Voiko omasta lapsesta tehdä lasun?
Olen tosissani joten asiallisia vastauksia kiitos
Kommentit (28)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä voi. Yhden äidin tunnen, joka teki näin, kun varhaisteini oli ajautunut huonoille teille vähän vanhemman kaveriporukan mukana (rikoksia, päihteitä..), eikä perussossukeinot riittäneet.
Voi tehdä myös, jos oman jaksamisen kanssa on ongelmia, lasun kautta on mahdollista saada enemmän ihan käytännön apua, esim. tukiperhe, taloudellinen apu, tukea harrastuksiin..
Ei ne ihan oikeasti ensimmäisenä ole viemässä lasta pois, ellei tietty mitään akuuttia väkivallan tai vakavan laiminlyönnin vaaraa ole (esim. ei hoideta lapsen diabetesta tms)
Ei saa tukiperhettä, jos on isovanhemmat elossa.
Tukiperhe jolta saisi ihan arkeen apua olisi niin ihana, mutta ei saa, kun viikonloppusin isovanhemmat auttaa. Ihan idioottimaista hommaa.
No höh :( Siis auttaako isovanhemmat oikeasti, vai onko se vain sossujen oletus, että tietenkin auttavat?
Yhden äidin tiedän, jonka lapset ovat joka toinen vkl ja osan lomista tukiperheen luona, vaikka isovanhempia on elossa. Heidän perheessään on tosin ollut paljon erilaista mt-/päihde- ja nepsyhaastetta. Ei niitä tukiperheitä varmaan ihan helposti saa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä voi. Yhden äidin tunnen, joka teki näin, kun varhaisteini oli ajautunut huonoille teille vähän vanhemman kaveriporukan mukana (rikoksia, päihteitä..), eikä perussossukeinot riittäneet.
Voi tehdä myös, jos oman jaksamisen kanssa on ongelmia, lasun kautta on mahdollista saada enemmän ihan käytännön apua, esim. tukiperhe, taloudellinen apu, tukea harrastuksiin..
Ei ne ihan oikeasti ensimmäisenä ole viemässä lasta pois, ellei tietty mitään akuuttia väkivallan tai vakavan laiminlyönnin vaaraa ole (esim. ei hoideta lapsen diabetesta tms)
Ei saa tukiperhettä, jos on isovanhemmat elossa.
Tukiperhe jolta saisi ihan arkeen apua olisi niin ihana, mutta ei saa, kun viikonloppusin isovanhemmat auttaa. Ihan idioottimaista hommaa.
No höh :( Siis auttaako isovanhemmat o
No auttaa viikonloppuisin välillä, mutta kun tarve olisi arkeen (asuvat kaukana meistä). Meillä on asperger. Olen monta vuotta pyytänyt apua arkiin, jos olisin yh niin varmasti saisi apua, mutta en ole, olen niin poikki, kun hoitovastuu on minulla. Molemmat vanhemmat käymme töissä ja päivät sitten kotona kuuntelen raivoamista, mikä ei ole mitään kevyttä, yksikin päivä lapsi huutoitki monta tuntia putkeen, ei auta asiaa, että toiset lapset tulee itkemään viereen, että korviin sattuu ja pelottaa. Ei mitkään musiikkiterapiat tai kuinka pidät kynästä oikein kiinni avut auta siihen arkeen mitä meillä kotona on päivät pitkät.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä voi. Yhden äidin tunnen, joka teki näin, kun varhaisteini oli ajautunut huonoille teille vähän vanhemman kaveriporukan mukana (rikoksia, päihteitä..), eikä perussossukeinot riittäneet.
Voi tehdä myös, jos oman jaksamisen kanssa on ongelmia, lasun kautta on mahdollista saada enemmän ihan käytännön apua, esim. tukiperhe, taloudellinen apu, tukea harrastuksiin..
Ei ne ihan oikeasti ensimmäisenä ole viemässä lasta pois, ellei tietty mitään akuuttia väkivallan tai vakavan laiminlyönnin vaaraa ole (esim. ei hoideta lapsen diabetesta tms)
Sellaista lasta ei olekaan jolla ei olisi väkivallan uhkaa. Vähintään koulussa on iso riski, että joku toinen lyö.
Puhumattakaan sitten muusta kuin fyysisestä väkivallasta. Väkivaltaahan on myös mm. psyykkistä, taloudellista ja digitaalista.
Voi itsestään tehdä rikosilmoituksenkin jos haluaa. Poliisisedät sitten tarjoavat apua ja tukea. Rikosilmoitus on iloinen asia.
Onko siitä apua, on sitten toinen asia.
Vierailija kirjoitti:
Voi tietenkin. En vaan ymmärrä miksi kukaan tekee. Eikö kannata hakea kaikki muu mahdollinen apu ensin? Vai oletko hakenut apua lapsellesi? Vihon viimeistä joutua sossujen kynsiin, jos ei sitten vihaa lastaan niin paljon. En ikinä tekisi.
Tässä puhuu ihminen joka ei ole ollut epätoivoisessa tilanteessa, hakenut apua kaikista mahdollisista paikoista eikä joko saanut sitä lainkaan tai ei tarpeeksi.
ap, omasta lapsesta ja vaikkapa omasta perhetilanteesta voi tehdä lasun, ja tekeekin.
Me tehtiin itsestämme LaSu, että saatiin apua ja tukea teinin vakaviin mielenterveysongelmiin, jotka meinasivat viedä myös muun perheen mukanaan.
Saimme paljon apua ja tukea, sekä yhdessä maaniteltua nuoren osastohoitoon, jolla paraneminen saatiin käyntiin. Olen ikuisesti kiitollinen heille kaikesta tuesta, pelastivat perheemme.