Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Annoin miehelle luvan katsella tai mitä vain muita naisia
30.11.2017 |
Sanoi, että ei katsele, ei ole tarvetta. Enpä usko. Nyt en enää välitä...Miksi on pitänyt katsella muita ensinkään, vaikka on tiennyt miten PALJON LOUKKASI MINUA!
On koko seurustelemme ajan tuijottanut muita, vaikka olen asiasta sanonut nätisti, huutanut, raivonnut tms. Olisi pitänyt erota jo silloin kauan sitten. Taidan jäädä tähän liittoon ihan miehen kiusaksi.
Kommentit (79)
Vierailija kirjoitti:
27 on siis ap. Eli tässä jutussa juuret ovat syvällä. Ja kuten juuri joku sanoi, jos mies antaisi huomiota sille omalle naiselleen, tilanne olisi toinen. Minusta nimittäin tuntuu juuri siltä, että meillä ei ole koskaa n hauskaa ollaan sitte kotona tai jossain menossa.
Ja sille miehen kuvatukselle, joka täällä kirjoitti: mitä tarkoittaa NAISENSA KUNNIOITTAMINEN? Sinä et sitä ilmeisesti tajua, kuten ei miehenikään. Tai jospa mieheni on sen nyt tajunnut, kun on liian MYÖHÄISTÄ! Hän on satuttanut minua liian paljon ja liian kauan!! Ihmisen ei tarvitse kaikkea kestää!
Olet oikeassa, kaikkea ei todellakaan tarvitse kestää. Kai sä olet päätöksesi tehnyt ja eroat tuosta vätyksestä? Tiedätkös, sinkkunakin on parempi kuin tuollaisen kanssa. Sitten jos ja kun on sen aika, löydät jonkun paremman. Sellaisen, joka kunnioittaa sua ja saa sut tuntemaan olosi ihanaksi ja riittäväksi juuri sellaisena kuin olet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap, tunnet itsesi entistä rumemmaksi ja huonommaksi nykyisesi kanssa, koska
a. hän ei anna sinulle positiivista palautetta eikä positiivista yhdessäoloa
b. hän avoimesti suuntaa positiivista huomiotaan toisaalle
Joko alat olla oikein säihkyvä ja hemaiseva ja katsot, huomaako hän mitään tai sitten vaan homma poikki.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kumma kun olen saanut sellaisen käsityksen, että miehet harrastaa tätä naisia enemmän ja oikeuttavat sen sillä, että ovat miehiä eivätkä yksinkertaisesti voi luonnolleen mitään. Eli koska on mies, saa alentaa ja nöyryyttää naista, tehdä tälle riittämättömän olon naisena ja vapaasti katsella muita vaikka olisi parisuhteessa. Mutta auta armias jos heitä kohdellaan samalla tavalla, eli oma nainen avoimesti katselee ja kuolaa muita miehiä, onkin sitten yhtäkkiä niin kovin väärin ja loukkaavaa. Kaksinaismoralismia parhaimmillaan.
Annan esimerkin omasta kokemuksesta;
Tapailin erästä miestä, olimme kaukosuhteessa. Jo aika alkuvaiheessa suhdetta kerroin tälle miehelle aikaisemmista ikävistä kokemuksista miesten kanssa, vaikeuksistani luottaa ihmisiin ja epävarmuuksistani ylipäätään. Sanoin, etten ole varma haluanko edes aloittaa suhdetta ennen kuin olen päässyt vaikeimmasta luottamuspulasta ja pahimmista epävarmuuksistani eroon. Hän kuitenkin käyttäytyi kuin mikäkin enkeli ja lupaili maat ja taivaat siitä, kuinka on erilainen, hyväksyy kaikki vikani ja haluaa todistaa minulle ettei ole kuten muut miehet. Ihastuin ja rakastuinkin aika nopeasti ja alkuun hän saikin minut tuntemaan itseni maailman ihanimmaksi ja kauneimmaksi kehuillaan ja käytöksellään ylipäätään. Opin luottamaan häneen ja voin muutenkin paremmin.
Ei mennyt kauaakaan kun huomasin, että hänellä oli ikävä tapa kehua valehtelematta lähes jokaista kaverinaistaan mun nähden. Yleensä juurikin kommentoimalla kuviin samoja asioita, joita sanoi minulle. Ei kehunut kaverillisessa mielessä tyyliin nätiksi, vaan kauniiksi, kuumaksi, niin ihanaksi ja mitä vielä. Oli yksi nainen, jota hän erityisesti kehui.
En tuntenut enää oloani erityiseksi hänen silmissään ja otin asian puheeksikin melko pian. Hän vain perusteli sen sillä, että hän nyt vain on sellainen, on aina ollut eikä parisuhde saisi muuttaa häntä ihmisenä. Syyttelin itseäni siitä, että minäkö todella olen se kamala ihminen joka yrittää muuttaa häntä ihmisenä vaikka pyysin vain kunnioitusta ja kerroin rehellisesti että minusta tuntui pahalta hänen käytöksensä. Ystävät ja muut auttoivat kuitenkin tajuamaan, että mulle tuli syystäkin paha mieli.
Miehen käytös jatkui ja mun oloni paheni entisestään. Jossakin vaiheessa meni niin pahaksi, että hän alkoi tykkäillä muiden naisten lähes alastomista, todella seksikkäistä kuvista, tyyliin sellaisia alusvaatteet päällä pyllistelyä. Tiesi, että näin kaiken ja tiesi myös miten pahalta se musta tuntui. Puolusteli vain itseään ja sanoi, että pitäisi olla ok tykkäillä sellaisista kuvista, hänhän kuitenkin on minun kanssani.
Tuo toisten naisten lähes alastomista kuvista tykkäily oli se viimeinen tikki, koska mies hyvin tiesi suurimman osan epävarmuuksistani liittyvän juurikin kroppaani, ja tuntui kuin hän olisi tahallaan yrittänyt pahentaa oloani ja tehdä mulle entistäkin riittämättömämmän olon.
Erosimme lopulta minun aloitteesta ja kävimme jäljestäpäin keskustelua noista asioista. Hän pyyteli anteeksi ettei ollut riittävä mulle, mutta ei missään vaiheessa suostunut myöntämään että toimi ikävästi eikä vielä tänäkään päivänä näe käytöksessään mitään väärää. Minä näen ja onneksi tajusin että ansaitsen parempaa. Nyt olen miehen kanssa joka on täysin vastakohta hänelle, kunnioittaa minua eikä koe tarvetta nöyryyttää minua katselemalla ja kehuskelemalla avoimesti muita naisia.
Ainiin, vielä pari esimerkkä miehen sikamaisuudesta ja siitä, miten tekopyhä hän lopulta olikaan. Kerran kun keskustelimme asiasta ja itkin jo valmiiksi pahaa oloani, hän koki tarpeelliseksi kertoa mulle, että kun kaverinsa kanssa käyvät ulkona, totta kai tsekkailevat muiden naisten perseitä ja tissejä ja se on "ihan normaalia eikä tarkoita mitään sen enempää." :D
Kun hänen käytöstään oli jatkunut tarpeeksi kauan, ajattelin että kai se on sitten ok, jos minäkin kerran kehun jotakuta toista. Jos hän saa tehdä niin, silloin minunkin kai kuuluisi saada? Voi sitä suuttumuksen määrää, kun sitten sen yhden ainoan kerran minä kehuin erästä julkkista ihanaksi samalla kun toivotin hänelle hyvää syntymäpäivää. Siitä nousi aivan totaalinen paskamyrsky, sain haukut niskaani ja huudot siitä miten katselen muita miehiä. Jostakin syystä hän olisi saanut juoksennella ympäriinsä, kehua ja katsella muita naisia minkä kerkeää mutta minä en olisi saanut kehua yhtä lempimuusikoistani.
Ja Porvoosta kerittiin tarinoimaan. Tervetuloa vaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kumma kun olen saanut sellaisen käsityksen, että miehet harrastaa tätä naisia enemmän ja oikeuttavat sen sillä, että ovat miehiä eivätkä yksinkertaisesti voi luonnolleen mitään. Eli koska on mies, saa alentaa ja nöyryyttää naista, tehdä tälle riittämättömän olon naisena ja vapaasti katsella muita vaikka olisi parisuhteessa. Mutta auta armias jos heitä kohdellaan samalla tavalla, eli oma nainen avoimesti katselee ja kuolaa muita miehiä, onkin sitten yhtäkkiä niin kovin väärin ja loukkaavaa. Kaksinaismoralismia parhaimmillaan.
Annan esimerkin omasta kokemuksesta;
Tapailin erästä miestä, olimme kaukosuhteessa. Jo aika alkuvaiheessa suhdetta kerroin tälle miehelle aikaisemmista ikävistä kokemuksista miesten kanssa, vaikeuksistani luottaa ihmisiin ja epävarmuuksistani ylipäätään. Sanoin, etten ole varma haluanko edes aloittaa suhdetta ennen kuin olen päässyt vaikeimmasta luottamuspulasta ja pahimmista epävarmuuksistani eroon. Hän kuitenkin käyttäytyi kuin mikäkin enkeli ja lupaili maat ja taivaat siitä, kuinka on erilainen, hyväksyy kaikki vikani ja haluaa todistaa minulle ettei ole kuten muut miehet. Ihastuin ja rakastuinkin aika nopeasti ja alkuun hän saikin minut tuntemaan itseni maailman ihanimmaksi ja kauneimmaksi kehuillaan ja käytöksellään ylipäätään. Opin luottamaan häneen ja voin muutenkin paremmin.
Ei mennyt kauaakaan kun huomasin, että hänellä oli ikävä tapa kehua valehtelematta lähes jokaista kaverinaistaan mun nähden. Yleensä juurikin kommentoimalla kuviin samoja asioita, joita sanoi minulle. Ei kehunut kaverillisessa mielessä tyyliin nätiksi, vaan kauniiksi, kuumaksi, niin ihanaksi ja mitä vielä. Oli yksi nainen, jota hän erityisesti kehui.
En tuntenut enää oloani erityiseksi hänen silmissään ja otin asian puheeksikin melko pian. Hän vain perusteli sen sillä, että hän nyt vain on sellainen, on aina ollut eikä parisuhde saisi muuttaa häntä ihmisenä. Syyttelin itseäni siitä, että minäkö todella olen se kamala ihminen joka yrittää muuttaa häntä ihmisenä vaikka pyysin vain kunnioitusta ja kerroin rehellisesti että minusta tuntui pahalta hänen käytöksensä. Ystävät ja muut auttoivat kuitenkin tajuamaan, että mulle tuli syystäkin paha mieli.
Miehen käytös jatkui ja mun oloni paheni entisestään. Jossakin vaiheessa meni niin pahaksi, että hän alkoi tykkäillä muiden naisten lähes alastomista, todella seksikkäistä kuvista, tyyliin sellaisia alusvaatteet päällä pyllistelyä. Tiesi, että näin kaiken ja tiesi myös miten pahalta se musta tuntui. Puolusteli vain itseään ja sanoi, että pitäisi olla ok tykkäillä sellaisista kuvista, hänhän kuitenkin on minun kanssani.
Tuo toisten naisten lähes alastomista kuvista tykkäily oli se viimeinen tikki, koska mies hyvin tiesi suurimman osan epävarmuuksistani liittyvän juurikin kroppaani, ja tuntui kuin hän olisi tahallaan yrittänyt pahentaa oloani ja tehdä mulle entistäkin riittämättömämmän olon.
Erosimme lopulta minun aloitteesta ja kävimme jäljestäpäin keskustelua noista asioista. Hän pyyteli anteeksi ettei ollut riittävä mulle, mutta ei missään vaiheessa suostunut myöntämään että toimi ikävästi eikä vielä tänäkään päivänä näe käytöksessään mitään väärää. Minä näen ja onneksi tajusin että ansaitsen parempaa. Nyt olen miehen kanssa joka on täysin vastakohta hänelle, kunnioittaa minua eikä koe tarvetta nöyryyttää minua katselemalla ja kehuskelemalla avoimesti muita naisia.
Älä yleistä koskemaan kaikkia miehiä.
Lisäksi mies ei "harrasta" mitään, eikä "oikeuta" käytöstään vetoamalla miehelle luontaiseen käytökseen. Se on vaan se luontainen taipumus siellä taustalla jolle mies ei voi mitään. "Se" ei ole mikään miehen tahdosta riippuva teko. Tämän takia tähän oikea vastaus ei ole se että minäpä "teen" samoin ja katsotaan mitä mies tuumaa kun alan flirttailemaan miehille.
Voi vittu nyt taas. Missä on sun lukutaito? Alussa selvästi kirjoitin, että tuntuu, että on YLEISEMPÄÄ miehillä kuin naisilla. Lopussa kirjoitin, että olen löytänyt miehen joka on täysin tämän entisen vastakohta.
Ja totta kai te voitte sille jotakin. Totta kai sulla voi olla luontainen taipumus katsella muita, on kuitenkin ihan sun itsesi päätettävissä toimitko tämän luontaisen taipumuksesi mukaan ja päätät olla sika, vai toimitko itsenäisesti ja päätät olla toimimatta sikamaisesti.
Jokaisella ihmisellä on luontainen vietti ja ihan hyvin naisetkin voisivat vedota siihen, että kuuluu luontoon ja ei tässä mitään, katselen muita koska "on pakko". Mitään ei ole pakko tehdä, sä ihan itse olet käytöksestäsi vastuussa. Voikin vituttaa kaltaisesi heikot nössöt jotka pistävät omat sikailunsa jonkun luonnollisen käytöksen piikkiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kumma kun olen saanut sellaisen käsityksen, että miehet harrastaa tätä naisia enemmän ja oikeuttavat sen sillä, että ovat miehiä eivätkä yksinkertaisesti voi luonnolleen mitään. Eli koska on mies, saa alentaa ja nöyryyttää naista, tehdä tälle riittämättömän olon naisena ja vapaasti katsella muita vaikka olisi parisuhteessa. Mutta auta armias jos heitä kohdellaan samalla tavalla, eli oma nainen avoimesti katselee ja kuolaa muita miehiä, onkin sitten yhtäkkiä niin kovin väärin ja loukkaavaa. Kaksinaismoralismia parhaimmillaan.
Annan esimerkin omasta kokemuksesta;
Tapailin erästä miestä, olimme kaukosuhteessa. Jo aika alkuvaiheessa suhdetta kerroin tälle miehelle aikaisemmista ikävistä kokemuksista miesten kanssa, vaikeuksistani luottaa ihmisiin ja epävarmuuksistani ylipäätään. Sanoin, etten ole varma haluanko edes aloittaa suhdetta ennen kuin olen päässyt vaikeimmasta luottamuspulasta ja pahimmista epävarmuuksistani eroon. Hän kuitenkin käyttäytyi kuin mikäkin enkeli ja lupaili maat ja taivaat siitä, kuinka on erilainen, hyväksyy kaikki vikani ja haluaa todistaa minulle ettei ole kuten muut miehet. Ihastuin ja rakastuinkin aika nopeasti ja alkuun hän saikin minut tuntemaan itseni maailman ihanimmaksi ja kauneimmaksi kehuillaan ja käytöksellään ylipäätään. Opin luottamaan häneen ja voin muutenkin paremmin.
Ei mennyt kauaakaan kun huomasin, että hänellä oli ikävä tapa kehua valehtelematta lähes jokaista kaverinaistaan mun nähden. Yleensä juurikin kommentoimalla kuviin samoja asioita, joita sanoi minulle. Ei kehunut kaverillisessa mielessä tyyliin nätiksi, vaan kauniiksi, kuumaksi, niin ihanaksi ja mitä vielä. Oli yksi nainen, jota hän erityisesti kehui.
En tuntenut enää oloani erityiseksi hänen silmissään ja otin asian puheeksikin melko pian. Hän vain perusteli sen sillä, että hän nyt vain on sellainen, on aina ollut eikä parisuhde saisi muuttaa häntä ihmisenä. Syyttelin itseäni siitä, että minäkö todella olen se kamala ihminen joka yrittää muuttaa häntä ihmisenä vaikka pyysin vain kunnioitusta ja kerroin rehellisesti että minusta tuntui pahalta hänen käytöksensä. Ystävät ja muut auttoivat kuitenkin tajuamaan, että mulle tuli syystäkin paha mieli.
Miehen käytös jatkui ja mun oloni paheni entisestään. Jossakin vaiheessa meni niin pahaksi, että hän alkoi tykkäillä muiden naisten lähes alastomista, todella seksikkäistä kuvista, tyyliin sellaisia alusvaatteet päällä pyllistelyä. Tiesi, että näin kaiken ja tiesi myös miten pahalta se musta tuntui. Puolusteli vain itseään ja sanoi, että pitäisi olla ok tykkäillä sellaisista kuvista, hänhän kuitenkin on minun kanssani.
Tuo toisten naisten lähes alastomista kuvista tykkäily oli se viimeinen tikki, koska mies hyvin tiesi suurimman osan epävarmuuksistani liittyvän juurikin kroppaani, ja tuntui kuin hän olisi tahallaan yrittänyt pahentaa oloani ja tehdä mulle entistäkin riittämättömämmän olon.
Erosimme lopulta minun aloitteesta ja kävimme jäljestäpäin keskustelua noista asioista. Hän pyyteli anteeksi ettei ollut riittävä mulle, mutta ei missään vaiheessa suostunut myöntämään että toimi ikävästi eikä vielä tänäkään päivänä näe käytöksessään mitään väärää. Minä näen ja onneksi tajusin että ansaitsen parempaa. Nyt olen miehen kanssa joka on täysin vastakohta hänelle, kunnioittaa minua eikä koe tarvetta nöyryyttää minua katselemalla ja kehuskelemalla avoimesti muita naisia.
Älä yleistä koskemaan kaikkia miehiä.
Lisäksi mies ei "harrasta" mitään, eikä "oikeuta" käytöstään vetoamalla miehelle luontaiseen käytökseen. Se on vaan se luontainen taipumus siellä taustalla jolle mies ei voi mitään. "Se" ei ole mikään miehen tahdosta riippuva teko. Tämän takia tähän oikea vastaus ei ole se että minäpä "teen" samoin ja katsotaan mitä mies tuumaa kun alan flirttailemaan miehille.
Ei kyllä olisi pitänyt vastata keksittyyn mielikuvitustarinaan. Tämmöisiä tulee aina kun joku mies alkaa puolustamaan itseään niin ei muuta keksitä niin vedetään homma överiksi ja kaikki peukuttaa typerystä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kumma kun olen saanut sellaisen käsityksen, että miehet harrastaa tätä naisia enemmän ja oikeuttavat sen sillä, että ovat miehiä eivätkä yksinkertaisesti voi luonnolleen mitään. Eli koska on mies, saa alentaa ja nöyryyttää naista, tehdä tälle riittämättömän olon naisena ja vapaasti katsella muita vaikka olisi parisuhteessa. Mutta auta armias jos heitä kohdellaan samalla tavalla, eli oma nainen avoimesti katselee ja kuolaa muita miehiä, onkin sitten yhtäkkiä niin kovin väärin ja loukkaavaa. Kaksinaismoralismia parhaimmillaan.
Annan esimerkin omasta kokemuksesta;
Tapailin erästä miestä, olimme kaukosuhteessa. Jo aika alkuvaiheessa suhdetta kerroin tälle miehelle aikaisemmista ikävistä kokemuksista miesten kanssa, vaikeuksistani luottaa ihmisiin ja epävarmuuksistani ylipäätään. Sanoin, etten ole varma haluanko edes aloittaa suhdetta ennen kuin olen päässyt vaikeimmasta luottamuspulasta ja pahimmista epävarmuuksistani eroon. Hän kuitenkin käyttäytyi kuin mikäkin enkeli ja lupaili maat ja taivaat siitä, kuinka on erilainen, hyväksyy kaikki vikani ja haluaa todistaa minulle ettei ole kuten muut miehet. Ihastuin ja rakastuinkin aika nopeasti ja alkuun hän saikin minut tuntemaan itseni maailman ihanimmaksi ja kauneimmaksi kehuillaan ja käytöksellään ylipäätään. Opin luottamaan häneen ja voin muutenkin paremmin.
Ei mennyt kauaakaan kun huomasin, että hänellä oli ikävä tapa kehua valehtelematta lähes jokaista kaverinaistaan mun nähden. Yleensä juurikin kommentoimalla kuviin samoja asioita, joita sanoi minulle. Ei kehunut kaverillisessa mielessä tyyliin nätiksi, vaan kauniiksi, kuumaksi, niin ihanaksi ja mitä vielä. Oli yksi nainen, jota hän erityisesti kehui.
En tuntenut enää oloani erityiseksi hänen silmissään ja otin asian puheeksikin melko pian. Hän vain perusteli sen sillä, että hän nyt vain on sellainen, on aina ollut eikä parisuhde saisi muuttaa häntä ihmisenä. Syyttelin itseäni siitä, että minäkö todella olen se kamala ihminen joka yrittää muuttaa häntä ihmisenä vaikka pyysin vain kunnioitusta ja kerroin rehellisesti että minusta tuntui pahalta hänen käytöksensä. Ystävät ja muut auttoivat kuitenkin tajuamaan, että mulle tuli syystäkin paha mieli.
Miehen käytös jatkui ja mun oloni paheni entisestään. Jossakin vaiheessa meni niin pahaksi, että hän alkoi tykkäillä muiden naisten lähes alastomista, todella seksikkäistä kuvista, tyyliin sellaisia alusvaatteet päällä pyllistelyä. Tiesi, että näin kaiken ja tiesi myös miten pahalta se musta tuntui. Puolusteli vain itseään ja sanoi, että pitäisi olla ok tykkäillä sellaisista kuvista, hänhän kuitenkin on minun kanssani.
Tuo toisten naisten lähes alastomista kuvista tykkäily oli se viimeinen tikki, koska mies hyvin tiesi suurimman osan epävarmuuksistani liittyvän juurikin kroppaani, ja tuntui kuin hän olisi tahallaan yrittänyt pahentaa oloani ja tehdä mulle entistäkin riittämättömämmän olon.
Erosimme lopulta minun aloitteesta ja kävimme jäljestäpäin keskustelua noista asioista. Hän pyyteli anteeksi ettei ollut riittävä mulle, mutta ei missään vaiheessa suostunut myöntämään että toimi ikävästi eikä vielä tänäkään päivänä näe käytöksessään mitään väärää. Minä näen ja onneksi tajusin että ansaitsen parempaa. Nyt olen miehen kanssa joka on täysin vastakohta hänelle, kunnioittaa minua eikä koe tarvetta nöyryyttää minua katselemalla ja kehuskelemalla avoimesti muita naisia.
Älä yleistä koskemaan kaikkia miehiä.
Lisäksi mies ei "harrasta" mitään, eikä "oikeuta" käytöstään vetoamalla miehelle luontaiseen käytökseen. Se on vaan se luontainen taipumus siellä taustalla jolle mies ei voi mitään. "Se" ei ole mikään miehen tahdosta riippuva teko. Tämän takia tähän oikea vastaus ei ole se että minäpä "teen" samoin ja katsotaan mitä mies tuumaa kun alan flirttailemaan miehille.
Juu, näin minunkin ex-mieheni aina minulle perusteli - ja oli raivokkaan mustasukkainen kaikesta huomiosta, jota minä sain muilta miehiltä. Pitkän avioliiton päätyttyä hänestä oli hirveän väärin ja luonnotonta, että minä löysin uuden kumppanin mutta hän ei.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kumma kun olen saanut sellaisen käsityksen, että miehet harrastaa tätä naisia enemmän ja oikeuttavat sen sillä, että ovat miehiä eivätkä yksinkertaisesti voi luonnolleen mitään. Eli koska on mies, saa alentaa ja nöyryyttää naista, tehdä tälle riittämättömän olon naisena ja vapaasti katsella muita vaikka olisi parisuhteessa. Mutta auta armias jos heitä kohdellaan samalla tavalla, eli oma nainen avoimesti katselee ja kuolaa muita miehiä, onkin sitten yhtäkkiä niin kovin väärin ja loukkaavaa. Kaksinaismoralismia parhaimmillaan.
Annan esimerkin omasta kokemuksesta;
Tapailin erästä miestä, olimme kaukosuhteessa. Jo aika alkuvaiheessa suhdetta kerroin tälle miehelle aikaisemmista ikävistä kokemuksista miesten kanssa, vaikeuksistani luottaa ihmisiin ja epävarmuuksistani ylipäätään. Sanoin, etten ole varma haluanko edes aloittaa suhdetta ennen kuin olen päässyt vaikeimmasta luottamuspulasta ja pahimmista epävarmuuksistani eroon. Hän kuitenkin käyttäytyi kuin mikäkin enkeli ja lupaili maat ja taivaat siitä, kuinka on erilainen, hyväksyy kaikki vikani ja haluaa todistaa minulle ettei ole kuten muut miehet. Ihastuin ja rakastuinkin aika nopeasti ja alkuun hän saikin minut tuntemaan itseni maailman ihanimmaksi ja kauneimmaksi kehuillaan ja käytöksellään ylipäätään. Opin luottamaan häneen ja voin muutenkin paremmin.
Ei mennyt kauaakaan kun huomasin, että hänellä oli ikävä tapa kehua valehtelematta lähes jokaista kaverinaistaan mun nähden. Yleensä juurikin kommentoimalla kuviin samoja asioita, joita sanoi minulle. Ei kehunut kaverillisessa mielessä tyyliin nätiksi, vaan kauniiksi, kuumaksi, niin ihanaksi ja mitä vielä. Oli yksi nainen, jota hän erityisesti kehui.
En tuntenut enää oloani erityiseksi hänen silmissään ja otin asian puheeksikin melko pian. Hän vain perusteli sen sillä, että hän nyt vain on sellainen, on aina ollut eikä parisuhde saisi muuttaa häntä ihmisenä. Syyttelin itseäni siitä, että minäkö todella olen se kamala ihminen joka yrittää muuttaa häntä ihmisenä vaikka pyysin vain kunnioitusta ja kerroin rehellisesti että minusta tuntui pahalta hänen käytöksensä. Ystävät ja muut auttoivat kuitenkin tajuamaan, että mulle tuli syystäkin paha mieli.
Miehen käytös jatkui ja mun oloni paheni entisestään. Jossakin vaiheessa meni niin pahaksi, että hän alkoi tykkäillä muiden naisten lähes alastomista, todella seksikkäistä kuvista, tyyliin sellaisia alusvaatteet päällä pyllistelyä. Tiesi, että näin kaiken ja tiesi myös miten pahalta se musta tuntui. Puolusteli vain itseään ja sanoi, että pitäisi olla ok tykkäillä sellaisista kuvista, hänhän kuitenkin on minun kanssani.
Tuo toisten naisten lähes alastomista kuvista tykkäily oli se viimeinen tikki, koska mies hyvin tiesi suurimman osan epävarmuuksistani liittyvän juurikin kroppaani, ja tuntui kuin hän olisi tahallaan yrittänyt pahentaa oloani ja tehdä mulle entistäkin riittämättömämmän olon.
Erosimme lopulta minun aloitteesta ja kävimme jäljestäpäin keskustelua noista asioista. Hän pyyteli anteeksi ettei ollut riittävä mulle, mutta ei missään vaiheessa suostunut myöntämään että toimi ikävästi eikä vielä tänäkään päivänä näe käytöksessään mitään väärää. Minä näen ja onneksi tajusin että ansaitsen parempaa. Nyt olen miehen kanssa joka on täysin vastakohta hänelle, kunnioittaa minua eikä koe tarvetta nöyryyttää minua katselemalla ja kehuskelemalla avoimesti muita naisia.
Älä yleistä koskemaan kaikkia miehiä.
Lisäksi mies ei "harrasta" mitään, eikä "oikeuta" käytöstään vetoamalla miehelle luontaiseen käytökseen. Se on vaan se luontainen taipumus siellä taustalla jolle mies ei voi mitään. "Se" ei ole mikään miehen tahdosta riippuva teko. Tämän takia tähän oikea vastaus ei ole se että minäpä "teen" samoin ja katsotaan mitä mies tuumaa kun alan flirttailemaan miehille.
Voi vittu nyt taas. Missä on sun lukutaito? Alussa selvästi kirjoitin, että tuntuu, että on YLEISEMPÄÄ miehillä kuin naisilla. Lopussa kirjoitin, että olen löytänyt miehen joka on täysin tämän entisen vastakohta.
Ja totta kai te voitte sille jotakin. Totta kai sulla voi olla luontainen taipumus katsella muita, on kuitenkin ihan sun itsesi päätettävissä toimitko tämän luontaisen taipumuksesi mukaan ja päätät olla sika, vai toimitko itsenäisesti ja päätät olla toimimatta sikamaisesti.
Jokaisella ihmisellä on luontainen vietti ja ihan hyvin naisetkin voisivat vedota siihen, että kuuluu luontoon ja ei tässä mitään, katselen muita koska "on pakko". Mitään ei ole pakko tehdä, sä ihan itse olet käytöksestäsi vastuussa. Voikin vituttaa kaltaisesi heikot nössöt jotka pistävät omat sikailunsa jonkun luonnollisen käytöksen piikkiin.
Lisään vielä, että voikin olla ihan normaalia luonnostaan tuntea tarvetta katsella muita ja flirttailla, mutta on kuitenkin ihan sun itsesi päätettävissä miten käytännössä toimit ja tuot sen esille. Sä voit joko olla fiksu ja kunnioittaa kumppaniasi ja päättää olla toimimatta kuten luontaiset vaistot sanoo ja olla katselematta muita hänen läsnäollessaan, tai voit olla sika ja väittää ettet luonnollesi mitään voi ja kohdella kumppaniasi alentavasti ja katsella muita kun hän on läsnä. Valintoja, valintoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Itse en ole mieheltäni lupia kysellyt. Toki olen sen verran hyväkäytöksinen, etten hänen läsnäollessaan tai nähtensä tietenkään katsele enkä flirttaile. Muuten kyllä.
Just joo!
Kun mies kiistää flirttailevansa niin hän saa alapeukkuja. Kun nainen ilmoittaa flirttailevansa niin hän saa yläpeukkuja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kumma kun olen saanut sellaisen käsityksen, että miehet harrastaa tätä naisia enemmän ja oikeuttavat sen sillä, että ovat miehiä eivätkä yksinkertaisesti voi luonnolleen mitään. Eli koska on mies, saa alentaa ja nöyryyttää naista, tehdä tälle riittämättömän olon naisena ja vapaasti katsella muita vaikka olisi parisuhteessa. Mutta auta armias jos heitä kohdellaan samalla tavalla, eli oma nainen avoimesti katselee ja kuolaa muita miehiä, onkin sitten yhtäkkiä niin kovin väärin ja loukkaavaa. Kaksinaismoralismia parhaimmillaan.
Annan esimerkin omasta kokemuksesta;
Tapailin erästä miestä, olimme kaukosuhteessa. Jo aika alkuvaiheessa suhdetta kerroin tälle miehelle aikaisemmista ikävistä kokemuksista miesten kanssa, vaikeuksistani luottaa ihmisiin ja epävarmuuksistani ylipäätään. Sanoin, etten ole varma haluanko edes aloittaa suhdetta ennen kuin olen päässyt vaikeimmasta luottamuspulasta ja pahimmista epävarmuuksistani eroon. Hän kuitenkin käyttäytyi kuin mikäkin enkeli ja lupaili maat ja taivaat siitä, kuinka on erilainen, hyväksyy kaikki vikani ja haluaa todistaa minulle ettei ole kuten muut miehet. Ihastuin ja rakastuinkin aika nopeasti ja alkuun hän saikin minut tuntemaan itseni maailman ihanimmaksi ja kauneimmaksi kehuillaan ja käytöksellään ylipäätään. Opin luottamaan häneen ja voin muutenkin paremmin.
Ei mennyt kauaakaan kun huomasin, että hänellä oli ikävä tapa kehua valehtelematta lähes jokaista kaverinaistaan mun nähden. Yleensä juurikin kommentoimalla kuviin samoja asioita, joita sanoi minulle. Ei kehunut kaverillisessa mielessä tyyliin nätiksi, vaan kauniiksi, kuumaksi, niin ihanaksi ja mitä vielä. Oli yksi nainen, jota hän erityisesti kehui.
En tuntenut enää oloani erityiseksi hänen silmissään ja otin asian puheeksikin melko pian. Hän vain perusteli sen sillä, että hän nyt vain on sellainen, on aina ollut eikä parisuhde saisi muuttaa häntä ihmisenä. Syyttelin itseäni siitä, että minäkö todella olen se kamala ihminen joka yrittää muuttaa häntä ihmisenä vaikka pyysin vain kunnioitusta ja kerroin rehellisesti että minusta tuntui pahalta hänen käytöksensä. Ystävät ja muut auttoivat kuitenkin tajuamaan, että mulle tuli syystäkin paha mieli.
Miehen käytös jatkui ja mun oloni paheni entisestään. Jossakin vaiheessa meni niin pahaksi, että hän alkoi tykkäillä muiden naisten lähes alastomista, todella seksikkäistä kuvista, tyyliin sellaisia alusvaatteet päällä pyllistelyä. Tiesi, että näin kaiken ja tiesi myös miten pahalta se musta tuntui. Puolusteli vain itseään ja sanoi, että pitäisi olla ok tykkäillä sellaisista kuvista, hänhän kuitenkin on minun kanssani.
Tuo toisten naisten lähes alastomista kuvista tykkäily oli se viimeinen tikki, koska mies hyvin tiesi suurimman osan epävarmuuksistani liittyvän juurikin kroppaani, ja tuntui kuin hän olisi tahallaan yrittänyt pahentaa oloani ja tehdä mulle entistäkin riittämättömämmän olon.
Erosimme lopulta minun aloitteesta ja kävimme jäljestäpäin keskustelua noista asioista. Hän pyyteli anteeksi ettei ollut riittävä mulle, mutta ei missään vaiheessa suostunut myöntämään että toimi ikävästi eikä vielä tänäkään päivänä näe käytöksessään mitään väärää. Minä näen ja onneksi tajusin että ansaitsen parempaa. Nyt olen miehen kanssa joka on täysin vastakohta hänelle, kunnioittaa minua eikä koe tarvetta nöyryyttää minua katselemalla ja kehuskelemalla avoimesti muita naisia.
Älä yleistä koskemaan kaikkia miehiä.
Lisäksi mies ei "harrasta" mitään, eikä "oikeuta" käytöstään vetoamalla miehelle luontaiseen käytökseen. Se on vaan se luontainen taipumus siellä taustalla jolle mies ei voi mitään. "Se" ei ole mikään miehen tahdosta riippuva teko. Tämän takia tähän oikea vastaus ei ole se että minäpä "teen" samoin ja katsotaan mitä mies tuumaa kun alan flirttailemaan miehille.
Ei kyllä olisi pitänyt vastata keksittyyn mielikuvitustarinaan. Tämmöisiä tulee aina kun joku mies alkaa puolustamaan itseään niin ei muuta keksitä niin vedetään homma överiksi ja kaikki peukuttaa typerystä.
Ihan alusta alkaen tosi oli tuo tarina jonka tänne jaoin, eikä edes mitenkään harvinaista että tuollaista tapahtuu. Miehet osaa olla sikoja ja kaikki naiset on varmasti tavanneet ainakin yhden sellaisen. Mikä tarinasta siis tekee mielestäsi keksityn kun kaikki me varmasti tiedämme, että tuollaisia ihmisiä oikeasti löytyy? Eivät kaikki täällä palstalla vaan trollaile, jotkut ihan tosissaan ovat täällä keskustelemassa asioista ja jakamassa ihan oikeita tarinoita oikeista elämistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen mies ja flirttailen. Flirttailen vaikka olisin paavin päivällisillä. En voi tälle asialle itse mitään.
Vierailija kirjoitti:
Ihan etteivät miehet kuvittelisi pelkästään naisten olevan sekaisin niin eksäni luuli minun tiirailevan miehiä, kun katsoin tv-ohjelmaa tai elokuvaa. Enkä todellakaan antanut kertaakaan mitään vinkkiä siihen suuntaan, että niin tapahtuisi.
Ja loukkaava katselu ei ole oikein kummaltakaan sukupuolelta.
Kyllä sen voi loukkaavastikkin tehdä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kumma kun olen saanut sellaisen käsityksen, että miehet harrastaa tätä naisia enemmän ja oikeuttavat sen sillä, että ovat miehiä eivätkä yksinkertaisesti voi luonnolleen mitään. Eli koska on mies, saa alentaa ja nöyryyttää naista, tehdä tälle riittämättömän olon naisena ja vapaasti katsella muita vaikka olisi parisuhteessa. Mutta auta armias jos heitä kohdellaan samalla tavalla, eli oma nainen avoimesti katselee ja kuolaa muita miehiä, onkin sitten yhtäkkiä niin kovin väärin ja loukkaavaa. Kaksinaismoralismia parhaimmillaan.
Annan esimerkin omasta kokemuksesta;
Tapailin erästä miestä, olimme kaukosuhteessa. Jo aika alkuvaiheessa suhdetta kerroin tälle miehelle aikaisemmista ikävistä kokemuksista miesten kanssa, vaikeuksistani luottaa ihmisiin ja epävarmuuksistani ylipäätään. Sanoin, etten ole varma haluanko edes aloittaa suhdetta ennen kuin olen päässyt vaikeimmasta luottamuspulasta ja pahimmista epävarmuuksistani eroon. Hän kuitenkin käyttäytyi kuin mikäkin enkeli ja lupaili maat ja taivaat siitä, kuinka on erilainen, hyväksyy kaikki vikani ja haluaa todistaa minulle ettei ole kuten muut miehet. Ihastuin ja rakastuinkin aika nopeasti ja alkuun hän saikin minut tuntemaan itseni maailman ihanimmaksi ja kauneimmaksi kehuillaan ja käytöksellään ylipäätään. Opin luottamaan häneen ja voin muutenkin paremmin.
Ei mennyt kauaakaan kun huomasin, että hänellä oli ikävä tapa kehua valehtelematta lähes jokaista kaverinaistaan mun nähden. Yleensä juurikin kommentoimalla kuviin samoja asioita, joita sanoi minulle. Ei kehunut kaverillisessa mielessä tyyliin nätiksi, vaan kauniiksi, kuumaksi, niin ihanaksi ja mitä vielä. Oli yksi nainen, jota hän erityisesti kehui.
En tuntenut enää oloani erityiseksi hänen silmissään ja otin asian puheeksikin melko pian. Hän vain perusteli sen sillä, että hän nyt vain on sellainen, on aina ollut eikä parisuhde saisi muuttaa häntä ihmisenä. Syyttelin itseäni siitä, että minäkö todella olen se kamala ihminen joka yrittää muuttaa häntä ihmisenä vaikka pyysin vain kunnioitusta ja kerroin rehellisesti että minusta tuntui pahalta hänen käytöksensä. Ystävät ja muut auttoivat kuitenkin tajuamaan, että mulle tuli syystäkin paha mieli.
Miehen käytös jatkui ja mun oloni paheni entisestään. Jossakin vaiheessa meni niin pahaksi, että hän alkoi tykkäillä muiden naisten lähes alastomista, todella seksikkäistä kuvista, tyyliin sellaisia alusvaatteet päällä pyllistelyä. Tiesi, että näin kaiken ja tiesi myös miten pahalta se musta tuntui. Puolusteli vain itseään ja sanoi, että pitäisi olla ok tykkäillä sellaisista kuvista, hänhän kuitenkin on minun kanssani.
Tuo toisten naisten lähes alastomista kuvista tykkäily oli se viimeinen tikki, koska mies hyvin tiesi suurimman osan epävarmuuksistani liittyvän juurikin kroppaani, ja tuntui kuin hän olisi tahallaan yrittänyt pahentaa oloani ja tehdä mulle entistäkin riittämättömämmän olon.
Erosimme lopulta minun aloitteesta ja kävimme jäljestäpäin keskustelua noista asioista. Hän pyyteli anteeksi ettei ollut riittävä mulle, mutta ei missään vaiheessa suostunut myöntämään että toimi ikävästi eikä vielä tänäkään päivänä näe käytöksessään mitään väärää. Minä näen ja onneksi tajusin että ansaitsen parempaa. Nyt olen miehen kanssa joka on täysin vastakohta hänelle, kunnioittaa minua eikä koe tarvetta nöyryyttää minua katselemalla ja kehuskelemalla avoimesti muita naisia.
Älä yleistä koskemaan kaikkia miehiä.
Lisäksi mies ei "harrasta" mitään, eikä "oikeuta" käytöstään vetoamalla miehelle luontaiseen käytökseen. Se on vaan se luontainen taipumus siellä taustalla jolle mies ei voi mitään. "Se" ei ole mikään miehen tahdosta riippuva teko. Tämän takia tähän oikea vastaus ei ole se että minäpä "teen" samoin ja katsotaan mitä mies tuumaa kun alan flirttailemaan miehille.
Ei kyllä olisi pitänyt vastata keksittyyn mielikuvitustarinaan. Tämmöisiä tulee aina kun joku mies alkaa puolustamaan itseään niin ei muuta keksitä niin vedetään homma överiksi ja kaikki peukuttaa typerystä.
Ihan alusta alkaen tosi oli tuo tarina jonka tänne jaoin, eikä edes mitenkään harvinaista että tuollaista tapahtuu. Miehet osaa olla sikoja ja kaikki naiset on varmasti tavanneet ainakin yhden sellaisen. Mikä tarinasta siis tekee mielestäsi keksityn kun kaikki me varmasti tiedämme, että tuollaisia ihmisiä oikeasti löytyy? Eivät kaikki täällä palstalla vaan trollaile, jotkut ihan tosissaan ovat täällä keskustelemassa asioista ja jakamassa ihan oikeita tarinoita oikeista elämistä.
Viittasin kirjoituksiin 31 ja 40.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kumma kun olen saanut sellaisen käsityksen, että miehet harrastaa tätä naisia enemmän ja oikeuttavat sen sillä, että ovat miehiä eivätkä yksinkertaisesti voi luonnolleen mitään. Eli koska on mies, saa alentaa ja nöyryyttää naista, tehdä tälle riittämättömän olon naisena ja vapaasti katsella muita vaikka olisi parisuhteessa. Mutta auta armias jos heitä kohdellaan samalla tavalla, eli oma nainen avoimesti katselee ja kuolaa muita miehiä, onkin sitten yhtäkkiä niin kovin väärin ja loukkaavaa. Kaksinaismoralismia parhaimmillaan.
Annan esimerkin omasta kokemuksesta;
Tapailin erästä miestä, olimme kaukosuhteessa. Jo aika alkuvaiheessa suhdetta kerroin tälle miehelle aikaisemmista ikävistä kokemuksista miesten kanssa, vaikeuksistani luottaa ihmisiin ja epävarmuuksistani ylipäätään. Sanoin, etten ole varma haluanko edes aloittaa suhdetta ennen kuin olen päässyt vaikeimmasta luottamuspulasta ja pahimmista epävarmuuksistani eroon. Hän kuitenkin käyttäytyi kuin mikäkin enkeli ja lupaili maat ja taivaat siitä, kuinka on erilainen, hyväksyy kaikki vikani ja haluaa todistaa minulle ettei ole kuten muut miehet. Ihastuin ja rakastuinkin aika nopeasti ja alkuun hän saikin minut tuntemaan itseni maailman ihanimmaksi ja kauneimmaksi kehuillaan ja käytöksellään ylipäätään. Opin luottamaan häneen ja voin muutenkin paremmin.
Ei mennyt kauaakaan kun huomasin, että hänellä oli ikävä tapa kehua valehtelematta lähes jokaista kaverinaistaan mun nähden. Yleensä juurikin kommentoimalla kuviin samoja asioita, joita sanoi minulle. Ei kehunut kaverillisessa mielessä tyyliin nätiksi, vaan kauniiksi, kuumaksi, niin ihanaksi ja mitä vielä. Oli yksi nainen, jota hän erityisesti kehui.
En tuntenut enää oloani erityiseksi hänen silmissään ja otin asian puheeksikin melko pian. Hän vain perusteli sen sillä, että hän nyt vain on sellainen, on aina ollut eikä parisuhde saisi muuttaa häntä ihmisenä. Syyttelin itseäni siitä, että minäkö todella olen se kamala ihminen joka yrittää muuttaa häntä ihmisenä vaikka pyysin vain kunnioitusta ja kerroin rehellisesti että minusta tuntui pahalta hänen käytöksensä. Ystävät ja muut auttoivat kuitenkin tajuamaan, että mulle tuli syystäkin paha mieli.
Miehen käytös jatkui ja mun oloni paheni entisestään. Jossakin vaiheessa meni niin pahaksi, että hän alkoi tykkäillä muiden naisten lähes alastomista, todella seksikkäistä kuvista, tyyliin sellaisia alusvaatteet päällä pyllistelyä. Tiesi, että näin kaiken ja tiesi myös miten pahalta se musta tuntui. Puolusteli vain itseään ja sanoi, että pitäisi olla ok tykkäillä sellaisista kuvista, hänhän kuitenkin on minun kanssani.
Tuo toisten naisten lähes alastomista kuvista tykkäily oli se viimeinen tikki, koska mies hyvin tiesi suurimman osan epävarmuuksistani liittyvän juurikin kroppaani, ja tuntui kuin hän olisi tahallaan yrittänyt pahentaa oloani ja tehdä mulle entistäkin riittämättömämmän olon.
Erosimme lopulta minun aloitteesta ja kävimme jäljestäpäin keskustelua noista asioista. Hän pyyteli anteeksi ettei ollut riittävä mulle, mutta ei missään vaiheessa suostunut myöntämään että toimi ikävästi eikä vielä tänäkään päivänä näe käytöksessään mitään väärää. Minä näen ja onneksi tajusin että ansaitsen parempaa. Nyt olen miehen kanssa joka on täysin vastakohta hänelle, kunnioittaa minua eikä koe tarvetta nöyryyttää minua katselemalla ja kehuskelemalla avoimesti muita naisia.
Ainiin, vielä pari esimerkkä miehen sikamaisuudesta ja siitä, miten tekopyhä hän lopulta olikaan. Kerran kun keskustelimme asiasta ja itkin jo valmiiksi pahaa oloani, hän koki tarpeelliseksi kertoa mulle, että kun kaverinsa kanssa käyvät ulkona, totta kai tsekkailevat muiden naisten perseitä ja tissejä ja se on "ihan normaalia eikä tarkoita mitään sen enempää." :D
Kun hänen käytöstään oli jatkunut tarpeeksi kauan, ajattelin että kai se on sitten ok, jos minäkin kerran kehun jotakuta toista. Jos hän saa tehdä niin, silloin minunkin kai kuuluisi saada? Voi sitä suuttumuksen määrää, kun sitten sen yhden ainoan kerran minä kehuin erästä julkkista ihanaksi samalla kun toivotin hänelle hyvää syntymäpäivää. Siitä nousi aivan totaalinen paskamyrsky, sain haukut niskaani ja huudot siitä miten katselen muita miehiä. Jostakin syystä hän olisi saanut juoksennella ympäriinsä, kehua ja katsella muita naisia minkä kerkeää mutta minä en olisi saanut kehua yhtä lempimuusikoistani.
Ja Porvoosta kerittiin tarinoimaan. Tervetuloa vaan.
Huoh.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap vielä jatkaa:
Mies joskus sanoi, että ei se minulta ole pois, jos hän muita katsoo. Mutta totta helvetissä se on minulta pois: hän ei silloin katso minua eikä hänen ajatuksensa ole minussa. Ja totta helvetissä hänen ajatuksensa ja katseensa pitää olla minussa eikä jossain toisessa naisessa. Miksi on minun kanssani, jos pitää muita tuijottaa? Ihan vapaasti voi erota. Minua ei ole ikinä muut miehet kiinnostaneet, ainoastaan eräs saksalainen muusikko on HOT 🙄, mutta ei hänkään ole enää niin poikanen, vaan yli kuusikymppinen. 😋.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kumma kun olen saanut sellaisen käsityksen, että miehet harrastaa tätä naisia enemmän ja oikeuttavat sen sillä, että ovat miehiä eivätkä yksinkertaisesti voi luonnolleen mitään. Eli koska on mies, saa alentaa ja nöyryyttää naista, tehdä tälle riittämättömän olon naisena ja vapaasti katsella muita vaikka olisi parisuhteessa. Mutta auta armias jos heitä kohdellaan samalla tavalla, eli oma nainen avoimesti katselee ja kuolaa muita miehiä, onkin sitten yhtäkkiä niin kovin väärin ja loukkaavaa. Kaksinaismoralismia parhaimmillaan.
Annan esimerkin omasta kokemuksesta;
Tapailin erästä miestä, olimme kaukosuhteessa. Jo aika alkuvaiheessa suhdetta kerroin tälle miehelle aikaisemmista ikävistä kokemuksista miesten kanssa, vaikeuksistani luottaa ihmisiin ja epävarmuuksistani ylipäätään. Sanoin, etten ole varma haluanko edes aloittaa suhdetta ennen kuin olen päässyt vaikeimmasta luottamuspulasta ja pahimmista epävarmuuksistani eroon. Hän kuitenkin käyttäytyi kuin mikäkin enkeli ja lupaili maat ja taivaat siitä, kuinka on erilainen, hyväksyy kaikki vikani ja haluaa todistaa minulle ettei ole kuten muut miehet. Ihastuin ja rakastuinkin aika nopeasti ja alkuun hän saikin minut tuntemaan itseni maailman ihanimmaksi ja kauneimmaksi kehuillaan ja käytöksellään ylipäätään. Opin luottamaan häneen ja voin muutenkin paremmin.
Ei mennyt kauaakaan kun huomasin, että hänellä oli ikävä tapa kehua valehtelematta lähes jokaista kaverinaistaan mun nähden. Yleensä juurikin kommentoimalla kuviin samoja asioita, joita sanoi minulle. Ei kehunut kaverillisessa mielessä tyyliin nätiksi, vaan kauniiksi, kuumaksi, niin ihanaksi ja mitä vielä. Oli yksi nainen, jota hän erityisesti kehui.
En tuntenut enää oloani erityiseksi hänen silmissään ja otin asian puheeksikin melko pian. Hän vain perusteli sen sillä, että hän nyt vain on sellainen, on aina ollut eikä parisuhde saisi muuttaa häntä ihmisenä. Syyttelin itseäni siitä, että minäkö todella olen se kamala ihminen joka yrittää muuttaa häntä ihmisenä vaikka pyysin vain kunnioitusta ja kerroin rehellisesti että minusta tuntui pahalta hänen käytöksensä. Ystävät ja muut auttoivat kuitenkin tajuamaan, että mulle tuli syystäkin paha mieli.
Miehen käytös jatkui ja mun oloni paheni entisestään. Jossakin vaiheessa meni niin pahaksi, että hän alkoi tykkäillä muiden naisten lähes alastomista, todella seksikkäistä kuvista, tyyliin sellaisia alusvaatteet päällä pyllistelyä. Tiesi, että näin kaiken ja tiesi myös miten pahalta se musta tuntui. Puolusteli vain itseään ja sanoi, että pitäisi olla ok tykkäillä sellaisista kuvista, hänhän kuitenkin on minun kanssani.
Tuo toisten naisten lähes alastomista kuvista tykkäily oli se viimeinen tikki, koska mies hyvin tiesi suurimman osan epävarmuuksistani liittyvän juurikin kroppaani, ja tuntui kuin hän olisi tahallaan yrittänyt pahentaa oloani ja tehdä mulle entistäkin riittämättömämmän olon.
Erosimme lopulta minun aloitteesta ja kävimme jäljestäpäin keskustelua noista asioista. Hän pyyteli anteeksi ettei ollut riittävä mulle, mutta ei missään vaiheessa suostunut myöntämään että toimi ikävästi eikä vielä tänäkään päivänä näe käytöksessään mitään väärää. Minä näen ja onneksi tajusin että ansaitsen parempaa. Nyt olen miehen kanssa joka on täysin vastakohta hänelle, kunnioittaa minua eikä koe tarvetta nöyryyttää minua katselemalla ja kehuskelemalla avoimesti muita naisia.
Älä yleistä koskemaan kaikkia miehiä.
Lisäksi mies ei "harrasta" mitään, eikä "oikeuta" käytöstään vetoamalla miehelle luontaiseen käytökseen. Se on vaan se luontainen taipumus siellä taustalla jolle mies ei voi mitään. "Se" ei ole mikään miehen tahdosta riippuva teko. Tämän takia tähän oikea vastaus ei ole se että minäpä "teen" samoin ja katsotaan mitä mies tuumaa kun alan flirttailemaan miehille.
Ei kyllä olisi pitänyt vastata keksittyyn mielikuvitustarinaan. Tämmöisiä tulee aina kun joku mies alkaa puolustamaan itseään niin ei muuta keksitä niin vedetään homma överiksi ja kaikki peukuttaa typerystä.
Ihan alusta alkaen tosi oli tuo tarina jonka tänne jaoin, eikä edes mitenkään harvinaista että tuollaista tapahtuu. Miehet osaa olla sikoja ja kaikki naiset on varmasti tavanneet ainakin yhden sellaisen. Mikä tarinasta siis tekee mielestäsi keksityn kun kaikki me varmasti tiedämme, että tuollaisia ihmisiä oikeasti löytyy? Eivät kaikki täällä palstalla vaan trollaile, jotkut ihan tosissaan ovat täällä keskustelemassa asioista ja jakamassa ihan oikeita tarinoita oikeista elämistä.
Viittasin kirjoituksiin 31 ja 40.
Niin minäkin, ja olen myös se sama joka ne kirjoitti. Et vastannut kysymykseen. Mikä mielestäsi viittaa siihen, että tarina ei voi olla tosi? Ihmiset tekevät niin paljon niin kusipäisiä juttuja toisilleen, että toi on vielä pientä. Miksi siis tarina ei voisi olla tosi?
Vierailija kirjoitti:
Kumma kun olen saanut sellaisen käsityksen, että miehet harrastaa tätä naisia enemmän ja oikeuttavat sen sillä, että ovat miehiä eivätkä yksinkertaisesti voi luonnolleen mitään. Eli koska on mies, saa alentaa ja nöyryyttää naista, tehdä tälle riittämättömän olon naisena ja vapaasti katsella muita vaikka olisi parisuhteessa. Mutta auta armias jos heitä kohdellaan samalla tavalla, eli oma nainen avoimesti katselee ja kuolaa muita miehiä, onkin sitten yhtäkkiä niin kovin väärin ja loukkaavaa. Kaksinaismoralismia parhaimmillaan.
Annan esimerkin omasta kokemuksesta;
Tapailin erästä miestä, olimme kaukosuhteessa. Jo aika alkuvaiheessa suhdetta kerroin tälle miehelle aikaisemmista ikävistä kokemuksista miesten kanssa, vaikeuksistani luottaa ihmisiin ja epävarmuuksistani ylipäätään. Sanoin, etten ole varma haluanko edes aloittaa suhdetta ennen kuin olen päässyt vaikeimmasta luottamuspulasta ja pahimmista epävarmuuksistani eroon. Hän kuitenkin käyttäytyi kuin mikäkin enkeli ja lupaili maat ja taivaat siitä, kuinka on erilainen, hyväksyy kaikki vikani ja haluaa todistaa minulle ettei ole kuten muut miehet. Ihastuin ja rakastuinkin aika nopeasti ja alkuun hän saikin minut tuntemaan itseni maailman ihanimmaksi ja kauneimmaksi kehuillaan ja käytöksellään ylipäätään. Opin luottamaan häneen ja voin muutenkin paremmin.
Ei mennyt kauaakaan kun huomasin, että hänellä oli ikävä tapa kehua valehtelematta lähes jokaista kaverinaistaan mun nähden. Yleensä juurikin kommentoimalla kuviin samoja asioita, joita sanoi minulle. Ei kehunut kaverillisessa mielessä tyyliin nätiksi, vaan kauniiksi, kuumaksi, niin ihanaksi ja mitä vielä. Oli yksi nainen, jota hän erityisesti kehui.
En tuntenut enää oloani erityiseksi hänen silmissään ja otin asian puheeksikin melko pian. Hän vain perusteli sen sillä, että hän nyt vain on sellainen, on aina ollut eikä parisuhde saisi muuttaa häntä ihmisenä. Syyttelin itseäni siitä, että minäkö todella olen se kamala ihminen joka yrittää muuttaa häntä ihmisenä vaikka pyysin vain kunnioitusta ja kerroin rehellisesti että minusta tuntui pahalta hänen käytöksensä. Ystävät ja muut auttoivat kuitenkin tajuamaan, että mulle tuli syystäkin paha mieli.
Miehen käytös jatkui ja mun oloni paheni entisestään. Jossakin vaiheessa meni niin pahaksi, että hän alkoi tykkäillä muiden naisten lähes alastomista, todella seksikkäistä kuvista, tyyliin sellaisia alusvaatteet päällä pyllistelyä. Tiesi, että näin kaiken ja tiesi myös miten pahalta se musta tuntui. Puolusteli vain itseään ja sanoi, että pitäisi olla ok tykkäillä sellaisista kuvista, hänhän kuitenkin on minun kanssani.
Tuo toisten naisten lähes alastomista kuvista tykkäily oli se viimeinen tikki, koska mies hyvin tiesi suurimman osan epävarmuuksistani liittyvän juurikin kroppaani, ja tuntui kuin hän olisi tahallaan yrittänyt pahentaa oloani ja tehdä mulle entistäkin riittämättömämmän olon.
Erosimme lopulta minun aloitteesta ja kävimme jäljestäpäin keskustelua noista asioista. Hän pyyteli anteeksi ettei ollut riittävä mulle, mutta ei missään vaiheessa suostunut myöntämään että toimi ikävästi eikä vielä tänäkään päivänä näe käytöksessään mitään väärää. Minä näen ja onneksi tajusin että ansaitsen parempaa. Nyt olen miehen kanssa joka on täysin vastakohta hänelle, kunnioittaa minua eikä koe tarvetta nöyryyttää minua katselemalla ja kehuskelemalla avoimesti muita naisia.
Minun eksäni keksi minulle söpön lempinimen (erään eläimen nimi eri kielellä, eli ei siis mikään söpöliini, kaunokainen jne tavallinen) ja alkoi kutsua mm. siskoaan samalla nimellä.. Ei millään ymmärtänyt miksi loukkaanuin tästä ja mitä väärää siinä oli. Olisin halunnut olla se ainut ja erityinen edes sen lempinimen verran..
Vierailija kirjoitti:
Ap vielä jatkaa:
Mies joskus sanoi, että ei se minulta ole pois, jos hän muita katsoo. Mutta totta helvetissä se on minulta pois: hän ei silloin katso minua eikä hänen ajatuksensa ole minussa. Ja totta helvetissä hänen ajatuksensa ja katseensa pitää olla minussa eikä jossain toisessa naisessa. Miksi on minun kanssani, jos pitää muita tuijottaa? Ihan vapaasti voi erota. Minua ei ole ikinä muut miehet kiinnostaneet, ainoastaan eräs saksalainen muusikko on HOT 🙄, mutta ei hänkään ole enää niin poikanen, vaan yli kuusikymppinen. 😋.
Näin meilläkin vaimo hykertelee kun kertoo omia "parempia" juttujaan. Mies taas on sika ja pilaa kaiken kun toisia naisia katselee:(
Vierailija kirjoitti:
Ap vielä jatkaa:
Mies joskus sanoi, että ei se minulta ole pois, jos hän muita katsoo. Mutta totta helvetissä se on minulta pois: hän ei silloin katso minua eikä hänen ajatuksensa ole minussa. Ja totta helvetissä hänen ajatuksensa ja katseensa pitää olla minussa eikä jossain toisessa naisessa. Miksi on minun kanssani, jos pitää muita tuijottaa? Ihan vapaasti voi erota. Minua ei ole ikinä muut miehet kiinnostaneet, ainoastaan eräs saksalainen muusikko on HOT 🙄, mutta ei hänkään ole enää niin poikanen, vaan yli kuusikymppinen. 😋.
Totta. Mä en ole koskaan ymmärtänyt tuota "eihän se ole sinulta pois jos katselen muita" tai "se on ihan harmitonta katselua vain, ei se tarkoita mitään koska olenhan valinnut sinut". Ja kun tarpeeksi pitkään tuollainen toisten katselu ja ihailu jatkuu, se alkaa syödä toista ja hänen itsetuntoaan. Sellainenko on terveessä parisuhteessa määränpäänä?
Minunkin mielestäni parempi vaan pysyä sinkkuna, jos ei todella pysty pitämään itseään kurissa ja toisten katselu on välttämätön pakko, eikä oma kumppani riitä. On totta joo, että meitä on erilaisia - sekä miehissä että naisissa on näitä jotka ovat luonnollisesti flirtimpiä ja katselevat herkemmin muita. Sitten on näitä joille luonnollisesti se omansa riittää. Mutta nämä joille oma kumppani ei riitä, ehkä sinkkuus olisi se parempi vaihtoehto. Ei parisuhdetta kuulu aloittaa vain satuttaakseen toista koska on kykenemätön arvostamaan toista ihmisenä.
Vierailija kirjoitti:
Ap vielä jatkaa:
Mies joskus sanoi, että ei se minulta ole pois, jos hän muita katsoo. Mutta totta helvetissä se on minulta pois: hän ei silloin katso minua eikä hänen ajatuksensa ole minussa. Ja totta helvetissä hänen ajatuksensa ja katseensa pitää olla minussa eikä jossain toisessa naisessa. Miksi on minun kanssani, jos pitää muita tuijottaa? Ihan vapaasti voi erota. Minua ei ole ikinä muut miehet kiinnostaneet, ainoastaan eräs saksalainen muusikko on HOT 🙄, mutta ei hänkään ole enää niin poikanen, vaan yli kuusikymppinen. 😋.
Samalla kun miehesi vahtaa nuoria timmejä naisia reaalielämässä, niin sä kuolaat jotain random saksalaista vanhaa patua? Ok no pakko sanoa, että miehesi on tässä asiassa "voittaja". Et näköjään osaa edes näpäyttää häntä luomalla häneen samanlaisia epävarmuuksia kuin hän sinuun. Hänellä on valtaa, sinulla ei. Kärsi tai eroa, siinä mun neuvo.
Alue: Aihe vapaa
Älä yleistä koskemaan kaikkia miehiä.
Lisäksi mies ei "harrasta" mitään, eikä "oikeuta" käytöstään vetoamalla miehelle luontaiseen käytökseen. Se on vaan se luontainen taipumus siellä taustalla jolle mies ei voi mitään. "Se" ei ole mikään miehen tahdosta riippuva teko. Tämän takia tähän oikea vastaus ei ole se että minäpä "teen" samoin ja katsotaan mitä mies tuumaa kun alan flirttailemaan miehille.