
Mies voi ajatella aluksi, ettei alennu yhtä törkeälle käytökselle ja päättää itse olla pettämättä. Kuitenkin asia voi hyvinkin jäädä mieleen kalvamaan, ja joskus myöhemmin, kun tilaisuus tulee kohdalle, niin mies ajattelee, että v*tut uskollisuudesta, kun kerran itsekin tuli petetyksi. Nimim. kokemusta on, ja avioliitto kariutui lopulta samantyyppisessä tilanteessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minä kyllä olen sitä mieltä, että kertominen ON itsekästä.
Mietipä itse, miten tuossa aloituksessasi perustelet sitä, että aiot kertoa. Niin, perustelet sitä vain ja ainoastaan OMALLA syyllisyyden tunteellasi ja pahalla olollasi.
Kun kerrot, miehellesi tulee tosi paha olo, hän menettää luottamuksensa sinuun pitkäksi aikaa. Voi olla, että liittonne kariutuu siihen. Ok, sinä pääset syyllisyyden tunteestasi, mutta siirrät vastuun liitostanne miehellesi.
Se ei ole reilua, vaikka moni tässä niin väittää. Se on epäreilua.
Tietysti parasta olisi ollut jättää moka tekemättä, mutta kun se on tehty, et saa sitä kertomalla ei-tehdyksi. Sinun pitää ottaa opiksesi ja jättää vastedes mokat tekemättä. Ja kantaa rangaistuksena se syyllisyydentunne.
Tätä logiikkaa en opi ymmärtämään, että kertomattomuus olisi epäitsekästä. No kuinka monta pettämiskertaa on vielä epäitsekästä olla kertomatta? Entä jos ei ole huonoa omatuntoa, syyllisyyttä tms?
Minusta loukkaavinta lopulta on salailu ja väärinperustein yhdessäolo. "Sinä siirrät vastuun liitostanne miehellesi" no niin tässä tapauksessa kuuluukin.
Näin minä ajattelen, mutta sinä olet selvästikin jo päätöksesi tehnyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyvä teko. Edellyttäen, että sanot miehelle, että haluat hänen pettävän itseäsi jotta olette tasoissa. Tai parhaassa tapauksessahan hän on sen jo tehnytkin ja päättää itsekin siitä avautua. Toivotaan niin!
Tämä. Toivottavasti mies on niin fiksu, että osaa itse tuota vaatia.
Mies voi ajatella aluksi, ettei alennu yhtä törkeälle käytökselle ja päättää itse olla pettämättä. Kuitenkin asia voi hyvinkin jäädä mieleen kalvamaan, ja joskus myöhemmin, kun tilaisuus tulee kohdalle, niin mies ajattelee, että v*tut uskollisuudesta, kun kerran itsekin tuli petetyksi. Nimim. kokemusta on, ja avioliitto kariutui lopulta samantyyppisessä tilanteessa.
Tämä on hyvin mahdollista. Jos kostonhalu iskee, niin kyllä se on ihan itse ansaittua ja ymmärrän syyt ja seuraukset. Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyvä teko. Edellyttäen, että sanot miehelle, että haluat hänen pettävän itseäsi jotta olette tasoissa. Tai parhaassa tapauksessahan hän on sen jo tehnytkin ja päättää itsekin siitä avautua. Toivotaan niin!
Tämä. Toivottavasti mies on niin fiksu, että osaa itse tuota vaatia.
Mies voi ajatella aluksi, ettei alennu yhtä törkeälle käytökselle ja päättää itse olla pettämättä. Kuitenkin asia voi hyvinkin jäädä mieleen kalvamaan, ja joskus myöhemmin, kun tilaisuus tulee kohdalle, niin mies ajattelee, että v*tut uskollisuudesta, kun kerran itsekin tuli petetyksi. Nimim. kokemusta on, ja avioliitto kariutui lopulta samantyyppisessä tilanteessa.
Tämä on hyvin mahdollista. Jos kostonhalu iskee, niin kyllä se on ihan itse ansaittua ja ymmärrän syyt ja seuraukset. Ap
Siinä vaan samalla menee kunnioitus toista, itseä sekä parisuhdetta kohtaan, eikä se enää palaudu ennalleen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi niin moni täällä pelkää totuutta? Mitä olette hyötyneet valehtelusta? Varsinkin tämä yksi täällä joka höyryttää valehtelemisen nimeen, mikä saa teidät pitämään kuplasta kiinni? Ei mikään ihme että maailmassa kaikki menee perseelle en, kun ei uskalleta olla rehellisesti sitä mitä on.
Kyllä sillä sun miehelläsikin on omat pikkuaskareita. Suu suppuun ja katse kohti tulevaa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kyllä sillä sun miehelläsikin on omat pikkuaskareita. Suu suppuun ja katse kohti tulevaa
Siis pikkusalaisuudet
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyvä teko. Edellyttäen, että sanot miehelle, että haluat hänen pettävän itseäsi jotta olette tasoissa. Tai parhaassa tapauksessahan hän on sen jo tehnytkin ja päättää itsekin siitä avautua. Toivotaan niin!
Tämä. Toivottavasti mies on niin fiksu, että osaa itse tuota vaatia.
Mies voi ajatella aluksi, ettei alennu yhtä törkeälle käytökselle ja päättää itse olla pettämättä. Kuitenkin asia voi hyvinkin jäädä mieleen kalvamaan, ja joskus myöhemmin, kun tilaisuus tulee kohdalle, niin mies ajattelee, että v*tut uskollisuudesta, kun kerran itsekin tuli petetyksi. Nimim. kokemusta on, ja avioliitto kariutui lopulta samantyyppisessä tilanteessa.
Tämä on hyvin mahdollista. Jos kostonhalu iskee, niin kyllä se on ihan itse ansaittua ja ymmärrän syyt ja seuraukset. Ap
Siinä vaan samalla menee kunnioitus toista, itseä sekä parisuhdetta kohtaan, eikä se enää palaudu ennalleen.
Niimpä. Ei ole kysymys helposta asiasta. Mutta mielestäni tässä voi joko draamata tai yrittää kertoa asia niin järkevästi kuin mahdollista. Oikeasti täytyy hyvin miettiä se että miten ja missä tuo asian esille. Vaikka oikeaa hetkeä ei varmaan sen tarkemmin tulekaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Neljä vuotta sitten tein käsittämättömän teon. Sen jälkeen on olo ollut kuin olisi jokin paha mökkylä sisälläni, enkä todellakaan uskaltanut kertoa miehelleni. En vain ole pystynyt siihen. En itsekään ole käsitellyt asiaa. Enkä tajua miksi niin tapahtui. Meillä on ollut huonoja aikoja suhteessamme, aika paljonkin, enkä ole ollut itsevarma menneinä vuosina. Ehkä olen jollain tasolla tasapainoisempi ja rohkeampi tällä hetkellä.. koen että olen ihan hirveän itsekäs, elämme valheessa ja pilaan loppuelämäni jos en kerro miehelleni totuutta asiasta. Suhteeseen tulee tahra ja voi olla että peli on pelattu, mutta en voi olla hiljaa. Jännittää ja oksettaa, mutta nyt se on vaan tehtävä.
Voisit harjoitella sitä tunnustamista täällä ja kertoa vähän tarkemmin tapahtuneesta.
Hyvä vaan, että kerrot miehellesi! Saat näytettyä sille tuhkamuna vässykälle kaapin paikan ja kuka käskee.
Vierailija kirjoitti:
Minä kyllä olen sitä mieltä, että kertominen ON itsekästä.
Mietipä itse, miten tuossa aloituksessasi perustelet sitä, että aiot kertoa. Niin, perustelet sitä vain ja ainoastaan OMALLA syyllisyyden tunteellasi ja pahalla olollasi.
Kun kerrot, miehellesi tulee tosi paha olo, hän menettää luottamuksensa sinuun pitkäksi aikaa. Voi olla, että liittonne kariutuu siihen. Ok, sinä pääset syyllisyyden tunteestasi, mutta siirrät vastuun liitostanne miehellesi.
Se ei ole reilua, vaikka moni tässä niin väittää. Se on epäreilua.
Tietysti parasta olisi ollut jättää moka tekemättä, mutta kun se on tehty, et saa sitä kertomalla ei-tehdyksi. Sinun pitää ottaa opiksesi ja jättää vastedes mokat tekemättä. Ja kantaa rangaistuksena se syyllisyydentunne.
Näin minä ajattelen, mutta sinä olet selvästikin jo päätöksesi tehnyt.
Miten kusipäinen pitää olla, vastatakseen näin?! Että toisen osapuolen pitäminen valheellisessa liitossa olisi ok? Ei helvetti tätä itsekkyyden, moraalin ja arvojen mahalaskua...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä kyllä olen sitä mieltä, että kertominen ON itsekästä.
Mietipä itse, miten tuossa aloituksessasi perustelet sitä, että aiot kertoa. Niin, perustelet sitä vain ja ainoastaan OMALLA syyllisyyden tunteellasi ja pahalla olollasi.
Kun kerrot, miehellesi tulee tosi paha olo, hän menettää luottamuksensa sinuun pitkäksi aikaa. Voi olla, että liittonne kariutuu siihen. Ok, sinä pääset syyllisyyden tunteestasi, mutta siirrät vastuun liitostanne miehellesi.
Se ei ole reilua, vaikka moni tässä niin väittää. Se on epäreilua.
Tietysti parasta olisi ollut jättää moka tekemättä, mutta kun se on tehty, et saa sitä kertomalla ei-tehdyksi. Sinun pitää ottaa opiksesi ja jättää vastedes mokat tekemättä. Ja kantaa rangaistuksena se syyllisyydentunne.
Näin minä ajattelen, mutta sinä olet selvästikin jo päätöksesi tehnyt.
Miten kusipäinen pitää olla, vastatakseen näin?! Että toisen osapuolen pitäminen valheellisessa liitossa olisi ok? Ei helvetti tätä itsekkyyden, moraalin ja arvojen mahalaskua...
Samaa mieltä. Tosi kieroutunut ajatusmaailma. Tuossahan toista pidetään ihan uunona.
Minusta on itsekästä kertoa, ellei samalla ehdota eroamista, josta otat täyden vastuun. Kerrohan, mitä muuta miehesi siitä saa, jos kerrot, kuin pahan mielen?
Alue: Aihe vapaa
Hyvä teko. Edellyttäen, että sanot miehelle, että haluat hänen pettävän itseäsi jotta olette tasoissa. Tai parhaassa tapauksessahan hän on sen jo tehnytkin ja päättää itsekin siitä avautua. Toivotaan niin!