Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Miten rumasta naisesta saisi kauniimman?
02.12.2017 |
Pahin ongelmani on kasvot: nenäni on liian iso, poskipääni ovat aivan liian voimakkaat (kasvojen "luusto" liian voimakas), suuni on liian iso ja huuleni ovat liian paksut sekä leukani on liian pieni. Olen tässä pähkäillyt nenä- ja leukaleikkausta (tai tapauksessani lähinnä leukaimplanttia), mutta miten poskipäät saisi litteämmiksi?
Vartalonikin on ongelmallinen, siis mulla on ns. päärynävartalo eli peppuun ja lantiolle kertyy helposti ylimääräistä, vaikka olisin muuten hoikka. Rinnat ovat kokoa B75 eli liiam pienet myös. Muuten kroppa on periaatteessa ok, mutta peppua pitäisi saada pienemmäksi ja kapeammaksi. En oikein tiedä, mikä treeni kutistaisi nimenomaan sitä aluetta, jos on muutenkin hoikka, kun haluaisin vahvistaa hartioita ja käsivarsia kuitenkin salitreenillä.
Alan olla aivan kypsä tähän ulkonäköongelmaani, joka on käytännössä pilannut elämäni täysin (ei ole puolisoa, enkä uskalla hakea sosiaalisuutta vaativia työtehtäviä töissä) ja johon ei kampaamo, vaatteet tai meikki auta, sillä ongelmanani on vääränlaiset piirteet ja vartalon muoto. Help!!!!
Kommentit (65)
Vierailija kirjoitti:
Jumalan luomana olet kaunis.
Älä murehdi ulkonäköäsi.
Kiitos tästä, mutta juuri kristitty ihastukseni kohde antoi mulle elämäni tuskallisimmat ja riipaisevimmat pakit. Ja hänelle en kelvannut juuri ulkonäköni vuoksi. Ironista sinänsä. :/
T. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jos asut pk-seudulla, voisin tietää hyvän meikkaajan.
Asun eteläisessä Suomessa kyllä, joten tuo voisi olla avuksi. T. Ap
Kyllähän kauneusleikkaus voi auttaa itsetunto-ongelmaankin, jos itse tuntee sen jälkeen itsensä kauniimmaksi.
Olen minäkin välillä sitä harkinnut. Ikää mulla nyt in 55 vuotta ja teinistä asti olen harmitellut nenää ja leukaa.
Olen kuullut myös negatiivista palautetta asiakastyöstä, en asiakkailta vaan työpaikan sisältä siitä, että en ole oikean tyylinen ja edustava.
Mutta työvuosia on enää niin vähän, etten työn takia ainakaan leikkauksiin menisi. Oman itsetunnon takia olen sitä harkinnut, mutta taidan olla niin säästäväinen, etten mene.
Päärynävartalo ei ole mitenkään ongelmallinen.
Sekoitat keskenään naisten omat käsitykset ulkonäöstä, ja sen mistä miehet pitävät. Naiset inhoavat paksuja reisiä, monetkin miehet pitävät niistä. Jos painoa kertyy ensisijaisesti alakroppaan, ei se ole ongelma. ns. omenavartaloisella on hankalampaa.
Rintojen koko ei ole niin tärkeä asia kuin naiset luulevat. Peppumiehiä on suhteellisesti enemmän kuin tissimiehiä.
En ihan helpolla suosittelisi kasvoleikkauksia. Lopputulos on harvemmin hyvä.
Minä lähtisin linjalla salitreeni - pukeutuminen - tyylikäs meikki - itsetunnon kehittäminen. Painottaen jälkimmäisenä mainittua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olet kyllä todella jämähtänyt 90-luvulle. Itse toivoisin nimenomaan leveämpää lantiota (nyt 98cm) ja isompaa persusta. Isommat huuletkin ottaisin mielelläni vaikkei ne nytkään kapeat ole.
Katsele ympärillesi millaista aikaa nyt eletään, unohda jonkun hiton eksän sanomiset ja mieti mitää hyvää sussa on. Ja korosta ja näytä sitä bebaasi <3
Komppaan. Toimii muuten myös rumille kivamiehille.
Painoindeksi - salitreeni - itsetunnon kehittäminen - Iloisuus/keskustelukyky - pukeutuminen/meikki
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Varaat lennot Pariisiin ja varaat huoneen kivasta hotellista hyvällä sijainnilla ja sitten vain nautit ja katselet elämää. Ja jos hyvin käy niin löydät vastauksen ongelmaasi. Katso miten pariisilaiset sen tekevät ollakseen niin upeita kuin ovat. Unohda kaikki teko-ja fitnessjutut tatuointeineen. Tyylikäs voi olla vähän huonoimmillakin geeneillä varustettu.
Vierailija kirjoitti:
Olet kyllä todella jämähtänyt 90-luvulle. Itse toivoisin nimenomaan leveämpää lantiota (nyt 98cm) ja isompaa persusta. Isommat huuletkin ottaisin mielelläni vaikkei ne nytkään kapeat ole.
Katsele ympärillesi millaista aikaa nyt eletään, unohda jonkun hiton eksän sanomiset ja mieti mitää hyvää sussa on. Ja korosta ja näytä sitä bebaasi <3
Myönnän. Ihanteeni naisten ulkonäön suhteen on Y-vartaloinen, isorintainen, voimakasleukainen, kapeahuulinen ja kapea- ja pieninenäinen. Ihanteeni on jopa 80-lukulainen oikeastaan. Exällä oli sinänsä aika vastaava ihanne kropan puolesta. Olen juuri vastakohta tuolle ihanteelleni leveine lantioineni jne. Edelleen mielelläni ysärityylisesti kesäisin peitän pepun jollain vyötäisille sidotulla paidalla, ettei kukaan huomaisi peppua, vaikka olen treenannutkin. Enkä uskalla käyttää hameita jne. T. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos ulkonäön erikoisuus on todellinen eikä psyykkinen ongelma, niin ei siihen meikkaaminen auta. Sinulla on vapaata aikaa enemmän kuin perheellisillä, joten keskity olemaan hyvä työssä ja harrastuksissa, tuo hyvää mieltä ja auta heikompia ja löydä itsellesi arvo sillä tavalla. Opettele kestämään ajoittaista yksinäisyyttä ja kiitoksen puutetta ja nauttimaan rauhasta ja vapaudesta. Ulkonäön osalta laita panokset siistiin, tyylikkääseen ja huoliteltuun vaikutelmaan kodin, työroolin, kuntoilun, vaatteiden, kampauksen, ihon ja ihan kaiken muunkin näkyvän suhteen. Tee elämästäsi niin hyvä ja samalla muiden silmissä ok kuin sen voi olla ilman miestä. Jos joku mies sitten sattuu sinuun ihastumaan, hän huomaa löytäneensä kätketyn kultakimpakeen ja pystyy olemaan ylpeä seurastasi - mutta ei se ole tavoite vaan, jos kohdalle sattuu, odottamaton lottovoitto kaiken muun arvokkaan lisäksi.
Tuo on totta. Itse asiassa mulla on lapsiakin, mutta he ovat todella nättejä ja söpöjä, joten eivät ole perineet negatiivisia piirteitäni ja isän piirteet ovat tasapainottaneet. Joten he näyttävät näteiltä pohjoiseurooppalaisilta lapsilta (eivät välttåmättä ihan suomalaisilta).
Olen nyt asennoitunut siten, että aion olla loppuelämäni lähtökohtaisesti yksin ja enää mulla ei voisi olla mitään perhehaaveita. Muutenkin olen eronneena naisena todellinen "pommi" miehille sen kaiken ulkonäöllisen ongelman lisäksi.
Koetan rakentaa elämääni muuten siedettäväksi ja säästän rahaa leikkauksiin tässä vähitellen sekä elän lasten, työn ja lomamatkojen kautta tavallaan, kun mitään rakkautta tai läheisyyttä en enää tule kokemaan. Ehkä hankin lemmikkikoiran, kun lapset ovat isompia ja läheisyyttä saan, kun käyn kampaajalla, kosmetologilla tai hartia-/selkähierojalla.
Surullista tavallaan, mutta jotkut vain ovat saaneet huonommat kortit syntyessään (kuten mulle on käynyt). Tämä vaatii tavallaan eräänlaista surutyötä, joka tulee jatkumaan koko elämäni ajan.
T. Ap
No huhhuh. Aivan sairasta tuo ajattelusi. Mun kuuskymppinen, reilusti ylipainoinen ja kasvoilta aika miehekäs tuttuni löysi pari vuotta sitten itselleen aivan ihanan miehen. Ei hän ole koskaan harmitellut ettei ole täydellinen kropaltaan tai klassisen kaunis kasvoiltaan. Hänestä paistaa valo ja positiivisuus joka vetoaa ihmisiin.
Vierailija kirjoitti:
Varaat lennot Pariisiin ja varaat huoneen kivasta hotellista hyvällä sijainnilla ja sitten vain nautit ja katselet elämää. Ja jos hyvin käy niin löydät vastauksen ongelmaasi. Katso miten pariisilaiset sen tekevät ollakseen niin upeita kuin ovat. Unohda kaikki teko-ja fitnessjutut tatuointeineen. Tyylikäs voi olla vähän huonoimmillakin geeneillä varustettu.
No kieltämättä Ranskassa on hieman erilaiset ulkonäköstandardit kuin Suomessa. Siellä korostuu hoikkuus ja sirous ja isonenäisyys on melkeinpä normi. Silti naiset ovat itsevarmoja ja viehkeitä ja miehet ovat heistä kiinnostuneita. T. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olet kyllä todella jämähtänyt 90-luvulle. Itse toivoisin nimenomaan leveämpää lantiota (nyt 98cm) ja isompaa persusta. Isommat huuletkin ottaisin mielelläni vaikkei ne nytkään kapeat ole.
Katsele ympärillesi millaista aikaa nyt eletään, unohda jonkun hiton eksän sanomiset ja mieti mitää hyvää sussa on. Ja korosta ja näytä sitä bebaasi <3
Myönnän. Ihanteeni naisten ulkonäön suhteen on Y-vartaloinen, isorintainen, voimakasleukainen, kapeahuulinen ja kapea- ja pieninenäinen. Ihanteeni on jopa 80-lukulainen oikeastaan. Exällä oli sinänsä aika vastaava ihanne kropan puolesta. Olen juuri vastakohta tuolle ihanteelleni leveine lantioineni jne. Edelleen mielelläni ysärityylisesti kesäisin peitän pepun jollain vyötäisille sidotulla paidalla, ettei kukaan huomaisi peppua, vaikka olen treenannutkin. Enkä uskalla käyttää hameita jne. T. Ap
Kuulostaa aivan järkyttävältä :D Lattaperse, pikkupojan kroppaan liitetyt läskitissit, miesleuka, huuleton... Tarvitset pikaisen päivityksen!
Vierailija kirjoitti:
Varaat lennot Pariisiin ja varaat huoneen kivasta hotellista hyvällä sijainnilla ja sitten vain nautit ja katselet elämää. Ja jos hyvin käy niin löydät vastauksen ongelmaasi. Katso miten pariisilaiset sen tekevät ollakseen niin upeita kuin ovat. Unohda kaikki teko-ja fitnessjutut tatuointeineen. Tyylikäs voi olla vähän huonoimmillakin geeneillä varustettu.
Tästä tosin sellainen maininta, että en voi lasten vuoksi muuttaa sellaiseen maahan, johon sopisin ulkonäköni puokesta paremmin ja josta siis ehkä voisin löytää puolisonkin, joka ihan aidosti ja oikeasti voisi hyväksyä minut tällaisena. Suomalaisille miehille en kelpaa ja ehkä tosiaan jossain muualla kelpaisin.
Mutta heti kun tulisin siinä "pariisilaistyylissäni" tänne takaisin, niin arvoni olisi silti yhtä matalalla miesten mielestä kuin aiemminkin. Kun siis suomalaismiehillä on tietyt vaatimukset naisten ulkonäön suhteen, enkä sovi siihen muottiin riittävän hyvin. :/ T. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olet kyllä todella jämähtänyt 90-luvulle. Itse toivoisin nimenomaan leveämpää lantiota (nyt 98cm) ja isompaa persusta. Isommat huuletkin ottaisin mielelläni vaikkei ne nytkään kapeat ole.
Katsele ympärillesi millaista aikaa nyt eletään, unohda jonkun hiton eksän sanomiset ja mieti mitää hyvää sussa on. Ja korosta ja näytä sitä bebaasi <3
Myönnän. Ihanteeni naisten ulkonäön suhteen on Y-vartaloinen, isorintainen, voimakasleukainen, kapeahuulinen ja kapea- ja pieninenäinen. Ihanteeni on jopa 80-lukulainen oikeastaan. Exällä oli sinänsä aika vastaava ihanne kropan puolesta. Olen juuri vastakohta tuolle ihanteelleni leveine lantioineni jne. Edelleen mielelläni ysärityylisesti kesäisin peitän pepun jollain vyötäisille sidotulla paidalla, ettei kukaan huomaisi peppua, vaikka olen treenannutkin. Enkä uskalla käyttää hameita jne. T. Ap
Kuulostaa aivan järkyttävältä :D Lattaperse, pikkupojan kroppaan liitetyt läskitissit, miesleuka, huuleton... Tarvitset pikaisen päivityksen!
Se nyt vain on kaikkein tyylikkäintä ja klassisesti kauneinta miestenkin mielestä tietääkseni.
Et vissiin kokeillut niitä self love -juttuja mitä viime keskusteluissa käytiin?
Muistan samanlaisen(mies) keskustelijan joka oli ujuttautunut aika monelle keskustelupalstalle. Piitkiä viestejä viestiensä perään miten hänestä ei voi koskaan tulla alfaurosta joka saa montaa naista, koska hänellä oli piirteet xxxx. Ja sitten lähes yhtä pitkä vuodatus jostain armeijakaverista, jolla oli alfamaiset piirteet yyyy ja sai useita naisia. Sama levy viestistä toiseen, ei auttanut vaikka monet yrittivät puhua järkeä. Hänen elämänsä oli pilalla kun ei sattunut syntymään ALFAKSI joka saisi useita naisia, edes yksi tosirakkaus ei tätä vääryyttä vois korjata!
Vierailija kirjoitti:
Et vissiin kokeillut niitä self love -juttuja mitä viime keskusteluissa käytiin?
Muistan samanlaisen(mies) keskustelijan joka oli ujuttautunut aika monelle keskustelupalstalle. Piitkiä viestejä viestiensä perään miten hänestä ei voi koskaan tulla alfaurosta joka saa montaa naista, koska hänellä oli piirteet xxxx. Ja sitten lähes yhtä pitkä vuodatus jostain armeijakaverista, jolla oli alfamaiset piirteet yyyy ja sai useita naisia. Sama levy viestistä toiseen, ei auttanut vaikka monet yrittivät puhua järkeä. Hänen elämänsä oli pilalla kun ei sattunut syntymään ALFAKSI joka saisi useita naisia, edes yksi tosirakkaus ei tätä vääryyttä vois korjata!
Self-love-juttuja? Viime keskusteluissa? En itse asiassa tiedä ja siis kiinnostaisi kyllä sellaiset jutut. :) Ja siis en varmaankaan ole ainoa tämän ongelman kanssa kamppaileva.
Olen saanut pakit ihastukseltani tässä melko lyhyen ajan sisään ja se musersi itsetuntoni lopullisesti. Nimittäin kuvittelin, että hän olisi erilainen kuin muut, mutta eipä hänkään minua sittenkään hyväksynyt. :'(
Nyt itkeskelen ja kaipaan sitä ihmistä kaiken liikenevän aikani ja harmittelen sitä, miksi olen syntynyt tällaiseksi. Ei siihen kieltämättä oikein auta mikään muu kuin se, että saisi olla hänen kanssaan. Tosin yritän ajatella järjellisesti. Olen silti asennoitunut siten, ettå se oli mun viimeinen yritykseni saada suhde ja tämän jälkeen yritån sopeutua yksinäisyyteen lopuksi iäkseni. T. Ap
Siis apua ap! Onko sinulla muuta identiteettiä lainkaan, kun ajatuksesi tuntuvat pyörivän vain ulkonäön ympärillä? Sellainen on ymmärrettävää vain, jos on joku bimbo. Ihminen on niin paljon muutakin kuin ulkonäkö. Olen melkein varma, että voittaisin rumuuskisassa ap:n, ja rumaksi haukkumista kuuli lapsena ja nuorena päivittäin. Olen selvinnyt, koska olen kompensoinut sitä olemalla kiinnostunut muista asioista. Samanhenkisten ihmisten joukosta olen löytänyt myös mieheni, enkä tod. usko, että kaikki miehet valitsisivat naisen vain ulkonäön perusteella. Ja kuvauksesi perusteella et kuulosta mitenkään silmiinpistävän "kamalalta".
Niin, toistele itsellesi mantraa, kuinka pidät itsestäsi, rakastat itseäsi, näytät kauniilta. Tai laitat youtubeen self love affirmations/meditation jos ei itseksesi pysty.
Vierailija kirjoitti:
Siis apua ap! Onko sinulla muuta identiteettiä lainkaan, kun ajatuksesi tuntuvat pyörivän vain ulkonäön ympärillä? Sellainen on ymmärrettävää vain, jos on joku bimbo. Ihminen on niin paljon muutakin kuin ulkonäkö. Olen melkein varma, että voittaisin rumuuskisassa ap:n, ja rumaksi haukkumista kuuli lapsena ja nuorena päivittäin. Olen selvinnyt, koska olen kompensoinut sitä olemalla kiinnostunut muista asioista. Samanhenkisten ihmisten joukosta olen löytänyt myös mieheni, enkä tod. usko, että kaikki miehet valitsisivat naisen vain ulkonäön perusteella. Ja kuvauksesi perusteella et kuulosta mitenkään silmiinpistävän "kamalalta".
Siis olen opiskellut erittäin paljon ja mietin paljon muita asioita. Mutta: kaipaisin myös rakkautta ja läheisyyttå elämääni todella paljon ja perimmäinen syy niiden puuttumiseen on ulkonäköni. Rakkauden ja läheisyyden tarve on yksi ihmisen perustarpeista vähän niinkuin vaikkapa nälkä ja janokin ja mulla siis ei ole rakkautta tai läheisyyttä ollut moneen vuoteen.
Olisin halunnut löytää onnellisen parisuhteen jo nuorena, mutta en löytänyt ulkonäköni vuoksi. Ihastuin lähes aina yksipuolisesti ja sitä tapahtuu edelleen. Ei tällainen elämä ole herkkua. Jos syyni sinkkuuteeni on ruma ulkonäköni, niin tokihan ajatukseni alkavat pyöriä sen ongelmani ympärillä.
Ehkä sitten olen "bimbo" - ei voi mitään (ja tässä tapauksessa olen ruma sellainen). Mutta ^##(/*/=£#* haluaisin saada rakkautta minäkin. Kaipa saan edes harmitella ja itkeä pskaa kohtaloani sekä miettiä siihen ratkaisuja? T. Ap
Alue: Aihe vapaa
Tuo on totta. Itse asiassa mulla on lapsiakin, mutta he ovat todella nättejä ja söpöjä, joten eivät ole perineet negatiivisia piirteitäni ja isän piirteet ovat tasapainottaneet. Joten he näyttävät näteiltä pohjoiseurooppalaisilta lapsilta (eivät välttåmättä ihan suomalaisilta).
Olen nyt asennoitunut siten, että aion olla loppuelämäni lähtökohtaisesti yksin ja enää mulla ei voisi olla mitään perhehaaveita. Muutenkin olen eronneena naisena todellinen "pommi" miehille sen kaiken ulkonäöllisen ongelman lisäksi.
Koetan rakentaa elämääni muuten siedettäväksi ja säästän rahaa leikkauksiin tässä vähitellen sekä elän lasten, työn ja lomamatkojen kautta tavallaan, kun mitään rakkautta tai läheisyyttä en enää tule kokemaan. Ehkä hankin lemmikkikoiran, kun lapset ovat isompia ja läheisyyttä saan, kun käyn kampaajalla, kosmetologilla tai hartia-/selkähierojalla.
Surullista tavallaan, mutta jotkut vain ovat saaneet huonommat kortit syntyessään (kuten mulle on käynyt). Tämä vaatii tavallaan eräänlaista surutyötä, joka tulee jatkumaan koko elämäni ajan.
T. Ap