Lue keskustelun säännöt.
200 euroa meni lukion kolmannen kurssin kirjoihin. Kallista vanhemmille.
25.11.2017 |
6 kirjaa ostettiin lukiolaiselle ja vain yksi niistä löytyi käytettynä.
Tällä palstalla moni järkyttyilee peruskoulun rahankeruusta johonkin pieniin retkiin. Miten ihmeessä selviävät sitten lukiokustannuksista tai amiksen.
Siis ihan hyväntahtoisesti kyselen. Ja perusteluksi ei riitä, että peruskoulun kuuluu olla ilmainen. Totta, mutta useimmat täällä perustelevat, että niihin lisäkuluihin ei oikeasti ole rahaa.
(Itse olen myös pienituloinen)
Kommentit (46)
Jaksoja on vuodessa useita ja tuo 200 euroa meni siis tämän lukuvuoden kolmannen jakson kirjoihin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nostin sinulle ap oman aloitukseni aiheesta parin päivän takaa. Tuo kirjakulut lukion ekalla-juttu.
Vanhemmille kyllä kallista, mutta vielä kalliimpaa sille lukiolaiselle. Tiedän monia jotka yrittävät keksiä miten rahat riittävät kirjoihin ja elämiseen.
Omalla kohdalla meni niin että ennen kuin aloitin lukion, vanhempani katkaisivat välit minuun. Olin siis taloudellisesti täysin omillani, asuin vuokralla enkä vanhempien luona, yhtään euroa tukea ei herunut ja vastasin kaikesta itse. Kuitenkin olin 16-vuotiaana vielä lapsilisän varassa jonka onneksi sain itselleni. Kattaakseni elämisen kävin ”töissä” eli siis tein urheiluseuroille töitä, haalin kaikki mahdolliset palkalliset luottamustoimet itselleni ja viikonloput olin töissä. Elin kouluruoan varassa, kirjat hankin kirjastosta, ostin käytettynä jos ei saanut ja harvat kirjat jouduin ostamaan uutena. Silti niihin meni paljon rahaa. Sitten opintotuen piiriin 17-vuotiaana. Hyvätuloiset vanhemmat, eli tukea ei herunut. Otin opintolainaa 400 €/kk ja elin kesätyösäästöillä. Toimeentulotukea en saanut vanhempien tulojen takia. Opettajilta tuli jatkuvasti palautetta siitä ettei kirjaa ole tai kirja on vanhaa painosta. No, milläs ostat kirjan sillä välin kun odotat sitä kirjastosta kun tilillä on rahaa 5 € ja siinä on kahden viikon ruokaraha. Koko lukiosta tulee mieleen vain nälkä, ahdistus rahasta, kituuttaminen kaiken normaalin elämän ulkopuolella ja pelko siitä että koko köyhyyden korttitalo sortuu enkä pysty enää maksamaan edes laskuja.
Tuon räpiköinnin jälkeen jaksan ihmetellä sitä kuinka pitkään vanhempien tulot vaikuttivat itsenäisesti asuvan opiskelijan tukiin. Ei kaikilla ole vanhempia jotka maksavat. Ihan kirjoihin menevä summa on hurja etenkin nyt uuden OPS:n tultua kun paljon joutuu ostamaan uutena. Tai kun kirjasta muutetaan muutamaa kuvaa, kappaleiden järjestystä ja tehtäviä jotta se vanha painos ei enää käy. En koskaan haluais palata lukioaikoihin, ne olivat elämäni rankimmat, yksinäisimmät ja köyhimmät vuodet. Oikeastaan koko lukio suosii niitä jotka asuvat kotona, vanhemmat tulevat taloudellisesti vähintään kohtalaisesti toimeen ja vanhemmat haluavat auttaa opiskelijaa. Kaikki sen idyllin ulkopuolella olevat kärsii.
Kirjayhtiöt kiittää ja kuittaa. Kenenköhän päättäjien puolisot ovat osakkaina/omistajina noissa kirjayhtiöissä... mietinpä vaan.
Esim matematiikka tuskin muuttuu niin radikaalisti, että vuoden parin jälkeen tarvitaan uusi kirja. Muutetaan vaan tehtävien paikkaa ja tadaa uusi rahastus valmis!
Jos rahat on tiukalla, niin kannattaa laittaa ilmoitus koululle johonkin ilmoitustaululle että voi ostaa kirjoja edellisen vuoden opiskelijoilta. Aika moni myisi mielellään ja saisi paljon halvemmalla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kirjayhtiöt kiittää ja kuittaa. Kenenköhän päättäjien puolisot ovat osakkaina/omistajina noissa kirjayhtiöissä... mietinpä vaan.
Esim matematiikka tuskin muuttuu niin radikaalisti, että vuoden parin jälkeen tarvitaan uusi kirja. Muutetaan vaan tehtävien paikkaa ja tadaa uusi rahastus valmis!
Onkohan matematiikan saralla keksitty mitään uutta viimeisen sadan vuoden aikana mikä voisi tulla vastaan lukiotason opetuksessa?
Maantiedossa pitää sentään joskus valtioiden rajoja ja nimiä päivittää.
Kielissä sanastoon voi tulla jotain uusia sanoja. Sata vuotta sitten ei puhuttu kännyköistä ja tableteista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tulin provoon kertomaan että 200 e (alle 20 e kuussa) vuodessa ei voi olla mikään elämänkysymys. Tulin väärään provoon, aloittaja oli samaa mieltä itsekin.
Jaksoja on vuodessa 6 eikä suinkaan 1 eli yhteishinnaksi tulee ap:n tapauksessa 6 x 200 = 1800 eur vuodessa.
Sä et ainakaan läpäissyt matikan kurssia. 6x200=1200
Meidän lasten lukiossa on yleensä 5 jaksoa lukuvuodessa. Kirjoihin on mennyt 40-100€/kurssi. Ja lisäksi läppäri ja laskin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pelkään jo kuinka saan rahat riittämään, kun lapseni joskus aloittavat lukion.
Tyttäreni on nyt kahdeksannella ja koulu menee hyvin. Koko ajan tulee kiitettäviä. Ainakin hän tulee menemään lukioon.
Olen aloittanut jo säästämisen heidän opintojaan varten. En halua, että heillä jää lukio rahattomuuden takia käymättä.
Ex- mies on elämäntapatyötön eikä tue lapsiaan mitenkään taloudellisesti eikä luultavasti tule sitä tekemään tulevaisuudessakaan. On kateellinen minimielareista ja yh-lisästä. Ei tajua miten kallista on vaatettaa teinejä ja miten kalliiksi lukio tulee.
Hattu? Ylioppilaslakki ei ole hattu!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Hattu? Ylioppilaslakki ei ole hattu!
Samanlainen kuin leipurilla tai teurastajalla.
http://gawker.com/why-does-it-cost-almost-600-to-attend-public-school-9…
Tama vanhempi joka valittaa etta $600 vuodessa on kohtuuton summa asuu rikkaassa koulupiirissa.
Periaatteessa lukio on ilmainen USAssa mutta moni koulupiiri on joutunut tahan tilanteeseen budjettileikkausten takia.
Kaliforniassa allekirjoitettiin laki joka kieltaa kouluja keraamasta mitaan maksuja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä kolmas lapsi lukiossa. Esikoinen kirjoitti kolme vuotta sitten, kakkonen vuosi sitten eli kumpikin vanhan opsin aikana. Nykyinen lukiolainen on siis toista vuotta lukiossa ja uudella opsilla mennään. Just osti seuraavaan jakson kirjat 155€ ja yksi kurssi opiskellaan ilman kirjoja.
Väitän että kun nuo kaksi vanhempaa oli lukiossa meni jakson vaihtuessa noin 200€ kirjoihin yhteensä siis kahdelle. Eikä silloin tarittu omia kannettavia. laskin riitti.
Joten pikkusen on parissa vuodessa hinnat noussu. Kirjat voi uutena maksaa yli 30€ kpl. Jos hinnat olis ollut tuollaisia kun oli kaksi lukiolaista olis tehty konkurssi.
Ei ole köyhien lapsilla asiaa lukioon
Ylioppilaslakissa on lippa eli se on siis lakki eikä hattu:
https://www.kirkkojakaupunki.fi/-/valkolakki-ei-ole-hattu
Ylioppilashattukin on olemassa:
https://www.salon.fi/ylioppilashattu-p-412.html
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä ei ostettu läheskään kaikkia kirjoja. Voi opiskella ilman niitäkin.
Tietysti voi olla, että kirjojen kanssa olisi ollut kuusi laudaturia ja nyt vain viisi.
Eli kannustaisin nuorta katsomaan, mitkä kirjoista oikeasti ovat tarpeellisia ja mitä voi opiskella muulla materiaalilla esim. netistä.
Tämä kirjarumbahan on vain rahastusta. Sekoitetaan vain sivut ja väitetään, että uutta tietoa. Ei totisesti vuoden välein historia, kemia ym. muutu niin paljon, että tarvitaan uusi kirja.
Menepäs nyt pois kun et mitään tiedä. Ehkä jossain perähikiän rupulukiossa asia onkin noin.
Munkkiniemen yhteiskoulun lukiosta on kyse.
Eli menepäs sinä pois. Varmaan olet näitä kirjatehtalijoita ja pelkäät, että yleistyisikin ilman kirjoja opiskelu -- omasta pussista pois.
Vaatii toki enemmän vaivaa opiskella ilman kirjoja, mutta ei tosiaan ole mahdotonta saaden vielä hyvät tulokset.
Meillä on ollut nyt 3 lukiolaista 4v sisällä. Lähes kaikki kirjat on saatu käytettyinä. Nuorimmalla vaihtui OPS välissä, joten siskojen kirjat ei enää käyneet, mutta koska nyt 1lk:lla on vanhoja onneksi saatavilla jo viime vuodelta. Jamerasta osa ja sit ihan ylempien luokkien oppilailta. Yleensä ovat myyneet eteenpäin 10-15€/ kirja myös omia kirjojaan. Tori.fi:sta myös saatu kirjoja ja siellä myyty eteenpäin omia, jos ei ole itse saanut myytyä ihan kavereille. Meillä tyttöjä motivoinut eteenpäin myynti kun ovat saaneet pitää rahat itse. Kierrätystä kierrätystä!!!
Vierailija kirjoitti:
Tulin provoon kertomaan että 200 e (alle 20 e kuussa) vuodessa ei voi olla mikään elämänkysymys. Tulin väärään provoon, aloittaja oli samaa mieltä itsekin.
Kursseista riippuu aika paljon myös kulut...
Meillä ollaan laskettu että joka ikinen viikko pitää löytyä 20€ pojan lukiokirjoihin/laskimeen/konserttilippuihin/taidemateriaaleihin jne. Toki niistä voi sitten saada osan takaisin kun myy ne kirjat heti eteenpäin mitä ei aio kirjoitaa ja kirjoitusten jälkeen loput.
Mutta AP on oikeassa siinä, miksi aina naristaan jostain 5€ maksusta yläkoulun liikuntatunnille ja tajuntaanko edes mitä nuo seuraavan asteen opinnot maksavat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voisi hyvin olla nykyisin kaikki oppimateriaali sähköisenä ja ilmaiseksi tarjolla.
Ei ole mitään järkeä roikottaa tätä vanhaa systeemiä enää. Ikävä tietysti kustantamojen kannalta menettää hyvä bisnes, mutta yhteiskunnan etu menee yksityisten yritysten edun edelle.
Kenes luulet sen sähköisen oppimateriaalin ilmaiseksi tekevän? Jonkun työ sekin on, ja siihen kuuluu palkka.
Opetusministeriö tekisi tai teettäisi aineiston jota voitaisiin sitten käyttää vuodesta toiseen. Joku muutaman hengen työryhmä voisi olla täysipäiväisesti sitä vielä päivittämässä tarpeen mukaan. Ei kai niitä kirjoja OIKEASTI tarvitse joka vuosi uusia tehdä?
Aineisto saisi olla netissä avoimesti kaikille saatavilla. Jos joku haluaa itsekseen opiskella tai kerrata vanhoja tietoja. Kaikki oppi ja sivistys on vain hyväksi.
Ei ole ministeriön tai valtion tehtävänä yleensäkään alkaa kilpailla markkinoilla yksityisten yritysten kanssa. Luulisin että jo EU puolelta puututtaisiin tuollaiseen kovalla kädellä, että valtio palkkaisi porukkaa tekemään ilmaista oppimateriaalia samaan aikaan kun yksityiset yritykset yrittää kilpailla markkinoilla.
Vierailija kirjoitti:
http://gawker.com/why-does-it-cost-almost-600-to-attend-public-school-9…
Tama vanhempi joka valittaa etta $600 vuodessa on kohtuuton summa asuu rikkaassa koulupiirissa.
Periaatteessa lukio on ilmainen USAssa mutta moni koulupiiri on joutunut tahan tilanteeseen budjettileikkausten takia.
Kaliforniassa allekirjoitettiin laki joka kieltaa kouluja keraamasta mitaan maksuja.
Mutta ainakin joissain osavaltioissa koulusta tulee loppukesästä ’ostoslista’ - siis ihan jo alakoulusta. Siinä listassa on lapsen oma osuus yhteisistä tarvikkeista, eli että jokaisen tulee tuoda kouluun ’sakset, liimatuubi, teippiä, riisi valkoista paperia, pumppusaippua, käsipyyhepaperia, valkotaulutussi, jalkapallo jne jne. Joku tuttava juuri syksyllä manasi, että heidän kullekin kolmelle alakouluikäisille nämä listan ostokset tekivät yli sata taalaa per lapsi. Eli maksuja ei kerätä rahana mutta yhteiseen hyvään kerätään ja sitten voi olla että sinun lapsesi ei kuitenkaan edes pääse käyttämään sitä teidän hankkimaa hyvää liimaa vaan jonkun toisen tuomaa kehnoa...tms.
Ei se ole kurssi, hakemasi sana on jakso. Raivostuttavaa kun näitä sanoja käytetään väärin, noinko hyvin olet perillä lapsesi koulunkäynnistä? Yleensä yhtä kurssia kohden on yksi kirja. Eka kommentoijakin väitti että yhteen kurssiin meni aina 200 euroa. Miten voi olla, että aikuiset ihmiset eivät ymmärrä sanojen jakso ja kurssi eroa?
Näin on. Läksyt tulee nimenomaan niistä koulussa vaadituista kirjoista. Mahdoton tehdä ilman kirjaa. Kokeet on laadittu nimenomaan siihen kirjaan perustuen, joka siihen kurssiin kuuluu. Mahdoton olla ilman kunkin kurssin oikeita kirjoja.