Erityisherkkyydestä on tullut naureskeltu muoti-ilmiö

Miten ihmeessä erityisherkkyys liittyy mihinkään hyvän ja pahan vaistoamiseen?

Uskon, että erityisherkkyys on ihan oikea ilmiö. Jotkut ihmiset ovat todella paljon herkempiä kuin toiset - onhan aistiyliherkkyyskin ihan todellista.

Mutta mihinkään yliluonnollisiin vaistoihin erityisherkkyys tuskin liittyy.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mua rassaa erityisherkkyys-keskustelussa se, että juuri mikään ihmisen persoonallisuuden ominaisuus ei ole binäärinen vaan ne ovat jatkumoita, joissa ääripäitä on hyvin vähän ja suurin osa on jossain keskellä. Mun on siksi hyvin vaikea uskoa, että olisi olemassa jonkinlainen erillinen luokka ihmisiä, jotka eroavat muista kategorisesti. Sen uskon kyllä, että ihmisten välillä on eroja tunne- ja aistiherkkyydessä. Mutta uskon, että ne ovat jatkumolla.

Tietysti ne ovat jatkumolla. Mutta jatkumon ihan ääripäissä ominaisuudesta alkaa olla haittaa. Sinulla ei varmaankaan ole mitään vaikeutta uskoa että on erityisen tunteettomia ihmisiä olemassa, psykopaatteja? Sen sijaan erityisen herkkiä ja tunteellisia, ei missssssään tapauksessa. Ei kyllä voisi olla psykopaattejakaan, jos psykopaatit olisi nimetty erityistunteettomiksi. Saisivat vielä erityisyydellään huomiota, josta minä olen jäänyt paitsi.

Totta kai. Mä kritisoin vain sitä, että ainakin julkisuudessa olleessa erityisherkkyys-keskustelussa korostetaan tuota, että erityisherkät ovat erillinen luokka ihmisiä.

(ehkä myös jkv sitä, että erityisherkkyyden täsmällisestä sisällöstä näyttää olevan aika vähän tieteellistä tietoa. Esim. ei ole osoitettu, että ne, jotka kokevat olevansa erityisherkkiä, olisivat herkempiä havainnoimaan erilaisia ärsykkeitä.)

Tänne kylläkin linkitettin kerran tutkimus jonka mukaan erityisherkkä reagoi hitaammin ärsykkeisiin. Tämä tietysti voitonriemuisena osoituksena että erityisherkkyys on huuhaata, mutta totuushan oli, että erityisherkkä reagoi hitaammin juuri siksi, että hänellä on muita enemmän prosessoitavaa ärsykkeessä.

Mutta onko se aina yliherkkyyden merkki? Eikö monet keskittymis- ja tarkkaavaisuushäiriöiset voi olla hitaita reagoimaan, koska jatkuvasti jokapuolella on ärsykkeitä. Mistä siis tietää, että kyseessä on juuri herkkys eikä esim. tarkkaavaisuuden häiriö.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voiko olla samaan aikaan erityisherkkä ja esim narsisti? Mitä se erityisherkkyys on? Eihän se että aistii muiden tunteet herkemmin kuin muut, tarkoita että sitten suhtautuisi muihin empaattisesti, vaan voi ajatella että "vittu kun pitää kaikkien ärsykköjen masennukset huomata, kunpa en huomaisi". Sen sijaan joku joka ei ole aistinut toisen huonoa oloa voi suhtautua siihen empaattisesti. Ja esim psykopaatit voi herkistyä kauniista musiikista tai luonnosta ja silti olla tuntematta empatiaa ihmisiä kohtaan. Joten jos erityisherkkyys on herkästi tuntemista, niin se ei ole automaattisesti sama kuin empaattinen, lämmin ihminen.

Jos nyt narsistit saadaa tähänkin keskusteluun niin samaan aikaan ei voi mielestäni olla erityisherkkä ja narsisti mutta narsisti voi itse kuvitella näin. Tälläinen erityisherkkäädiagnoosi on kuin lottovoitto huomionhakuiselle narsistille. Tiedän mm. oman sukulaiseni, jolla on kaikki narsistisen persoonallisuushäiriön piirteet todella vahvasti. Hän ei ole millään mittarilla erityisherkkä muuta kuin siinä, että pystyy lukemaan toisia helposti ja sitä kautta mainipuloimaan. Hän kyllä itse kuvittelee olevansa erityisherkkä ja mainostaakin tätä ylitsevuotavaa herkkyyttään usein muille. Muiden täytyy tanssia hänen pillinsä mukaan, koska hän on vain niin herkkä ja helposti rasittuva.

Tunnen myös tämmöisen narsistisen tyypin joka on lisäksi kuulemma erityisherkkä. Siksi hänen ei tarvitse ajatella muita ihmisiä sitäkään vähää kuin aiemmin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voiko olla samaan aikaan erityisherkkä ja esim narsisti? Mitä se erityisherkkyys on? Eihän se että aistii muiden tunteet herkemmin kuin muut, tarkoita että sitten suhtautuisi muihin empaattisesti, vaan voi ajatella että "vittu kun pitää kaikkien ärsykköjen masennukset huomata, kunpa en huomaisi". Sen sijaan joku joka ei ole aistinut toisen huonoa oloa voi suhtautua siihen empaattisesti. Ja esim psykopaatit voi herkistyä kauniista musiikista tai luonnosta ja silti olla tuntematta empatiaa ihmisiä kohtaan. Joten jos erityisherkkyys on herkästi tuntemista, niin se ei ole automaattisesti sama kuin empaattinen, lämmin ihminen.

Jos nyt narsistit saadaa tähänkin keskusteluun niin samaan aikaan ei voi mielestäni olla erityisherkkä ja narsisti mutta narsisti voi itse kuvitella näin. Tälläinen erityisherkkäädiagnoosi on kuin lottovoitto huomionhakuiselle narsistille. Tiedän mm. oman sukulaiseni, jolla on kaikki narsistisen persoonallisuushäiriön piirteet todella vahvasti. Hän ei ole millään mittarilla erityisherkkä muuta kuin siinä, että pystyy lukemaan toisia helposti ja sitä kautta mainipuloimaan. Hän kyllä itse kuvittelee olevansa erityisherkkä ja mainostaakin tätä ylitsevuotavaa herkkyyttään usein muille. Muiden täytyy tanssia hänen pillinsä mukaan, koska hän on vain niin herkkä ja helposti rasittuva.

Tunnen myös tämmöisen narsistisen tyypin joka on lisäksi kuulemma erityisherkkä. Siksi hänen ei tarvitse ajatella muita ihmisiä sitäkään vähää kuin aiemmin.

Ja siksi mietinkin voiko nämä aidosti esiintyä yhtäaikaa vai onko narsistin erityisherkkyys vain uusi sulka hattuun. Tämähän on kai kuitenkin eri asia kuin aistiyliherkkyys, jota on kenellä vain.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mua rassaa erityisherkkyys-keskustelussa se, että juuri mikään ihmisen persoonallisuuden ominaisuus ei ole binäärinen vaan ne ovat jatkumoita, joissa ääripäitä on hyvin vähän ja suurin osa on jossain keskellä. Mun on siksi hyvin vaikea uskoa, että olisi olemassa jonkinlainen erillinen luokka ihmisiä, jotka eroavat muista kategorisesti. Sen uskon kyllä, että ihmisten välillä on eroja tunne- ja aistiherkkyydessä. Mutta uskon, että ne ovat jatkumolla.

Tietysti ne ovat jatkumolla. Mutta jatkumon ihan ääripäissä ominaisuudesta alkaa olla haittaa. Sinulla ei varmaankaan ole mitään vaikeutta uskoa että on erityisen tunteettomia ihmisiä olemassa, psykopaatteja? Sen sijaan erityisen herkkiä ja tunteellisia, ei missssssään tapauksessa. Ei kyllä voisi olla psykopaattejakaan, jos psykopaatit olisi nimetty erityistunteettomiksi. Saisivat vielä erityisyydellään huomiota, josta minä olen jäänyt paitsi.

Totta kai. Mä kritisoin vain sitä, että ainakin julkisuudessa olleessa erityisherkkyys-keskustelussa korostetaan tuota, että erityisherkät ovat erillinen luokka ihmisiä.

(ehkä myös jkv sitä, että erityisherkkyyden täsmällisestä sisällöstä näyttää olevan aika vähän tieteellistä tietoa. Esim. ei ole osoitettu, että ne, jotka kokevat olevansa erityisherkkiä, olisivat herkempiä havainnoimaan erilaisia ärsykkeitä.)

Tänne kylläkin linkitettin kerran tutkimus jonka mukaan erityisherkkä reagoi hitaammin ärsykkeisiin. Tämä tietysti voitonriemuisena osoituksena että erityisherkkyys on huuhaata, mutta totuushan oli, että erityisherkkä reagoi hitaammin juuri siksi, että hänellä on muita enemmän prosessoitavaa ärsykkeessä.

Mä saatoin olla se joka linkitti sen, muistan jonkun keskustelun johon osallistuin koska kävin läpi ko. kirjallisuutta työn puolesta joku aika sitten, ja löysin tasan kaksi tutkimusta, joissa oli tutkittu erityisherkkien (itsearvioitujen) havaintoherkkyyttä/reagointia havaintopsykologisin menetelmin. Toisessa erityisherkät olivat hieman nopeampia/tarkempia, toisessa taas hieman hitaampia/epätarkempia. Lisäksi kummassakin tutkimuksessa oli puutteita havaintoherkkyyden mittaamisessa eli olemassa olevat tulokset ovat aika +/- 0.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mua rassaa erityisherkkyys-keskustelussa se, että juuri mikään ihmisen persoonallisuuden ominaisuus ei ole binäärinen vaan ne ovat jatkumoita, joissa ääripäitä on hyvin vähän ja suurin osa on jossain keskellä. Mun on siksi hyvin vaikea uskoa, että olisi olemassa jonkinlainen erillinen luokka ihmisiä, jotka eroavat muista kategorisesti. Sen uskon kyllä, että ihmisten välillä on eroja tunne- ja aistiherkkyydessä. Mutta uskon, että ne ovat jatkumolla.

Tietysti ne ovat jatkumolla. Mutta jatkumon ihan ääripäissä ominaisuudesta alkaa olla haittaa. Sinulla ei varmaankaan ole mitään vaikeutta uskoa että on erityisen tunteettomia ihmisiä olemassa, psykopaatteja? Sen sijaan erityisen herkkiä ja tunteellisia, ei missssssään tapauksessa. Ei kyllä voisi olla psykopaattejakaan, jos psykopaatit olisi nimetty erityistunteettomiksi. Saisivat vielä erityisyydellään huomiota, josta minä olen jäänyt paitsi.

Totta kai. Mä kritisoin vain sitä, että ainakin julkisuudessa olleessa erityisherkkyys-keskustelussa korostetaan tuota, että erityisherkät ovat erillinen luokka ihmisiä.

(ehkä myös jkv sitä, että erityisherkkyyden täsmällisestä sisällöstä näyttää olevan aika vähän tieteellistä tietoa. Esim. ei ole osoitettu, että ne, jotka kokevat olevansa erityisherkkiä, olisivat herkempiä havainnoimaan erilaisia ärsykkeitä.)

Tänne kylläkin linkitettin kerran tutkimus jonka mukaan erityisherkkä reagoi hitaammin ärsykkeisiin. Tämä tietysti voitonriemuisena osoituksena että erityisherkkyys on huuhaata, mutta totuushan oli, että erityisherkkä reagoi hitaammin juuri siksi, että hänellä on muita enemmän prosessoitavaa ärsykkeessä.

Mutta onko se aina yliherkkyyden merkki? Eikö monet keskittymis- ja tarkkaavaisuushäiriöiset voi olla hitaita reagoimaan, koska jatkuvasti jokapuolella on ärsykkeitä. Mistä siis tietää, että kyseessä on juuri herkkys eikä esim. tarkkaavaisuuden häiriö.

No en minä tiedäkään, enkä jaksa nyt ruveta selvittämään. Juuri erityisherkkyyttä siinä oli kuitenkin tutkittu, joten tuskin tutkijat ihan pässejä ovat eivätkä osaa erotella asioita toisistaan. Minusta on erittäin mielenkiintoista, miten vaikeaa toisille on hyväksyä asiaa jonka voi päätellä jo järjellä. On ihan älytön ajatuskin, että kun kaikissa ihmisten ominaisuuksissa on ääripäät, niin ärsykeherkkyydessä ei mitenkään voisi olla :D.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mua rassaa erityisherkkyys-keskustelussa se, että juuri mikään ihmisen persoonallisuuden ominaisuus ei ole binäärinen vaan ne ovat jatkumoita, joissa ääripäitä on hyvin vähän ja suurin osa on jossain keskellä. Mun on siksi hyvin vaikea uskoa, että olisi olemassa jonkinlainen erillinen luokka ihmisiä, jotka eroavat muista kategorisesti. Sen uskon kyllä, että ihmisten välillä on eroja tunne- ja aistiherkkyydessä. Mutta uskon, että ne ovat jatkumolla.

Tietysti ne ovat jatkumolla. Mutta jatkumon ihan ääripäissä ominaisuudesta alkaa olla haittaa. Sinulla ei varmaankaan ole mitään vaikeutta uskoa että on erityisen tunteettomia ihmisiä olemassa, psykopaatteja? Sen sijaan erityisen herkkiä ja tunteellisia, ei missssssään tapauksessa. Ei kyllä voisi olla psykopaattejakaan, jos psykopaatit olisi nimetty erityistunteettomiksi. Saisivat vielä erityisyydellään huomiota, josta minä olen jäänyt paitsi.

Totta kai. Mä kritisoin vain sitä, että ainakin julkisuudessa olleessa erityisherkkyys-keskustelussa korostetaan tuota, että erityisherkät ovat erillinen luokka ihmisiä.

(ehkä myös jkv sitä, että erityisherkkyyden täsmällisestä sisällöstä näyttää olevan aika vähän tieteellistä tietoa. Esim. ei ole osoitettu, että ne, jotka kokevat olevansa erityisherkkiä, olisivat herkempiä havainnoimaan erilaisia ärsykkeitä.)

Tänne kylläkin linkitettin kerran tutkimus jonka mukaan erityisherkkä reagoi hitaammin ärsykkeisiin. Tämä tietysti voitonriemuisena osoituksena että erityisherkkyys on huuhaata, mutta totuushan oli, että erityisherkkä reagoi hitaammin juuri siksi, että hänellä on muita enemmän prosessoitavaa ärsykkeessä.

Mutta onko se aina yliherkkyyden merkki? Eikö monet keskittymis- ja tarkkaavaisuushäiriöiset voi olla hitaita reagoimaan, koska jatkuvasti jokapuolella on ärsykkeitä. Mistä siis tietää, että kyseessä on juuri herkkys eikä esim. tarkkaavaisuuden häiriö.

No en minä tiedäkään, enkä jaksa nyt ruveta selvittämään. Juuri erityisherkkyyttä siinä oli kuitenkin tutkittu, joten tuskin tutkijat ihan pässejä ovat eivätkä osaa erotella asioita toisistaan. Minusta on erittäin mielenkiintoista, miten vaikeaa toisille on hyväksyä asiaa jonka voi päätellä jo järjellä. On ihan älytön ajatuskin, että kun kaikissa ihmisten ominaisuuksissa on ääripäät, niin ärsykeherkkyydessä ei mitenkään voisi olla :D.

Jaa, en tiedä onko tutkijat pässejä mutta ihan mielenkiintoista olisi tietää miten tämä reagoiminen on selitetty juuri erityisherkkyyten liittyväksi, kun esim. monissa neurologissa poikkeavuuksissa on samaa. Itse en ainakaan sanonut ettenkö "usko" erityisherkkyyteen, olin vain kiinnostunut miten asiaa on tutkittu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mua rassaa erityisherkkyys-keskustelussa se, että juuri mikään ihmisen persoonallisuuden ominaisuus ei ole binäärinen vaan ne ovat jatkumoita, joissa ääripäitä on hyvin vähän ja suurin osa on jossain keskellä. Mun on siksi hyvin vaikea uskoa, että olisi olemassa jonkinlainen erillinen luokka ihmisiä, jotka eroavat muista kategorisesti. Sen uskon kyllä, että ihmisten välillä on eroja tunne- ja aistiherkkyydessä. Mutta uskon, että ne ovat jatkumolla.

Tietysti ne ovat jatkumolla. Mutta jatkumon ihan ääripäissä ominaisuudesta alkaa olla haittaa. Sinulla ei varmaankaan ole mitään vaikeutta uskoa että on erityisen tunteettomia ihmisiä olemassa, psykopaatteja? Sen sijaan erityisen herkkiä ja tunteellisia, ei missssssään tapauksessa. Ei kyllä voisi olla psykopaattejakaan, jos psykopaatit olisi nimetty erityistunteettomiksi. Saisivat vielä erityisyydellään huomiota, josta minä olen jäänyt paitsi.

Totta kai. Mä kritisoin vain sitä, että ainakin julkisuudessa olleessa erityisherkkyys-keskustelussa korostetaan tuota, että erityisherkät ovat erillinen luokka ihmisiä.

(ehkä myös jkv sitä, että erityisherkkyyden täsmällisestä sisällöstä näyttää olevan aika vähän tieteellistä tietoa. Esim. ei ole osoitettu, että ne, jotka kokevat olevansa erityisherkkiä, olisivat herkempiä havainnoimaan erilaisia ärsykkeitä.)

Tänne kylläkin linkitettin kerran tutkimus jonka mukaan erityisherkkä reagoi hitaammin ärsykkeisiin. Tämä tietysti voitonriemuisena osoituksena että erityisherkkyys on huuhaata, mutta totuushan oli, että erityisherkkä reagoi hitaammin juuri siksi, että hänellä on muita enemmän prosessoitavaa ärsykkeessä.

Mä saatoin olla se joka linkitti sen, muistan jonkun keskustelun johon osallistuin koska kävin läpi ko. kirjallisuutta työn puolesta joku aika sitten, ja löysin tasan kaksi tutkimusta, joissa oli tutkittu erityisherkkien (itsearvioitujen) havaintoherkkyyttä/reagointia havaintopsykologisin menetelmin. Toisessa erityisherkät olivat hieman nopeampia/tarkempia, toisessa taas hieman hitaampia/epätarkempia. Lisäksi kummassakin tutkimuksessa oli puutteita havaintoherkkyyden mittaamisessa eli olemassa olevat tulokset ovat aika +/- 0.

Eli tarvitaan enemmän tutkimuksia ja parempia mittareita. Kummassakin löytämässäsi tutkimuksessa oli kuitenkin havaittu ero. Itse erityisherkkänä tein erään työnhakuun liittyvän testauksen ja testaaja sanoi, että mielenkiintoista kyllä tuloksistani vain 20 % vai  30% oli normaalilla alueella, ja muut tulolokset ääripäissä. Se oli hänen mukaansa epätavallista. Tuohon aikaan en tiedostanut vielä erityisherkkyyden mahdollisuutta, joten en ruvennut siinä tilanteessa kyselemään tarkemmin. Nyt kiinnostaisi kyllä tietää enemmän.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mua rassaa erityisherkkyys-keskustelussa se, että juuri mikään ihmisen persoonallisuuden ominaisuus ei ole binäärinen vaan ne ovat jatkumoita, joissa ääripäitä on hyvin vähän ja suurin osa on jossain keskellä. Mun on siksi hyvin vaikea uskoa, että olisi olemassa jonkinlainen erillinen luokka ihmisiä, jotka eroavat muista kategorisesti. Sen uskon kyllä, että ihmisten välillä on eroja tunne- ja aistiherkkyydessä. Mutta uskon, että ne ovat jatkumolla.

Tietysti ne ovat jatkumolla. Mutta jatkumon ihan ääripäissä ominaisuudesta alkaa olla haittaa. Sinulla ei varmaankaan ole mitään vaikeutta uskoa että on erityisen tunteettomia ihmisiä olemassa, psykopaatteja? Sen sijaan erityisen herkkiä ja tunteellisia, ei missssssään tapauksessa. Ei kyllä voisi olla psykopaattejakaan, jos psykopaatit olisi nimetty erityistunteettomiksi. Saisivat vielä erityisyydellään huomiota, josta minä olen jäänyt paitsi.

Totta kai. Mä kritisoin vain sitä, että ainakin julkisuudessa olleessa erityisherkkyys-keskustelussa korostetaan tuota, että erityisherkät ovat erillinen luokka ihmisiä.

(ehkä myös jkv sitä, että erityisherkkyyden täsmällisestä sisällöstä näyttää olevan aika vähän tieteellistä tietoa. Esim. ei ole osoitettu, että ne, jotka kokevat olevansa erityisherkkiä, olisivat herkempiä havainnoimaan erilaisia ärsykkeitä.)

Tänne kylläkin linkitettin kerran tutkimus jonka mukaan erityisherkkä reagoi hitaammin ärsykkeisiin. Tämä tietysti voitonriemuisena osoituksena että erityisherkkyys on huuhaata, mutta totuushan oli, että erityisherkkä reagoi hitaammin juuri siksi, että hänellä on muita enemmän prosessoitavaa ärsykkeessä.

Mutta onko se aina yliherkkyyden merkki? Eikö monet keskittymis- ja tarkkaavaisuushäiriöiset voi olla hitaita reagoimaan, koska jatkuvasti jokapuolella on ärsykkeitä. Mistä siis tietää, että kyseessä on juuri herkkys eikä esim. tarkkaavaisuuden häiriö.

No en minä tiedäkään, enkä jaksa nyt ruveta selvittämään. Juuri erityisherkkyyttä siinä oli kuitenkin tutkittu, joten tuskin tutkijat ihan pässejä ovat eivätkä osaa erotella asioita toisistaan. Minusta on erittäin mielenkiintoista, miten vaikeaa toisille on hyväksyä asiaa jonka voi päätellä jo järjellä. On ihan älytön ajatuskin, että kun kaikissa ihmisten ominaisuuksissa on ääripäät, niin ärsykeherkkyydessä ei mitenkään voisi olla :D.

Toki ärsykeherkkyydessä voi olla ja onkin eroja ihmisten välillä. Tällä hetkellä on vaan epäselvää

-miten nämä erot liittyvät ihmisen itse kokemaan herkkyyteen (eli korreloiko koettu aistiyliherkkyys havaintopsykologisin menetelmin mitatun aistiherkkyyden kanssa)

-mistä ärsykeherkkyys johtuu (esim. alhaisesta havaintokynnyksestä, ongelmista havaintotiedon prosessoinnissa, jostain muusta)

-ovatko eri herkkyydet yhteydessä toisiinsa (esim. rasittuvatko aistiyliherkät myös sosiaalisista tilanteista?).

Olisiko yliherkkä parempi sana kuin erityisherkkä?

Ehkä.

Suurella osalla ihmisistä esiintyy varmasti sellaista tavanomaiseksi luokiteltavaa herkistymistä johonkin asiaan, kuten ääniin, hajuihin, tunteeseen iholla tms. Olisi kiva kuulla se erityisherkän määritelmä sille, milloin tuollainen yliherkkyys on jo erityisherkkyydeksi laskettavaa.

Äitini nenä reagoi kaikenmaailman hajuihin eikä voi sietää esim. käytetyn kahvin suodatinpussin hajua, kun koko kämppä haisee. Itsekin ensin mietin voiko tuollainen haju oikeasti häiritä? Eli suodatinpussi pitää ennen roskiin laittamista heti pussittaa erikseen. Ei siinä mitään, minä inhoan rahka- ja hapanmaitoa sisältävien purkkien hajua koska ne haisevat mielestäni koko kämpässä jos jää pöydälle lojumaan. Ja paskanhajusta tulee oksennusrefleksi. Tällaiset herkkyydet on luokiteltavissa vielä siihen normaaliin ja tavanomaiseen.

Mutta suuri osa ihmisistä ei voi käsittää kuinka joku voi olla niin herkkä kylmälle ja vedolle, että siitä tulee ongelma. Minua ällöttää kylmän tunne iholla. Se kylmä tulee koko kroppaan se menee luihin asti sellaiseksi syväkylmyydeksi, eikä siihen aina auta monta vaatekerrostakaan. Ainoa apu on kunnon saunassa oleskelu, jolloin tuo syväkylmä katoaa siksi päiväksi.

Joskus jotkut korkeat äänet kuten tv:n tai näyttöpäätteen aukiolo vaan pitää "niin suurta melua" että se häiritsee. Se on korkean taajuuden ääni, eivätkä näitäkään kaikki kuule. Sellainen korkea kimeä vinkuna. Minäkään en aina näitä kuule enkä tavallisesti häiriinny, mutta voi olla pari päivää joskus, kun se ääni soi korvissa erittäin kovaa ja silloin se oikeasti häiritsee. Ilmeisesti erityisherkkä kokee esim. tällaiset äänet tällä tavalla mutta aina ja jatkuvasti ilman taukoa. Ymmärrän että sellainen on rajoittavaa ja ärsyttävää. Tulee mieleen sähköallergia/sähkölaiteallergia.

Vierailija kirjoitti:

Voiko olla samaan aikaan erityisherkkä ja esim narsisti? Mitä se erityisherkkyys on? Eihän se että aistii muiden tunteet herkemmin kuin muut, tarkoita että sitten suhtautuisi muihin empaattisesti, vaan voi ajatella että "vittu kun pitää kaikkien ärsykköjen masennukset huomata, kunpa en huomaisi". Sen sijaan joku joka ei ole aistinut toisen huonoa oloa voi suhtautua siihen empaattisesti. Ja esim psykopaatit voi herkistyä kauniista musiikista tai luonnosta ja silti olla tuntematta empatiaa ihmisiä kohtaan. Joten jos erityisherkkyys on herkästi tuntemista, niin se ei ole automaattisesti sama kuin empaattinen, lämmin ihminen.

Muistan eräässä dokumentissa sanotun, että erityisherkkään vaikuttaa kasvuympäristö hyvässä _ja_ pahassa enemmän kuin ei-erityisherkkään. En tunne narsismin syntymekanismia mutta muuten häiriökäyttäytymistä ja empatian näennäistä puutetta varmasti voi esiintyä erityisherkissä. Sanon näennäistä, koska näen mielessäni skenaarion jossa erityisherkän suorittamaan väkivaltaiseen käytökseen liittyvä syyllisyyden tunne on niin musertava, että hän ei pysty sitä käsittelemään, sulkee sen pois ja näyttää ulospäin empatiakyvyttömältä. Uskon äitini olevan tällainen, hänen kasvuympäristönsä oli yksinäinen, koki väkivaltaa, vähättelyä, ja kaikenlaisia tunteita oli pakko tukahduttaa rangaistuksen pelossa.

Minulla on erityisherkkänä (?) se ominaisuus, että asiat jäävät ikään kuin roikkumaan minuun. Kun katson leffan, nykyään yleensä ensinnäkin luen etukäteen juonen ihan genrestä riippumatta, ettei tarvitse myötäelää niin tuskallisesti, kun tapahtumiin on etukäteen valmistautunut. Lisäksi elokuvan tunnelma jää jotenkin minuun kiinni, mistähän tämä tällainen mahtaa johtua ja onko se kuinka tavallista. Eli jos on vaikuttava elokuva, saatan elää koko seuraavan päivän tavallaan sen elokuvan tunnemaisemassa, vaikka en aktiivisesti mietikään elokuvaa. Yhtäkkiä vain havahdun kesken askareiden että ikään kuin kehollinen kokemus on taas sama kuin elokuvassa. Sama koskee myös ihmisten tapaamista, eli en jotenkin saa karistettua itsestäni vaikka toisen ihmisen pahaa mieltä vaan jään itsekin jumiin siihen tunnekokemukseen tunneiksi ja saan myöhemminkin flashbackeja.

Vierailija kirjoitti:

Voiko olla samaan aikaan erityisherkkä ja esim narsisti? Mitä se erityisherkkyys on? Eihän se että aistii muiden tunteet herkemmin kuin muut, tarkoita että sitten suhtautuisi muihin empaattisesti, vaan voi ajatella että "vittu kun pitää kaikkien ärsykköjen masennukset huomata, kunpa en huomaisi". Sen sijaan joku joka ei ole aistinut toisen huonoa oloa voi suhtautua siihen empaattisesti. Ja esim psykopaatit voi herkistyä kauniista musiikista tai luonnosta ja silti olla tuntematta empatiaa ihmisiä kohtaan. Joten jos erityisherkkyys on herkästi tuntemista, niin se ei ole automaattisesti sama kuin empaattinen, lämmin ihminen.

Kyllä erityisherkkä ihminenkin voi käyttäytyä huonosti ja epäempaattisesti. Herkkyys kuvaa aistien ja tunne-elämän herkkyyttä eli sitä miten voimakkaana eri tunteet ja ärsykkeet koetaan. Mutta ei se tarkoita, että henkilö käyttäytyy välttämättä sensitiivisesti (vaikka usein tosin näin on). Mutta jos erityisherkkä ei kykene elämään näiden voimakkaiden aistimusten ja tunteiden kanssa, voi hän olla käytökseltään hyvinkin räjähdysherkkä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mua rassaa erityisherkkyys-keskustelussa se, että juuri mikään ihmisen persoonallisuuden ominaisuus ei ole binäärinen vaan ne ovat jatkumoita, joissa ääripäitä on hyvin vähän ja suurin osa on jossain keskellä. Mun on siksi hyvin vaikea uskoa, että olisi olemassa jonkinlainen erillinen luokka ihmisiä, jotka eroavat muista kategorisesti. Sen uskon kyllä, että ihmisten välillä on eroja tunne- ja aistiherkkyydessä. Mutta uskon, että ne ovat jatkumolla.

Tietysti ne ovat jatkumolla. Mutta jatkumon ihan ääripäissä ominaisuudesta alkaa olla haittaa. Sinulla ei varmaankaan ole mitään vaikeutta uskoa että on erityisen tunteettomia ihmisiä olemassa, psykopaatteja? Sen sijaan erityisen herkkiä ja tunteellisia, ei missssssään tapauksessa. Ei kyllä voisi olla psykopaattejakaan, jos psykopaatit olisi nimetty erityistunteettomiksi. Saisivat vielä erityisyydellään huomiota, josta minä olen jäänyt paitsi.

Totta kai. Mä kritisoin vain sitä, että ainakin julkisuudessa olleessa erityisherkkyys-keskustelussa korostetaan tuota, että erityisherkät ovat erillinen luokka ihmisiä.

(ehkä myös jkv sitä, että erityisherkkyyden täsmällisestä sisällöstä näyttää olevan aika vähän tieteellistä tietoa. Esim. ei ole osoitettu, että ne, jotka kokevat olevansa erityisherkkiä, olisivat herkempiä havainnoimaan erilaisia ärsykkeitä.)

Tänne kylläkin linkitettin kerran tutkimus jonka mukaan erityisherkkä reagoi hitaammin ärsykkeisiin. Tämä tietysti voitonriemuisena osoituksena että erityisherkkyys on huuhaata, mutta totuushan oli, että erityisherkkä reagoi hitaammin juuri siksi, että hänellä on muita enemmän prosessoitavaa ärsykkeessä.

Mutta onko se aina yliherkkyyden merkki? Eikö monet keskittymis- ja tarkkaavaisuushäiriöiset voi olla hitaita reagoimaan, koska jatkuvasti jokapuolella on ärsykkeitä. Mistä siis tietää, että kyseessä on juuri herkkys eikä esim. tarkkaavaisuuden häiriö.

No en minä tiedäkään, enkä jaksa nyt ruveta selvittämään. Juuri erityisherkkyyttä siinä oli kuitenkin tutkittu, joten tuskin tutkijat ihan pässejä ovat eivätkä osaa erotella asioita toisistaan. Minusta on erittäin mielenkiintoista, miten vaikeaa toisille on hyväksyä asiaa jonka voi päätellä jo järjellä. On ihan älytön ajatuskin, että kun kaikissa ihmisten ominaisuuksissa on ääripäät, niin ärsykeherkkyydessä ei mitenkään voisi olla :D.

Toki ärsykeherkkyydessä voi olla ja onkin eroja ihmisten välillä. Tällä hetkellä on vaan epäselvää

-miten nämä erot liittyvät ihmisen itse kokemaan herkkyyteen (eli korreloiko koettu aistiyliherkkyys havaintopsykologisin menetelmin mitatun aistiherkkyyden kanssa)

-mistä ärsykeherkkyys johtuu (esim. alhaisesta havaintokynnyksestä, ongelmista havaintotiedon prosessoinnissa, jostain muusta)

-ovatko eri herkkyydet yhteydessä toisiinsa (esim. rasittuvatko aistiyliherkät myös sosiaalisista tilanteista?).

Jos nyt psykopaatti on tavallaan erityisherkän vastapooli eli toisessa päässä jatkumoa, niin voiko hänet selittää näillä samoilla argumenteilla joilla yrität selittää pois erityisherkkyyttä? Onko psykopatia vain sitä että on korkea havaintokynnys? Tai ongelma havaintotiedon prosessoinnissa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mua rassaa erityisherkkyys-keskustelussa se, että juuri mikään ihmisen persoonallisuuden ominaisuus ei ole binäärinen vaan ne ovat jatkumoita, joissa ääripäitä on hyvin vähän ja suurin osa on jossain keskellä. Mun on siksi hyvin vaikea uskoa, että olisi olemassa jonkinlainen erillinen luokka ihmisiä, jotka eroavat muista kategorisesti. Sen uskon kyllä, että ihmisten välillä on eroja tunne- ja aistiherkkyydessä. Mutta uskon, että ne ovat jatkumolla.

Tietysti ne ovat jatkumolla. Mutta jatkumon ihan ääripäissä ominaisuudesta alkaa olla haittaa. Sinulla ei varmaankaan ole mitään vaikeutta uskoa että on erityisen tunteettomia ihmisiä olemassa, psykopaatteja? Sen sijaan erityisen herkkiä ja tunteellisia, ei missssssään tapauksessa. Ei kyllä voisi olla psykopaattejakaan, jos psykopaatit olisi nimetty erityistunteettomiksi. Saisivat vielä erityisyydellään huomiota, josta minä olen jäänyt paitsi.

Totta kai. Mä kritisoin vain sitä, että ainakin julkisuudessa olleessa erityisherkkyys-keskustelussa korostetaan tuota, että erityisherkät ovat erillinen luokka ihmisiä.

(ehkä myös jkv sitä, että erityisherkkyyden täsmällisestä sisällöstä näyttää olevan aika vähän tieteellistä tietoa. Esim. ei ole osoitettu, että ne, jotka kokevat olevansa erityisherkkiä, olisivat herkempiä havainnoimaan erilaisia ärsykkeitä.)

Tänne kylläkin linkitettin kerran tutkimus jonka mukaan erityisherkkä reagoi hitaammin ärsykkeisiin. Tämä tietysti voitonriemuisena osoituksena että erityisherkkyys on huuhaata, mutta totuushan oli, että erityisherkkä reagoi hitaammin juuri siksi, että hänellä on muita enemmän prosessoitavaa ärsykkeessä.

Mä saatoin olla se joka linkitti sen, muistan jonkun keskustelun johon osallistuin koska kävin läpi ko. kirjallisuutta työn puolesta joku aika sitten, ja löysin tasan kaksi tutkimusta, joissa oli tutkittu erityisherkkien (itsearvioitujen) havaintoherkkyyttä/reagointia havaintopsykologisin menetelmin. Toisessa erityisherkät olivat hieman nopeampia/tarkempia, toisessa taas hieman hitaampia/epätarkempia. Lisäksi kummassakin tutkimuksessa oli puutteita havaintoherkkyyden mittaamisessa eli olemassa olevat tulokset ovat aika +/- 0.

Eli tarvitaan enemmän tutkimuksia ja parempia mittareita. Kummassakin löytämässäsi tutkimuksessa oli kuitenkin havaittu ero. Itse erityisherkkänä tein erään työnhakuun liittyvän testauksen ja testaaja sanoi, että mielenkiintoista kyllä tuloksistani vain 20 % vai  30% oli normaalilla alueella, ja muut tulolokset ääripäissä. Se oli hänen mukaansa epätavallista. Tuohon aikaan en tiedostanut vielä erityisherkkyyden mahdollisuutta, joten en ruvennut siinä tilanteessa kyselemään tarkemmin. Nyt kiinnostaisi kyllä tietää enemmän.

No se että kahdessa (metodologisesti heikohkossa) tutkimuksessa havaitaan ero PÄINVASTAISIIN SUUNTIIN ei ole evidenssiä oikein mistään.

Vierailija kirjoitti:

Mua rassaa erityisherkkyys-keskustelussa se, että juuri mikään ihmisen persoonallisuuden ominaisuus ei ole binäärinen vaan ne ovat jatkumoita, joissa ääripäitä on hyvin vähän ja suurin osa on jossain keskellä. Mun on siksi hyvin vaikea uskoa, että olisi olemassa jonkinlainen erillinen luokka ihmisiä, jotka eroavat muista kategorisesti. Sen uskon kyllä, että ihmisten välillä on eroja tunne- ja aistiherkkyydessä. Mutta uskon, että ne ovat jatkumolla.

Poikkeuksellista tässä on siis ollut Aronin tutkimusten mukaan se, että ainakin alustavasti on vaikuttanut siltä että kyse ei ole ihan vain jatkumosta, vaan jostain, jota suurin osa joko on tai ei ole. Mutta siis "erityisherkän" vastakohtana ei tässä ole mikään psykopaatti, vaan ns. normiherkkä. Jatkumo ei ollut tasainen, vaan suurin osa ihmisistä sijoittui johonkin "keskivertoherkkyyteen" kun taas noin 15 % selvästi toiseen ääripäähän - ei tasaisesti janan joka kohtaan. Toisin sanoen, ne jotka reagoivat voimakkaasti, reagoivat sitten todella voimakkaasti. Siksi sana "erityis", engl. highly sensitive. Vaatisi kyllä toki lisätutkimuksia, jotta voisi mitään varman päälle sanoa. Mutta kiintoisa teoria kyllä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mua rassaa erityisherkkyys-keskustelussa se, että juuri mikään ihmisen persoonallisuuden ominaisuus ei ole binäärinen vaan ne ovat jatkumoita, joissa ääripäitä on hyvin vähän ja suurin osa on jossain keskellä. Mun on siksi hyvin vaikea uskoa, että olisi olemassa jonkinlainen erillinen luokka ihmisiä, jotka eroavat muista kategorisesti. Sen uskon kyllä, että ihmisten välillä on eroja tunne- ja aistiherkkyydessä. Mutta uskon, että ne ovat jatkumolla.

Tietysti ne ovat jatkumolla. Mutta jatkumon ihan ääripäissä ominaisuudesta alkaa olla haittaa. Sinulla ei varmaankaan ole mitään vaikeutta uskoa että on erityisen tunteettomia ihmisiä olemassa, psykopaatteja? Sen sijaan erityisen herkkiä ja tunteellisia, ei missssssään tapauksessa. Ei kyllä voisi olla psykopaattejakaan, jos psykopaatit olisi nimetty erityistunteettomiksi. Saisivat vielä erityisyydellään huomiota, josta minä olen jäänyt paitsi.

Totta kai. Mä kritisoin vain sitä, että ainakin julkisuudessa olleessa erityisherkkyys-keskustelussa korostetaan tuota, että erityisherkät ovat erillinen luokka ihmisiä.

(ehkä myös jkv sitä, että erityisherkkyyden täsmällisestä sisällöstä näyttää olevan aika vähän tieteellistä tietoa. Esim. ei ole osoitettu, että ne, jotka kokevat olevansa erityisherkkiä, olisivat herkempiä havainnoimaan erilaisia ärsykkeitä.)

Tänne kylläkin linkitettin kerran tutkimus jonka mukaan erityisherkkä reagoi hitaammin ärsykkeisiin. Tämä tietysti voitonriemuisena osoituksena että erityisherkkyys on huuhaata, mutta totuushan oli, että erityisherkkä reagoi hitaammin juuri siksi, että hänellä on muita enemmän prosessoitavaa ärsykkeessä.

Mutta onko se aina yliherkkyyden merkki? Eikö monet keskittymis- ja tarkkaavaisuushäiriöiset voi olla hitaita reagoimaan, koska jatkuvasti jokapuolella on ärsykkeitä. Mistä siis tietää, että kyseessä on juuri herkkys eikä esim. tarkkaavaisuuden häiriö.

No en minä tiedäkään, enkä jaksa nyt ruveta selvittämään. Juuri erityisherkkyyttä siinä oli kuitenkin tutkittu, joten tuskin tutkijat ihan pässejä ovat eivätkä osaa erotella asioita toisistaan. Minusta on erittäin mielenkiintoista, miten vaikeaa toisille on hyväksyä asiaa jonka voi päätellä jo järjellä. On ihan älytön ajatuskin, että kun kaikissa ihmisten ominaisuuksissa on ääripäät, niin ärsykeherkkyydessä ei mitenkään voisi olla :D.

Toki ärsykeherkkyydessä voi olla ja onkin eroja ihmisten välillä. Tällä hetkellä on vaan epäselvää

-miten nämä erot liittyvät ihmisen itse kokemaan herkkyyteen (eli korreloiko koettu aistiyliherkkyys havaintopsykologisin menetelmin mitatun aistiherkkyyden kanssa)

-mistä ärsykeherkkyys johtuu (esim. alhaisesta havaintokynnyksestä, ongelmista havaintotiedon prosessoinnissa, jostain muusta)

-ovatko eri herkkyydet yhteydessä toisiinsa (esim. rasittuvatko aistiyliherkät myös sosiaalisista tilanteista?).

Jos nyt psykopaatti on tavallaan erityisherkän vastapooli eli toisessa päässä jatkumoa, niin voiko hänet selittää näillä samoilla argumenteilla joilla yrität selittää pois erityisherkkyyttä? Onko psykopatia vain sitä että on korkea havaintokynnys? Tai ongelma havaintotiedon prosessoinnissa?

Mistä ihmeestä sä oikein nyt puhut? Mä olen tutkija enkä todellakaan yritä selittää pois mitään. Mä olen sattumalta yhteen projektiin liittyen tehnyt karkeahkon katsauksen olemassa olevaan erityisherkkyystutkimukseen ja yllätyksekseni havaitsin, että mitään evidenssiä poikkeavasta ärsykkeiden havaitsemisesta niillä, jotka kokevat itsensä erityisherkiksi, ei ole olemassa. Tämä ei tarkoita, että he eivät voisi havainnoida ärsykkeitä poikkeavasti, mutta tutkimustietoa ei kerta kaikkiaan ole. Yritin tuossa yllä listata asiat, joista on paljon puhuttu julkisuudessa, mutta joista tieteellistä tietoa ei ole, mahdollisimman selkeästi.

Ja sitä en ole koskaan kuullutkaan, että erityisherkkyys ja psykopatia olisivat saman dimension kaksi ääripäätä! Mistä moinen idea? Miten psykopatia tähän liittyy?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mua rassaa erityisherkkyys-keskustelussa se, että juuri mikään ihmisen persoonallisuuden ominaisuus ei ole binäärinen vaan ne ovat jatkumoita, joissa ääripäitä on hyvin vähän ja suurin osa on jossain keskellä. Mun on siksi hyvin vaikea uskoa, että olisi olemassa jonkinlainen erillinen luokka ihmisiä, jotka eroavat muista kategorisesti. Sen uskon kyllä, että ihmisten välillä on eroja tunne- ja aistiherkkyydessä. Mutta uskon, että ne ovat jatkumolla.

Poikkeuksellista tässä on siis ollut Aronin tutkimusten mukaan se, että ainakin alustavasti on vaikuttanut siltä että kyse ei ole ihan vain jatkumosta, vaan jostain, jota suurin osa joko on tai ei ole. Mutta siis "erityisherkän" vastakohtana ei tässä ole mikään psykopaatti, vaan ns. normiherkkä. Jatkumo ei ollut tasainen, vaan suurin osa ihmisistä sijoittui johonkin "keskivertoherkkyyteen" kun taas noin 15 % selvästi toiseen ääripäähän - ei tasaisesti janan joka kohtaan. Toisin sanoen, ne jotka reagoivat voimakkaasti, reagoivat sitten todella voimakkaasti. Siksi sana "erityis", engl. highly sensitive. Vaatisi kyllä toki lisätutkimuksia, jotta voisi mitään varman päälle sanoa. Mutta kiintoisa teoria kyllä.

Miksi tätä on niin vaikea uskoa että nöin voisi olla? Kai kyse on eniten siitä mikä on osoittautunut luonnonvalinnassa hyödylliseksi. Jospa sekään ei ole jatkumo jossa on asioita tasaisesti laskevana tai nousevana käyränä. Itse tekis mieluimmin mieli olettaa että luonnossa hyppäykset ovat tavallisempia kuin tasalaatuisuus.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuossa meni pieleen että ilmiölle annettiin Suomessa tuollainen nimi. Suomalainen pillastuu täysin jos joku sanoo olevansa erityinen, ihan sama miten. Vaikka erityisen syöpäinen saa aikaan raivoreaktion että luuletko sinä olevasi jotain erityistä.

Joku bongasikin jo sanan erityinen ja laittoi alapeukun pohjaan. 

Pistän paremmaksi heti. Erityisfemisti, erityisniekeri.

Alabeukkuja, kiitos.

Vierailija kirjoitti:

Mua rassaa erityisherkkyys-keskustelussa se, että juuri mikään ihmisen persoonallisuuden ominaisuus ei ole binäärinen vaan ne ovat jatkumoita, joissa ääripäitä on hyvin vähän ja suurin osa on jossain keskellä. Mun on siksi hyvin vaikea uskoa, että olisi olemassa jonkinlainen erillinen luokka ihmisiä, jotka eroavat muista kategorisesti. Sen uskon kyllä, että ihmisten välillä on eroja tunne- ja aistiherkkyydessä. Mutta uskon, että ne ovat jatkumolla.

Herkkyys on siitä erikoinen jatkumo, että harvemmat ovat siinä keskellä. 20% on siellä herkkyys-ääripäässä ja lähes kaikki muut siellä toisessa päässä. Vähemmistö on jossain keskellä. Tietysti erityisherkätkin on herkkyydeltään hieman eri kohdassa jatkumoa.

Mua tässä herkkyyskeskustelussa ärsyttää, että herkistä yritetäön maalata tylsiä mielensäpahoittajia, joiden ainoa toive olisi tuijottaa metsää ja puita. Herkät kuuntelevat myls metallia ja ovat hyvin eläväisiä olentoja, vaikka hieman varovaisia ja hienotunteisia.