Lasten kasvatuksesta lapsen hyväksyminen sellaisena kuin hän on vai vaaditaanko häntä olemaan joku joka hän ei ole?

Mua ainakin vaadittiin olemaan joku, joka en ollut ja se on tehnyt melkoisia haavoja itsetunnolle... kun samaan aikaan ei suostuttu arvostamaan minua sellaisena kuin olen, vaan se tyyppi sai tuntea arvottomuutta.

ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten voi joku kasvattaja haluta lapsestaan tulevan jonkun, joka tämä ei ole????? Eikä päinvastoin tue lasta tulemaan sellaiseksi kuin on? Lapsen vahvuuksissa, vaikkeivät ne olisi mitään ihmeellistä... helpompaahan sellainen elämä on, kuin että pitää olla sellainen kuin äiti haluaa, vaikket olekaan.

ap

Jos lapseni on kleptomaani en todellakaan aio tukea häntä siinä.

Niin, JOS???!!!!!!! Ja eihän se, mitä lapsi tekee ole se, kuka hän on. Tuollainen käytös kumpuaa erittäin todennäköisesti ongelmista, joita lapsella on, ehkäpä kiitos sinun.

ap

Kleptomania on luonteenhäiriö, joten verbi on olla eikä tehdä. En tue lastani olemaan kleptomaani. Yrittäisin muuttaa hänet.

Ja mä itseasiassa tukisin häntä, en yrittäisi muuttaa. Sanoisin varastamisen olevan väärin, mutta en yrittäisi muuttaa häntä. Hän ois ok. Teot eivät.

ap

Ei ole ok olla kleptomaani. En koskaan opettaisi, että on oikein edes haluta varastaa, vaikkei varastaisikaan. Onko muka oikein pitää naisia alempiarvoisina lihakimpaleina, vaikka ei ketään raiskausikaan?

Todella tyhmää ajattelua, anteeksi, tyrsk. Siis kun ensin kleptomania on sulle sairaus, ja toisessa lauseessa taas asia, jota et kellekään ikinä opettaisi.

Ja tuohon toiseen pointtiin taas, mitä se mua haittaisi, jos joku mies pitäisi mua alempiarvoisena lihakimpaleena? Siinähän pitäisi. Aina, mitä en tekisi, on naisi tuollaista idioottia lasteni isäksi. Lapsille tuosta ainoastaan on haittaa, ei muille.

ap

En sanonut, että kleptomnia on sairaus, vaan sitä luonteen häiriöksi.

Vaikka se olisikin sairaus, ei se tarkoita etteikö sairasta voisi opettaa olemaan oikein.

Koskaan en opettaisi lapselleni, että kleptomaniasi on sinussa hyvä piirre.

Vanhemmilla on hirveä valta tässä lapsiin. Moni vie lapsilta itsetunnon.

ap

Vierailija kirjoitti:

Mua ainakin vaadittiin olemaan joku, joka en ollut ja se on tehnyt melkoisia haavoja itsetunnolle... kun samaan aikaan ei suostuttu arvostamaan minua sellaisena kuin olen, vaan se tyyppi sai tuntea arvottomuutta.

ap

Paha sanoa mitään, kun emme tiedä mitä olit.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten voi joku kasvattaja haluta lapsestaan tulevan jonkun, joka tämä ei ole????? Eikä päinvastoin tue lasta tulemaan sellaiseksi kuin on? Lapsen vahvuuksissa, vaikkeivät ne olisi mitään ihmeellistä... helpompaahan sellainen elämä on, kuin että pitää olla sellainen kuin äiti haluaa, vaikket olekaan.

ap

Jos lapseni on kleptomaani en todellakaan aio tukea häntä siinä.

Niin, JOS???!!!!!!! Ja eihän se, mitä lapsi tekee ole se, kuka hän on. Tuollainen käytös kumpuaa erittäin todennäköisesti ongelmista, joita lapsella on, ehkäpä kiitos sinun.

ap

Kleptomania on luonteenhäiriö, joten verbi on olla eikä tehdä. En tue lastani olemaan kleptomaani. Yrittäisin muuttaa hänet.

Ja mä itseasiassa tukisin häntä, en yrittäisi muuttaa. Sanoisin varastamisen olevan väärin, mutta en yrittäisi muuttaa häntä. Hän ois ok. Teot eivät.

ap

Ei ole ok olla kleptomaani. En koskaan opettaisi, että on oikein edes haluta varastaa, vaikkei varastaisikaan. Onko muka oikein pitää naisia alempiarvoisina lihakimpaleina, vaikka ei ketään raiskausikaan?

Todella tyhmää ajattelua, anteeksi, tyrsk. Siis kun ensin kleptomania on sulle sairaus, ja toisessa lauseessa taas asia, jota et kellekään ikinä opettaisi.

Ja tuohon toiseen pointtiin taas, mitä se mua haittaisi, jos joku mies pitäisi mua alempiarvoisena lihakimpaleena? Siinähän pitäisi. Aina, mitä en tekisi, on naisi tuollaista idioottia lasteni isäksi. Lapsille tuosta ainoastaan on haittaa, ei muille.

ap

En sanonut, että kleptomnia on sairaus, vaan sitä luonteen häiriöksi.

Vaikka se olisikin sairaus, ei se tarkoita etteikö sairasta voisi opettaa olemaan oikein.

Koskaan en opettaisi lapselleni, että kleptomaniasi on sinussa hyvä piirre.

Ei sairasta voi opettaa olemaan oikein, vaan sairaus pitää parantaa. Se on vasta apua sairaalle, ei mikään itseäsi hyödyttävä muuksi vaatiminen.

ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mua ainakin vaadittiin olemaan joku, joka en ollut ja se on tehnyt melkoisia haavoja itsetunnolle... kun samaan aikaan ei suostuttu arvostamaan minua sellaisena kuin olen, vaan se tyyppi sai tuntea arvottomuutta.

ap

Paha sanoa mitään, kun emme tiedä mitä olit.

Ai jaa? Ja itsekö olit joku kuritettava idioottiko, vai? Että paha sanoa, olinko minäkin, vai? No, en ollut.

ap

Sinä et anna lastesi olla. Et anna heidän näkyä tai kuulua. Et siedä heitä

Vierailija kirjoitti:

Sinä et anna lastesi olla. Et anna heidän näkyä tai kuulua. Et siedä heitä

No mistä mä olisin sen oppinut!!!???

ap

Vierailija kirjoitti:

Vanhemmilla on hirveä valta tässä lapsiin. Moni vie lapsilta itsetunnon.

ap

Kyllä

Esim Äitihullu vie lapsiltaan ihan kaiken

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten voi joku kasvattaja haluta lapsestaan tulevan jonkun, joka tämä ei ole????? Eikä päinvastoin tue lasta tulemaan sellaiseksi kuin on? Lapsen vahvuuksissa, vaikkeivät ne olisi mitään ihmeellistä... helpompaahan sellainen elämä on, kuin että pitää olla sellainen kuin äiti haluaa, vaikket olekaan.

ap

Jos lapseni on kleptomaani en todellakaan aio tukea häntä siinä.

Niin, JOS???!!!!!!! Ja eihän se, mitä lapsi tekee ole se, kuka hän on. Tuollainen käytös kumpuaa erittäin todennäköisesti ongelmista, joita lapsella on, ehkäpä kiitos sinun.

ap

Kleptomania on luonteenhäiriö, joten verbi on olla eikä tehdä. En tue lastani olemaan kleptomaani. Yrittäisin muuttaa hänet.

Ja mä itseasiassa tukisin häntä, en yrittäisi muuttaa. Sanoisin varastamisen olevan väärin, mutta en yrittäisi muuttaa häntä. Hän ois ok. Teot eivät.

ap

Ei ole ok olla kleptomaani. En koskaan opettaisi, että on oikein edes haluta varastaa, vaikkei varastaisikaan. Onko muka oikein pitää naisia alempiarvoisina lihakimpaleina, vaikka ei ketään raiskausikaan?

Todella tyhmää ajattelua, anteeksi, tyrsk. Siis kun ensin kleptomania on sulle sairaus, ja toisessa lauseessa taas asia, jota et kellekään ikinä opettaisi.

Ja tuohon toiseen pointtiin taas, mitä se mua haittaisi, jos joku mies pitäisi mua alempiarvoisena lihakimpaleena? Siinähän pitäisi. Aina, mitä en tekisi, on naisi tuollaista idioottia lasteni isäksi. Lapsille tuosta ainoastaan on haittaa, ei muille.

ap

En sanonut, että kleptomnia on sairaus, vaan sitä luonteen häiriöksi.

Vaikka se olisikin sairaus, ei se tarkoita etteikö sairasta voisi opettaa olemaan oikein.

Koskaan en opettaisi lapselleni, että kleptomaniasi on sinussa hyvä piirre.

Ei sairasta voi opettaa olemaan oikein, vaan sairaus pitää parantaa. Se on vasta apua sairaalle, ei mikään itseäsi hyödyttävä muuksi vaatiminen.

ap

Sanoinkin sitä luonteen häiriöksi. Kasvatuksen yksi tarkoitus on, että ihminen ei tee sitä pahaa mitä haluaisi. Koskaan en sanoisi lapselle, että kleptomaniasi on hyvä juttu. En tukisi häntä kleptomniassaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten voi joku kasvattaja haluta lapsestaan tulevan jonkun, joka tämä ei ole????? Eikä päinvastoin tue lasta tulemaan sellaiseksi kuin on? Lapsen vahvuuksissa, vaikkeivät ne olisi mitään ihmeellistä... helpompaahan sellainen elämä on, kuin että pitää olla sellainen kuin äiti haluaa, vaikket olekaan.

ap

Jos lapseni on kleptomaani en todellakaan aio tukea häntä siinä.

Niin, JOS???!!!!!!! Ja eihän se, mitä lapsi tekee ole se, kuka hän on. Tuollainen käytös kumpuaa erittäin todennäköisesti ongelmista, joita lapsella on, ehkäpä kiitos sinun.

ap

Kleptomania on luonteenhäiriö, joten verbi on olla eikä tehdä. En tue lastani olemaan kleptomaani. Yrittäisin muuttaa hänet.

Ja mä itseasiassa tukisin häntä, en yrittäisi muuttaa. Sanoisin varastamisen olevan väärin, mutta en yrittäisi muuttaa häntä. Hän ois ok. Teot eivät.

ap

Ei ole ok olla kleptomaani. En koskaan opettaisi, että on oikein edes haluta varastaa, vaikkei varastaisikaan. Onko muka oikein pitää naisia alempiarvoisina lihakimpaleina, vaikka ei ketään raiskausikaan?

Todella tyhmää ajattelua, anteeksi, tyrsk. Siis kun ensin kleptomania on sulle sairaus, ja toisessa lauseessa taas asia, jota et kellekään ikinä opettaisi.

Ja tuohon toiseen pointtiin taas, mitä se mua haittaisi, jos joku mies pitäisi mua alempiarvoisena lihakimpaleena? Siinähän pitäisi. Aina, mitä en tekisi, on naisi tuollaista idioottia lasteni isäksi. Lapsille tuosta ainoastaan on haittaa, ei muille.

ap

En sanonut, että kleptomnia on sairaus, vaan sitä luonteen häiriöksi.

Vaikka se olisikin sairaus, ei se tarkoita etteikö sairasta voisi opettaa olemaan oikein.

Koskaan en opettaisi lapselleni, että kleptomaniasi on sinussa hyvä piirre.

Ei sairasta voi opettaa olemaan oikein, vaan sairaus pitää parantaa. Se on vasta apua sairaalle, ei mikään itseäsi hyödyttävä muuksi vaatiminen.

ap

Sanoinkin sitä luonteen häiriöksi. Kasvatuksen yksi tarkoitus on, että ihminen ei tee sitä pahaa mitä haluaisi. Koskaan en sanoisi lapselle, että kleptomaniasi on hyvä juttu. En tukisi häntä kleptomniassaan.

Onko tämä sinulle epäselvä asia sitten, kun piti sitä tulla tänne esittelemään? Oletko oivaltanut sen äskettäin, ja ajattelit, että ehkei joku tiedä?

ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sinä et anna lastesi olla. Et anna heidän näkyä tai kuulua. Et siedä heitä

No mistä mä olisin sen oppinut!!!???

ap

Onko sillä väliä? Jos kleptomaani oppii olemaan varastamatta, opit sinäkin olemaan levittämästä traumaasi. Sinun pahuuttasi vaan ei saa tukea, vaan se pitää tuomita.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten voi joku kasvattaja haluta lapsestaan tulevan jonkun, joka tämä ei ole????? Eikä päinvastoin tue lasta tulemaan sellaiseksi kuin on? Lapsen vahvuuksissa, vaikkeivät ne olisi mitään ihmeellistä... helpompaahan sellainen elämä on, kuin että pitää olla sellainen kuin äiti haluaa, vaikket olekaan.

ap

Jos lapseni on kleptomaani en todellakaan aio tukea häntä siinä.

Niin, JOS???!!!!!!! Ja eihän se, mitä lapsi tekee ole se, kuka hän on. Tuollainen käytös kumpuaa erittäin todennäköisesti ongelmista, joita lapsella on, ehkäpä kiitos sinun.

ap

Kleptomania on luonteenhäiriö, joten verbi on olla eikä tehdä. En tue lastani olemaan kleptomaani. Yrittäisin muuttaa hänet.

Ja mä itseasiassa tukisin häntä, en yrittäisi muuttaa. Sanoisin varastamisen olevan väärin, mutta en yrittäisi muuttaa häntä. Hän ois ok. Teot eivät.

ap

Ei ole ok olla kleptomaani. En koskaan opettaisi, että on oikein edes haluta varastaa, vaikkei varastaisikaan. Onko muka oikein pitää naisia alempiarvoisina lihakimpaleina, vaikka ei ketään raiskausikaan?

Todella tyhmää ajattelua, anteeksi, tyrsk. Siis kun ensin kleptomania on sulle sairaus, ja toisessa lauseessa taas asia, jota et kellekään ikinä opettaisi.

Ja tuohon toiseen pointtiin taas, mitä se mua haittaisi, jos joku mies pitäisi mua alempiarvoisena lihakimpaleena? Siinähän pitäisi. Aina, mitä en tekisi, on naisi tuollaista idioottia lasteni isäksi. Lapsille tuosta ainoastaan on haittaa, ei muille.

ap

En sanonut, että kleptomnia on sairaus, vaan sitä luonteen häiriöksi.

Vaikka se olisikin sairaus, ei se tarkoita etteikö sairasta voisi opettaa olemaan oikein.

Koskaan en opettaisi lapselleni, että kleptomaniasi on sinussa hyvä piirre.

Ei sairasta voi opettaa olemaan oikein, vaan sairaus pitää parantaa. Se on vasta apua sairaalle, ei mikään itseäsi hyödyttävä muuksi vaatiminen.

ap

Sanoinkin sitä luonteen häiriöksi. Kasvatuksen yksi tarkoitus on, että ihminen ei tee sitä pahaa mitä haluaisi. Koskaan en sanoisi lapselle, että kleptomaniasi on hyvä juttu. En tukisi häntä kleptomniassaan.

Mitä pahaa? Mitä pahaa, ihminen tekisi, mitä haluaisi? Mistä sä oikein puhut?

ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sinä et anna lastesi olla. Et anna heidän näkyä tai kuulua. Et siedä heitä

No mistä mä olisin sen oppinut!!!???

ap

Onko sillä väliä? Jos kleptomaani oppii olemaan varastamatta, opit sinäkin olemaan levittämästä traumaasi. Sinun pahuuttasi vaan ei saa tukea, vaan se pitää tuomita.

Ei tässä ole trauman levittämättömyydestä kyse, vaan minun voinnistani? Minun elämästäni!

ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten voi joku kasvattaja haluta lapsestaan tulevan jonkun, joka tämä ei ole????? Eikä päinvastoin tue lasta tulemaan sellaiseksi kuin on? Lapsen vahvuuksissa, vaikkeivät ne olisi mitään ihmeellistä... helpompaahan sellainen elämä on, kuin että pitää olla sellainen kuin äiti haluaa, vaikket olekaan.

ap

Jos lapseni on kleptomaani en todellakaan aio tukea häntä siinä.

Niin, JOS???!!!!!!! Ja eihän se, mitä lapsi tekee ole se, kuka hän on. Tuollainen käytös kumpuaa erittäin todennäköisesti ongelmista, joita lapsella on, ehkäpä kiitos sinun.

ap

Kleptomania on luonteenhäiriö, joten verbi on olla eikä tehdä. En tue lastani olemaan kleptomaani. Yrittäisin muuttaa hänet.

Ja mä itseasiassa tukisin häntä, en yrittäisi muuttaa. Sanoisin varastamisen olevan väärin, mutta en yrittäisi muuttaa häntä. Hän ois ok. Teot eivät.

ap

Ei ole ok olla kleptomaani. En koskaan opettaisi, että on oikein edes haluta varastaa, vaikkei varastaisikaan. Onko muka oikein pitää naisia alempiarvoisina lihakimpaleina, vaikka ei ketään raiskausikaan?

Todella tyhmää ajattelua, anteeksi, tyrsk. Siis kun ensin kleptomania on sulle sairaus, ja toisessa lauseessa taas asia, jota et kellekään ikinä opettaisi.

Ja tuohon toiseen pointtiin taas, mitä se mua haittaisi, jos joku mies pitäisi mua alempiarvoisena lihakimpaleena? Siinähän pitäisi. Aina, mitä en tekisi, on naisi tuollaista idioottia lasteni isäksi. Lapsille tuosta ainoastaan on haittaa, ei muille.

ap

En sanonut, että kleptomnia on sairaus, vaan sitä luonteen häiriöksi.

Vaikka se olisikin sairaus, ei se tarkoita etteikö sairasta voisi opettaa olemaan oikein.

Koskaan en opettaisi lapselleni, että kleptomaniasi on sinussa hyvä piirre.

Ei sairasta voi opettaa olemaan oikein, vaan sairaus pitää parantaa. Se on vasta apua sairaalle, ei mikään itseäsi hyödyttävä muuksi vaatiminen.

ap

Sanoinkin sitä luonteen häiriöksi. Kasvatuksen yksi tarkoitus on, että ihminen ei tee sitä pahaa mitä haluaisi. Koskaan en sanoisi lapselle, että kleptomaniasi on hyvä juttu. En tukisi häntä kleptomniassaan.

Onko tämä sinulle epäselvä asia sitten, kun piti sitä tulla tänne esittelemään? Oletko oivaltanut sen äskettäin, ja ajattelit, että ehkei joku tiedä?

ap

Kuten jo sanoin. Voit tehdä avauksen, muttet voi määrätä mitä muut kirjoittavat. Se on vastaus kirjoittamaasi.

Missä vaiheessa äitihullu kävi tänään osapäivätyössä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten voi joku kasvattaja haluta lapsestaan tulevan jonkun, joka tämä ei ole????? Eikä päinvastoin tue lasta tulemaan sellaiseksi kuin on? Lapsen vahvuuksissa, vaikkeivät ne olisi mitään ihmeellistä... helpompaahan sellainen elämä on, kuin että pitää olla sellainen kuin äiti haluaa, vaikket olekaan.

ap

Jos lapseni on kleptomaani en todellakaan aio tukea häntä siinä.

Niin, JOS???!!!!!!! Ja eihän se, mitä lapsi tekee ole se, kuka hän on. Tuollainen käytös kumpuaa erittäin todennäköisesti ongelmista, joita lapsella on, ehkäpä kiitos sinun.

ap

Kleptomania on luonteenhäiriö, joten verbi on olla eikä tehdä. En tue lastani olemaan kleptomaani. Yrittäisin muuttaa hänet.

Ja mä itseasiassa tukisin häntä, en yrittäisi muuttaa. Sanoisin varastamisen olevan väärin, mutta en yrittäisi muuttaa häntä. Hän ois ok. Teot eivät.

ap

Ei ole ok olla kleptomaani. En koskaan opettaisi, että on oikein edes haluta varastaa, vaikkei varastaisikaan. Onko muka oikein pitää naisia alempiarvoisina lihakimpaleina, vaikka ei ketään raiskausikaan?

Todella tyhmää ajattelua, anteeksi, tyrsk. Siis kun ensin kleptomania on sulle sairaus, ja toisessa lauseessa taas asia, jota et kellekään ikinä opettaisi.

Ja tuohon toiseen pointtiin taas, mitä se mua haittaisi, jos joku mies pitäisi mua alempiarvoisena lihakimpaleena? Siinähän pitäisi. Aina, mitä en tekisi, on naisi tuollaista idioottia lasteni isäksi. Lapsille tuosta ainoastaan on haittaa, ei muille.

ap

En sanonut, että kleptomnia on sairaus, vaan sitä luonteen häiriöksi.

Vaikka se olisikin sairaus, ei se tarkoita etteikö sairasta voisi opettaa olemaan oikein.

Koskaan en opettaisi lapselleni, että kleptomaniasi on sinussa hyvä piirre.

Ei sairasta voi opettaa olemaan oikein, vaan sairaus pitää parantaa. Se on vasta apua sairaalle, ei mikään itseäsi hyödyttävä muuksi vaatiminen.

ap

Sanoinkin sitä luonteen häiriöksi. Kasvatuksen yksi tarkoitus on, että ihminen ei tee sitä pahaa mitä haluaisi. Koskaan en sanoisi lapselle, että kleptomaniasi on hyvä juttu. En tukisi häntä kleptomniassaan.

Onko tämä sinulle epäselvä asia sitten, kun piti sitä tulla tänne esittelemään? Oletko oivaltanut sen äskettäin, ja ajattelit, että ehkei joku tiedä?

ap

Kuten jo sanoin. Voit tehdä avauksen, muttet voi määrätä mitä muut kirjoittavat. Se on vastaus kirjoittamaasi.

No en mä nyt määrääkään, mä en vain tajunnut, mitä pointtia sulla oli ladella moisia itsestäänselvyyksiä, kunnes bongasin tekstistäsi lauseen Kasvatuksen tarkoitus on, ettei ihminen tee sitä pahaa mitä haluaisi. Mitä vittua? Haluatko sä tehdä pahaa?

ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten voi joku kasvattaja haluta lapsestaan tulevan jonkun, joka tämä ei ole????? Eikä päinvastoin tue lasta tulemaan sellaiseksi kuin on? Lapsen vahvuuksissa, vaikkeivät ne olisi mitään ihmeellistä... helpompaahan sellainen elämä on, kuin että pitää olla sellainen kuin äiti haluaa, vaikket olekaan.

ap

Jos lapseni on kleptomaani en todellakaan aio tukea häntä siinä.

Niin, JOS???!!!!!!! Ja eihän se, mitä lapsi tekee ole se, kuka hän on. Tuollainen käytös kumpuaa erittäin todennäköisesti ongelmista, joita lapsella on, ehkäpä kiitos sinun.

ap

Kleptomania on luonteenhäiriö, joten verbi on olla eikä tehdä. En tue lastani olemaan kleptomaani. Yrittäisin muuttaa hänet.

Ja mä itseasiassa tukisin häntä, en yrittäisi muuttaa. Sanoisin varastamisen olevan väärin, mutta en yrittäisi muuttaa häntä. Hän ois ok. Teot eivät.

ap

Ei ole ok olla kleptomaani. En koskaan opettaisi, että on oikein edes haluta varastaa, vaikkei varastaisikaan. Onko muka oikein pitää naisia alempiarvoisina lihakimpaleina, vaikka ei ketään raiskausikaan?

Todella tyhmää ajattelua, anteeksi, tyrsk. Siis kun ensin kleptomania on sulle sairaus, ja toisessa lauseessa taas asia, jota et kellekään ikinä opettaisi.

Ja tuohon toiseen pointtiin taas, mitä se mua haittaisi, jos joku mies pitäisi mua alempiarvoisena lihakimpaleena? Siinähän pitäisi. Aina, mitä en tekisi, on naisi tuollaista idioottia lasteni isäksi. Lapsille tuosta ainoastaan on haittaa, ei muille.

ap

En sanonut, että kleptomnia on sairaus, vaan sitä luonteen häiriöksi.

Vaikka se olisikin sairaus, ei se tarkoita etteikö sairasta voisi opettaa olemaan oikein.

Koskaan en opettaisi lapselleni, että kleptomaniasi on sinussa hyvä piirre.

Ei sairasta voi opettaa olemaan oikein, vaan sairaus pitää parantaa. Se on vasta apua sairaalle, ei mikään itseäsi hyödyttävä muuksi vaatiminen.

ap

Sanoinkin sitä luonteen häiriöksi. Kasvatuksen yksi tarkoitus on, että ihminen ei tee sitä pahaa mitä haluaisi. Koskaan en sanoisi lapselle, että kleptomaniasi on hyvä juttu. En tukisi häntä kleptomniassaan.

Mitä pahaa? Mitä pahaa, ihminen tekisi, mitä haluaisi? Mistä sä oikein puhut?

ap

Etkö ole huomannut, että ihmiset tekevät toisilleen haluamaansa pahaa? Esim. lyövät toisiaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten voi joku kasvattaja haluta lapsestaan tulevan jonkun, joka tämä ei ole????? Eikä päinvastoin tue lasta tulemaan sellaiseksi kuin on? Lapsen vahvuuksissa, vaikkeivät ne olisi mitään ihmeellistä... helpompaahan sellainen elämä on, kuin että pitää olla sellainen kuin äiti haluaa, vaikket olekaan.

ap

Jos lapseni on kleptomaani en todellakaan aio tukea häntä siinä.

Niin, JOS???!!!!!!! Ja eihän se, mitä lapsi tekee ole se, kuka hän on. Tuollainen käytös kumpuaa erittäin todennäköisesti ongelmista, joita lapsella on, ehkäpä kiitos sinun.

ap

Kleptomania on luonteenhäiriö, joten verbi on olla eikä tehdä. En tue lastani olemaan kleptomaani. Yrittäisin muuttaa hänet.

Ja mä itseasiassa tukisin häntä, en yrittäisi muuttaa. Sanoisin varastamisen olevan väärin, mutta en yrittäisi muuttaa häntä. Hän ois ok. Teot eivät.

ap

Ei ole ok olla kleptomaani. En koskaan opettaisi, että on oikein edes haluta varastaa, vaikkei varastaisikaan. Onko muka oikein pitää naisia alempiarvoisina lihakimpaleina, vaikka ei ketään raiskausikaan?

Todella tyhmää ajattelua, anteeksi, tyrsk. Siis kun ensin kleptomania on sulle sairaus, ja toisessa lauseessa taas asia, jota et kellekään ikinä opettaisi.

Ja tuohon toiseen pointtiin taas, mitä se mua haittaisi, jos joku mies pitäisi mua alempiarvoisena lihakimpaleena? Siinähän pitäisi. Aina, mitä en tekisi, on naisi tuollaista idioottia lasteni isäksi. Lapsille tuosta ainoastaan on haittaa, ei muille.

ap

En sanonut, että kleptomnia on sairaus, vaan sitä luonteen häiriöksi.

Vaikka se olisikin sairaus, ei se tarkoita etteikö sairasta voisi opettaa olemaan oikein.

Koskaan en opettaisi lapselleni, että kleptomaniasi on sinussa hyvä piirre.

Ei sairasta voi opettaa olemaan oikein, vaan sairaus pitää parantaa. Se on vasta apua sairaalle, ei mikään itseäsi hyödyttävä muuksi vaatiminen.

ap

Sanoinkin sitä luonteen häiriöksi. Kasvatuksen yksi tarkoitus on, että ihminen ei tee sitä pahaa mitä haluaisi. Koskaan en sanoisi lapselle, että kleptomaniasi on hyvä juttu. En tukisi häntä kleptomniassaan.

Mitä pahaa? Mitä pahaa, ihminen tekisi, mitä haluaisi? Mistä sä oikein puhut?

ap

Etkö ole huomannut, että ihmiset tekevät toisilleen haluamaansa pahaa? Esim. lyövät toisiaan.

En. En koskaan siinä usko, että kukaan haluaa lyödä.

ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten voi joku kasvattaja haluta lapsestaan tulevan jonkun, joka tämä ei ole????? Eikä päinvastoin tue lasta tulemaan sellaiseksi kuin on? Lapsen vahvuuksissa, vaikkeivät ne olisi mitään ihmeellistä... helpompaahan sellainen elämä on, kuin että pitää olla sellainen kuin äiti haluaa, vaikket olekaan.

ap

Jos lapseni on kleptomaani en todellakaan aio tukea häntä siinä.

Niin, JOS???!!!!!!! Ja eihän se, mitä lapsi tekee ole se, kuka hän on. Tuollainen käytös kumpuaa erittäin todennäköisesti ongelmista, joita lapsella on, ehkäpä kiitos sinun.

ap

Kleptomania on luonteenhäiriö, joten verbi on olla eikä tehdä. En tue lastani olemaan kleptomaani. Yrittäisin muuttaa hänet.

Ja mä itseasiassa tukisin häntä, en yrittäisi muuttaa. Sanoisin varastamisen olevan väärin, mutta en yrittäisi muuttaa häntä. Hän ois ok. Teot eivät.

ap

Ei ole ok olla kleptomaani. En koskaan opettaisi, että on oikein edes haluta varastaa, vaikkei varastaisikaan. Onko muka oikein pitää naisia alempiarvoisina lihakimpaleina, vaikka ei ketään raiskausikaan?

Todella tyhmää ajattelua, anteeksi, tyrsk. Siis kun ensin kleptomania on sulle sairaus, ja toisessa lauseessa taas asia, jota et kellekään ikinä opettaisi.

Ja tuohon toiseen pointtiin taas, mitä se mua haittaisi, jos joku mies pitäisi mua alempiarvoisena lihakimpaleena? Siinähän pitäisi. Aina, mitä en tekisi, on naisi tuollaista idioottia lasteni isäksi. Lapsille tuosta ainoastaan on haittaa, ei muille.

ap

En sanonut, että kleptomnia on sairaus, vaan sitä luonteen häiriöksi.

Vaikka se olisikin sairaus, ei se tarkoita etteikö sairasta voisi opettaa olemaan oikein.

Koskaan en opettaisi lapselleni, että kleptomaniasi on sinussa hyvä piirre.

Ei sairasta voi opettaa olemaan oikein, vaan sairaus pitää parantaa. Se on vasta apua sairaalle, ei mikään itseäsi hyödyttävä muuksi vaatiminen.

ap

Sanoinkin luonteen häiriö. Sinä tässä sairaudesta puhut.