Miksi mies ei voi mennä jumppaan taaperon kanssa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Knausgårdin "taisteluni" kirjassa oli mukava kuvaus kun hän vei lapsensa vauvajumppaan ensimmäisen ja viimeisen kerran. Sanoi tunteneensa itsensä siellä mammojen keskellä kastrotuksi testosteronin menettäneeksi epämieheksi.

Mikäs estää miehiä perustamasta isä-lapsi-liikuntakerhoja? Ai niin, laiskuus. Siinähän joutuisi vielä olemaan lapsen kanssa kahden, hui.

Kaksin? Ehkä ongelma olikin siinä, että isä mielummin työpäivän jälkeen viettää aikaa lapsen kanssa kaksin rauhoittuen, kuin hälinässä joissain ryhmässä jossa yksi kiukuttelee, yksi säntäileen sinne sun tänne.

Pienten jumppakerhot kestää max 45 minuuttia, joten jää siinä aikaa vielä muuhunkin kuten tuohon lukemiseen. Ryhmät on myös melko pieniä, ei ainakaan oman lapsen ryhmissä mitään isoa hälinää ollut. Itsekin kirjoitit, mitä isä mieluummin tekee, ei sitä, mitä lapsi haluaisi tehdä.

Mä en ole vienyt yhtäkään kolmesta lapsestani taaperojumppaan, ja olisin kyllä sanonut suorat sanat jos puoliso olisi yrittänyt pakottaa. Lasten kanssa voi jumpata kotonakin.

Niin ja äiti olen.

Se taaperojumppa on enemmän sinne ilmoittaneen äidin tai isän elämys. Taaperolle varmasti sopii vaikka väliin jääneen jumpan sijaan tehdään jotain muuta mukavaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Knausgårdin "taisteluni" kirjassa oli mukava kuvaus kun hän vei lapsensa vauvajumppaan ensimmäisen ja viimeisen kerran. Sanoi tunteneensa itsensä siellä mammojen keskellä kastrotuksi testosteronin menettäneeksi epämieheksi.

Mikäs estää miehiä perustamasta isä-lapsi-liikuntakerhoja? Ai niin, laiskuus. Siinähän joutuisi vielä olemaan lapsen kanssa kahden, hui.

Kerhossa joutuu olemaan lapsensa kanssa kahden? Anna kun arvaan: kotonaan sen sijaan joutuu olemaan lapsensa kanssa väenpaljoudessa?

Vierailija kirjoitti:

Mies77 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Taaperot ei tarvitse harrastuksia vaan aikaa vanhempien kanssa ja sinulla ei ole mitään diktatuurimaista rajatonta valtaa määritellä miten isä viettää aikaa lapsensa kanssa.

Olen kanssasi samaa mieltä diktatuurista. Mutta kysymys kuulukin onko tosiaan liikaa diktatuuria pyytä isä viemään lapsi kerran jumpaan kun itse ei pysty.

Taaperon kanssa voi viettää aikaa myös jumppaamalla.

Minä en todellakaan isänä olisi lähtenyt mihinkään taapero jumppaan millään muulla keinolla kuin raudoitettuna, pakkopaitaan puettuna ja väkisin kantamalla, ja siinä olisi kaatunut monta miestä ennen kuin kyseiset toimenpiteet olisi minulle tehty. Taaperoita ei tarvitse viedä mihinkään harrastuksiin, kotona oleminen ja välillä ihan pihalla käyminen riittää. Jos se joka jumpan on järjestänyt, on kipeänä, olkoon menemättä. Minun mielestäni hölmöläisten hommia järjestää tuollaisia, ja pahimmillaan jopa maksaa niistä. Lasten ympärillä hössöttäminen saa yhä järjettömämpiä piirteitä. 

Mikä vuoden isä!

Oma mieheni kävi todella mielellään 80-luvulla lasten kanssa taaperojumpissa ja muskarissa eikä miehuus kärsinyt:)

Ei tässä miehuudesta ollutkaan kysymys. LUE oikein hitaasti ja ajatuksella uudestaan, ehkä se avautuu sinullekin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Knausgårdin "taisteluni" kirjassa oli mukava kuvaus kun hän vei lapsensa vauvajumppaan ensimmäisen ja viimeisen kerran. Sanoi tunteneensa itsensä siellä mammojen keskellä kastrotuksi testosteronin menettäneeksi epämieheksi.

Mikäs estää miehiä perustamasta isä-lapsi-liikuntakerhoja? Ai niin, laiskuus. Siinähän joutuisi vielä olemaan lapsen kanssa kahden, hui.

Kaksin? Ehkä ongelma olikin siinä, että isä mielummin työpäivän jälkeen viettää aikaa lapsen kanssa kaksin rauhoittuen, kuin hälinässä joissain ryhmässä jossa yksi kiukuttelee, yksi säntäileen sinne sun tänne.

Pienten jumppakerhot kestää max 45 minuuttia, joten jää siinä aikaa vielä muuhunkin kuten tuohon lukemiseen. Ryhmät on myös melko pieniä, ei ainakaan oman lapsen ryhmissä mitään isoa hälinää ollut. Itsekin kirjoitit, mitä isä mieluummin tekee, ei sitä, mitä lapsi haluaisi tehdä.

Lapset poikkeuksetta haluaisivat olla vanhempiensa kanssa kaikessa rauhassa. Näin ainakin meillä. T. Kolmen äiti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Knausgårdin "taisteluni" kirjassa oli mukava kuvaus kun hän vei lapsensa vauvajumppaan ensimmäisen ja viimeisen kerran. Sanoi tunteneensa itsensä siellä mammojen keskellä kastrotuksi testosteronin menettäneeksi epämieheksi.

Mikäs estää miehiä perustamasta isä-lapsi-liikuntakerhoja? Ai niin, laiskuus. Siinähän joutuisi vielä olemaan lapsen kanssa kahden, hui.

Kaksin? Ehkä ongelma olikin siinä, että isä mielummin työpäivän jälkeen viettää aikaa lapsen kanssa kaksin rauhoittuen, kuin hälinässä joissain ryhmässä jossa yksi kiukuttelee, yksi säntäileen sinne sun tänne.

Pienten jumppakerhot kestää max 45 minuuttia, joten jää siinä aikaa vielä muuhunkin kuten tuohon lukemiseen. Ryhmät on myös melko pieniä, ei ainakaan oman lapsen ryhmissä mitään isoa hälinää ollut. Itsekin kirjoitit, mitä isä mieluummin tekee, ei sitä, mitä lapsi haluaisi tehdä.

Teilläkö sitten lapset päättää milloin mennään minnekin, mitä syödään aamupalaksi,jne.? Miksi lapset sitten tutkimuksest toiseen kertoo, että he mielummin haluaa viettää aikaa sen vanhemman kanssa kaksin kun juosta paikasta toiseen?

Vierailija kirjoitti:

Se taaperojumppa on enemmän sinne ilmoittaneen äidin tai isän elämys. Taaperolle varmasti sopii vaikka väliin jääneen jumpan sijaan tehdään jotain muuta mukavaa.

Kyllä näillä jumpilla yms tyydytetään enemmän sen kotiäidin itsekäitä tarpeita, kuin lapsen tarpeita. Kyllä se lapsi ehtii sosiaalistumaan myöhemminkin.

Ei tarvitse. Miehen ei tarvitse tehdä mitään, mitä käsket. Harmittaako?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Knausgårdin "taisteluni" kirjassa oli mukava kuvaus kun hän vei lapsensa vauvajumppaan ensimmäisen ja viimeisen kerran. Sanoi tunteneensa itsensä siellä mammojen keskellä kastrotuksi testosteronin menettäneeksi epämieheksi.

Mikäs estää miehiä perustamasta isä-lapsi-liikuntakerhoja? Ai niin, laiskuus. Siinähän joutuisi vielä olemaan lapsen kanssa kahden, hui.

Kaksin? Ehkä ongelma olikin siinä, että isä mielummin työpäivän jälkeen viettää aikaa lapsen kanssa kaksin rauhoittuen, kuin hälinässä joissain ryhmässä jossa yksi kiukuttelee, yksi säntäileen sinne sun tänne.

Pienten jumppakerhot kestää max 45 minuuttia, joten jää siinä aikaa vielä muuhunkin kuten tuohon lukemiseen. Ryhmät on myös melko pieniä, ei ainakaan oman lapsen ryhmissä mitään isoa hälinää ollut. Itsekin kirjoitit, mitä isä mieluummin tekee, ei sitä, mitä lapsi haluaisi tehdä.

Teilläkö sitten lapset päättää milloin mennään minnekin, mitä syödään aamupalaksi,jne.? Miksi lapset sitten tutkimuksest toiseen kertoo, että he mielummin haluaa viettää aikaa sen vanhemman kanssa kaksin kun juosta paikasta toiseen?

Noissa jumpissa vanhempi on lapsen mukana, kyllä se on yhdessäoloa sekin. Matkalla jumppaan ja takaisin on ulkoilua ja juttelua ihan kahden kesken. Onko tuokin sinusta huono tapa viettää aikaa? Vai laitetaanko lapsi istumaan telkkarin eteen ja iskä selaa nettiä (= pornoa) sohvalla?

Omat lapset päättävät omista menoista ja syömisistään.

Vierailija kirjoitti:

Ei tarvitse. Miehen ei tarvitse tehdä mitään, mitä käsket. Harmittaako?

MGTOW-aatetta suosittelen sinullekin. Ei kannata perustaa perhettä, jos ei kykene ajattelemaan kuin omaa napaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei tarvitse. Miehen ei tarvitse tehdä mitään, mitä käsket. Harmittaako?

MGTOW-aatetta suosittelen sinullekin. Ei kannata perustaa perhettä, jos ei kykene ajattelemaan kuin omaa napaa.

Äiti haluaa taaperojumppaan, isä ei. Taaperon mielipiteestä riippumatta isä ajattelee omaa napaansa, äiti ei. Niinhän ;)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei tarvitse. Miehen ei tarvitse tehdä mitään, mitä käsket. Harmittaako?

MGTOW-aatetta suosittelen sinullekin. Ei kannata perustaa perhettä, jos ei kykene ajattelemaan kuin omaa napaa.

Äiti haluaa taaperojumppaan, isä ei. Taaperon mielipiteestä riippumatta isä ajattelee omaa napaansa, äiti ei. Niinhän ;)

Taaperokin osaa jo kertoa, jos ei halua mennä. Jos äiti haluaa viedä taaperon tälle mieluisaan juttuun, on isä vaan laiska, jos jättää käynnin väliin. En tiedä, millainen nainen lähtee innosta hihkuen pienten lasten jumppaan vaikka lapsi ei sinne halua. Vanhempana tekee asioita, joista lapsi tykkää ja joista on lapselle hyötyä vaikka helpommallakin pääsisi.

Mies77 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Taaperot ei tarvitse harrastuksia vaan aikaa vanhempien kanssa ja sinulla ei ole mitään diktatuurimaista rajatonta valtaa määritellä miten isä viettää aikaa lapsensa kanssa.

Olen kanssasi samaa mieltä diktatuurista. Mutta kysymys kuulukin onko tosiaan liikaa diktatuuria pyytä isä viemään lapsi kerran jumpaan kun itse ei pysty.

Taaperon kanssa voi viettää aikaa myös jumppaamalla.

Minä en todellakaan isänä olisi lähtenyt mihinkään taapero jumppaan millään muulla keinolla kuin raudoitettuna, pakkopaitaan puettuna ja väkisin kantamalla, ja siinä olisi kaatunut monta miestä ennen kuin kyseiset toimenpiteet olisi minulle tehty. Taaperoita ei tarvitse viedä mihinkään harrastuksiin, kotona oleminen ja välillä ihan pihalla käyminen riittää. Jos se joka jumpan on järjestänyt, on kipeänä, olkoon menemättä. Minun mielestäni hölmöläisten hommia järjestää tuollaisia, ja pahimmillaan jopa maksaa niistä. Lasten ympärillä hössöttäminen saa yhä järjettömämpiä piirteitä. 

Toi oli varmaan (miesviha-)provo, mutta vastataan asiallisesti.

Nyt kun omat lapset ovat jo tukevasti teini-iässä, niin olen oikein iloinen, että "hössötin" lasten ympärillä sen verran mitä "hössötin". Mm. kävin perhekerhossa, äiti-lapsijumpassa ja tyttöä kuskasin balettiin.

Jos olisin tiennyt mitä jumppa on, olisi varmaan ollut isompi kynnys lähteä. Olin ryhmän ainoa mies ja ainoa vanhempi kahden lapsen kanssa. Melkoista kyräilyä se oli suurimmaksi osaksi äitien osalta. Pari nuorempaa ja ohjaaja suhtautuivat kuitenkin asiallisesti (lue: normaalisti)

Eihän lapset siitä ajasta varmaan juuri mitään muista, mutta minä kylläkin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Knausgårdin "taisteluni" kirjassa oli mukava kuvaus kun hän vei lapsensa vauvajumppaan ensimmäisen ja viimeisen kerran. Sanoi tunteneensa itsensä siellä mammojen keskellä kastrotuksi testosteronin menettäneeksi epämieheksi.

Mikäs estää miehiä perustamasta isä-lapsi-liikuntakerhoja? Ai niin, laiskuus. Siinähän joutuisi vielä olemaan lapsen kanssa kahden, hui.

Kaksin? Ehkä ongelma olikin siinä, että isä mielummin työpäivän jälkeen viettää aikaa lapsen kanssa kaksin rauhoittuen, kuin hälinässä joissain ryhmässä jossa yksi kiukuttelee, yksi säntäileen sinne sun tänne.

Pienten jumppakerhot kestää max 45 minuuttia, joten jää siinä aikaa vielä muuhunkin kuten tuohon lukemiseen. Ryhmät on myös melko pieniä, ei ainakaan oman lapsen ryhmissä mitään isoa hälinää ollut. Itsekin kirjoitit, mitä isä mieluummin tekee, ei sitä, mitä lapsi haluaisi tehdä.

Lapset poikkeuksetta haluaisivat olla vanhempiensa kanssa kaikessa rauhassa. Näin ainakin meillä. T. Kolmen äiti.

Vai olisiko niin, että teidän lapset ovat niitä "poikkeuksia"?

Kukin tokin taaplaa tavallaan, mutta miten äiti-lapsijumpassa käyminen eroaa esim. pulkkamäessä käymisestä? Oletan nyt, että pulkkamäessä oleminen on sitä "kaikessa rauhassa olemista" ja taaperojumppa "stressaavaa harrastamista".

Ilmeisesti tähän asiaan kärjistyi jotain olennaista teidän perheestä. Toivottavasti mies oikeasti viettää myös lapsen kanssa aikaa ja syy kieltäytymiseen on jokin muu (sosiaaliset pelot, ryhmäliikuntainho tms.).

Harmistunut kirjoitti:

Meillä tuli perheessä riita siitä kun minä, äiti en pystynyt menemään taaperon kanssa puolen tunnin jumpaan kuumeen takia. Miehelle jumppaan meneminen oli ehdoton ei. Hänen mielestään yritin määräillä mitä hänen tulisi tehdä lapsen kanssa äidin olessa kipeä. Yritin selittää hänelle etten voi sille mitään että olen sairaana juuri sinä päivänä kun lapsen jumppa on. Kyseessä on seitsemän kertaa järjestettävä jumppa, mihin olemme ilmoittautumalla saaneet kotihoidossa olevalle taaperolle paikan. Tämä on hänen ainut viikkotainen harrastuksensa. Hän on jo kerran ollut pois oltuaan itse kipeä ja harmitti kovasti että seitsemästä kerrasta toinenkin kerta olisi jäänyt väliin äidin sairastelun takia. Onko ihan kohtuutonta vaatia miestä viemään lapsi kerran jumppaan?

Tottakai miehen täytyy tehdä niinkuin vaimo käskee, tai muuten...

Ihan perseestä. Onneks mun mies vie lapsen vaikka mun ystävien lasten synttäreille jos en itse töiltäni pääse.

Tuollainen taaperojumppaan osallistuminen syntyy nimenomaan äidin halusta ja tarpeesta, eikä taaperoikäisen lapsen. Ei tuollaista, missä vanhempi on se, joka siellä kiipeilee, konttaa ja loikkii, voi mitenkään verrata itsenäisesti harrastavien lasten kuskaamisiin tai vanhempainiltoihin osallistumiseen. Jokaisella aikuisella on oikeus päättää, missä merkeissä viettää aikaa lapsensa kanssa, kunhan vaan viettää sitä aikaa. Olen itse äiti, enkä helvetissä olisi mennyt mihinkään taaperojumppaan lasten kanssa. Ei ole minun juttuni, ja minulla on aikuisena ihmisenä siihen oikeus. Liikuntaa kyllä olen muutoin aina harrastanut, ja lapsia kuskannut sitten, kun nämä ovat itsenäisesti kiinnostuneet harrastamisesta. Ap, tuon luonteisessa tapahtumassa ei ole kyse vain LAPSEN harrastuksesta, vaan ensisijaisesti vanhemman. Jos tuo ei ole miehesi juttu, niin se ei ole. Eikä se ole mitenkään verratavissa pakollisiin vanhemmuuden velvollisuuksiin, taapero ei tarvitse harrastuksia onnelliseen elämään, eri asia jos vanhempi nauttii taaperon kanssa harrastamisesta.

Vierailija kirjoitti:

Mies77 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Taaperot ei tarvitse harrastuksia vaan aikaa vanhempien kanssa ja sinulla ei ole mitään diktatuurimaista rajatonta valtaa määritellä miten isä viettää aikaa lapsensa kanssa.

Olen kanssasi samaa mieltä diktatuurista. Mutta kysymys kuulukin onko tosiaan liikaa diktatuuria pyytä isä viemään lapsi kerran jumpaan kun itse ei pysty.

Taaperon kanssa voi viettää aikaa myös jumppaamalla.

Minä en todellakaan isänä olisi lähtenyt mihinkään taapero jumppaan millään muulla keinolla kuin raudoitettuna, pakkopaitaan puettuna ja väkisin kantamalla, ja siinä olisi kaatunut monta miestä ennen kuin kyseiset toimenpiteet olisi minulle tehty. Taaperoita ei tarvitse viedä mihinkään harrastuksiin, kotona oleminen ja välillä ihan pihalla käyminen riittää. Jos se joka jumpan on järjestänyt, on kipeänä, olkoon menemättä. Minun mielestäni hölmöläisten hommia järjestää tuollaisia, ja pahimmillaan jopa maksaa niistä. Lasten ympärillä hössöttäminen saa yhä järjettömämpiä piirteitä. 

Toi oli varmaan (miesviha-)provo, mutta vastataan asiallisesti.

Nyt kun omat lapset ovat jo tukevasti teini-iässä, niin olen oikein iloinen, että "hössötin" lasten ympärillä sen verran mitä "hössötin". Mm. kävin perhekerhossa, äiti-lapsijumpassa ja tyttöä kuskasin balettiin.

Jos olisin tiennyt mitä jumppa on, olisi varmaan ollut isompi kynnys lähteä. Olin ryhmän ainoa mies ja ainoa vanhempi kahden lapsen kanssa. Melkoista kyräilyä se oli suurimmaksi osaksi äitien osalta. Pari nuorempaa ja ohjaaja suhtautuivat kuitenkin asiallisesti (lue: normaalisti)

Eihän lapset siitä ajasta varmaan juuri mitään muista, mutta minä kylläkin.

Minulla samat kokemukset muskarista jossa kävin esikoisen kanssa muutaman kerran. Jätettiin väliin koska poikaa ei kiinnostanut yhtään yli-innokas triangelia kilkuttava täti tai muutenkaan koko juttu. Enkä voi rehellisesti sanoa kokeneeni ainoana miehenä oloani kovinkaan kodikkaaksi, semmoista mulkuilua ja kyräilyä se joiltakin oli. Rokattiin sitten kotona levymusiikin tahtiin.

Eikä kyse ole mistään kastraatiokokemuksesta tai että pelkäisin "akkojen juttuja". Työkseni olen nimittäin sairaanhoitaja ja työpaikan ainoa miespuolinen palkansaaja.