Luulin että äitylit ovat yhteisö josta saisi edes hiukan ymmärrystä asioihin
En kyllä ihan odottanut joukko lynkkausta ja ymmärtämisen puutetta ryhmästä joka kutsuu itseään äitien tukiryhmäksi jota se ei todellakaan ole.
Siellä moni on sitä mieltä, että on ok antaa miehen tulla ja mennä miten lystää. Eli siis antaa ryypätä vaan vaikka synnärille lähtö voi tapahtua koska tahansa.
Toinen on se ettei minun toiveitani ole raskausaikana otettu juurikaan huomioon, tämä seikka sivuutettiin täysin koko aloituksesta.
Kymmeniä keskusteluja mitä voisi tehdä "vielä kun voi" käyty miehen kanssa, tuloksetta.
Ja liekaa vaan lisää ukolle. On kuulkaas saanut niin paljon liekaa että se liekakin loppui jo kesken ajat sitten.
Toinen oli, että olen kamala, kun toivon toiselle pahaa sillä, ettei pääsisikään pikkujouluihin. Mitä sitten?
Onhan tässä minut ja lukuisat ehdotukseni sivuutettu jo 9kk ajan ja jos yhdet bileet toivoisi jäävän väliin, niin olen paha ihminen. Niin. Lapsen syntymähän ei ole niin tärkeää, kun bilettäminen jatkuvasti.
Ja en halua viettävän niitä typeriä, aatamin aikaisia varpajaisiakaan, miesten keksimä tekosyy lähteä vetämään pää täyteen sekin vaan on.
Eihän muakaan tai ketään muutakaan äitiä kukaan juhli 9kkn odotuksen ja synnytyksen jälkeen millään tavalla. Lasun paikkahan se heti olisi.
Erosin ryhmästä, koska en arvannut joutuvani syyllistämisen kohteeksi ryhmässä joka pitää itseään tosiaan tukiryhmänä äideille. Kaukana siitä.
Ei ihmekään, että erotilastot paukkuvat kun taitaa monikin noudattaa "viisaita äityleitä" ja eroavat siipoistaan niin herkästi ja helposti.
Tämä äitylit ryhmä tuntus olevan täynnä eronneita mammoja.
Muille siis eronneille siellä näkyy ymmärrystä ja tukea löytyvän, mutta ei sille joka tuntojaan haluaa purkaa ja kaipaisi edes hitusen ymmärrystä kun jokin ärsyttää ja riepoo mieltä parisuhteessa.
Eräälle toiselle ryhmälle pisteet siitä, että siellä ymmärrettiin paremmin kuin hyvin mieli pahani ja ärsytykseni siippaa kohtaan sillä hetkellä.
En hae täältä ymmärrystä tähän mutta helpotti kun sain purettua ajatukseni johonkin ennen pään räjähdystä.
Ennen vanhaan ihmiset saivat asiat sujumaan,koska eivät heti luovuttaneet ja laittaneet lusikoita jakoon, kun olivat eri mieltä asioista.
Mutta äitylit, älkää sanoko ryhmäänne äitien tukivrrkoksi kun sitä ette todellakaan ole.
Kommentit (63)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kukaan ei ole niin saatanallisen syyllistävä kuin toinen äiti toiselle. Tällä kompensoidaan sitä, että ollaan itse tultu lyödyksi vastaavassa tilanteessa.
Ps- et ole miehesi äiti
En olekaan. Enkä aio ollakaan.
Luulin voivani purkaa ajatuksiani mutta ei.
Onneksi toisessa ryhmässä on paljon fiksumpia ihmisiä eikä syyllistäviä tuomitsijoita.Miksi mainostaa olevansa tukiryhmä äideille kun sitä ei kumminkaan olla?
Ap
Koska tukeminen ei ole auttamatta sitä, että ollaan kaikista asioista samaa mieltä. Luulit, että kaikki äidit on sitä mieltä että mies tulee sitoa kotiin kun perheeseen tulee lapsia. Petyit, kun kaikki ei ollutkaan sitä mieltä ja syytät siitä nyt muita.
Miksi pitää sanoa mielipiteensä jos se ei anna toiselle tukea? Miten edes kehtaat? Ketä sun eriävä mielipiteesi kiinnostaa? Sua itseäsi, ehkä. Kuten omat pierusikin.
Miksi luulit sellaista? Oletko ensi kertaa internetissä?
Miten sä luulet että dissaaminen sitten on tukea?