Onko kaikki polyamoristit ja avoimessa suhteessa elävät rumia, outoja ja lihavi
Katselin vaan tuota Perjantaita ja aiemminkin kun polyja ja vapaasuhteilijoita on jossain esiin tuotu, niin kyllä ne sellasia on olleet, että heidän sekapanemisensa ei ole kyllä keltään pois.
Havaintoja, mielipiteitä?
Kommentit (68)
Minäkään en ryhtyisi avoimeen suhteeseen, vaikka olen poly.
Mikä polyamoriassa pelottaa tai suututtaa niin monia? Eihän se vaikuta kuin niihin ihmisiin jotka itse siihen alkavat. Se ei todellakaan ole keneltäkään pois. Onko kyseessä kateus, kun joillakin on upeita ihmissuhteita ja toisilla ei yhtään, tai riudutaan huonossa suhteessa?
En tiedä kuin yhden polysuhteessa elävän ja se on tämä ”kirjailija” Vettenterä. Hän on ainakin rehellisesti kertonut mt-ongelmistaan.
Vierailija kirjoitti:
Mikä polyamoriassa pelottaa tai suututtaa niin monia? Eihän se vaikuta kuin niihin ihmisiin jotka itse siihen alkavat. Se ei todellakaan ole keneltäkään pois. Onko kyseessä kateus, kun joillakin on upeita ihmissuhteita ja toisilla ei yhtään, tai riudutaan huonossa suhteessa?
Ei pelota eikä suututa, korkeintaan ällöttää. Jos "pelottaa" polyamoristit, niin perjantaidokkari kannattaa katsoa. Eiköhän tuo useimmissa kodeissa herättänyt naurunremakan eikä pelkoa. Tämä heille sijoitettu 12-v. sukulaispoika kyllä kävi sääliksi. Ensiksi ollut kotona jotain, minkä takia on sijoitettu muualle ja sitten sijoituskoti on tuollainen läävä, jossa kolme aikuista makaa keskenään samassa pedissä, jonka yläpuolella lukee FUCK. Hienoa viranomaiset.
Paula vaikutti aika rikkinäiseltä ihmiseltä. Totesi itsekin, että joskus luuli ettei rakastaisi ketään? Mutta sitten muka "rakastaa" kahta miestä.
Uudempi mies kuitenkin kertoi, että suhteen alussa oli harmissaan siitä kun kahdenkeskeistä aikaa oli niin vähän. Normaalin rakkaussuhteeseen kuuluu, että varsinkin alussa haluaa olla sen rakkauden kohteen kanssa, eikä naimassa jonkun toisen kanssa! Tämän tietää jokainen, joka on ollut oikeasti RAKASTUNUT. Sitä paitsi onhan se toisen kumppanin kanssa vietetty aika siltä toiselta pois.
Rakastumisessahan on se yleismaailmallinen biologinen puoli, joka myös näkyy aivotoiminnassa, eli ei pelkkä mielipideasia. Vertaisin tätä tilanteeseen, jossa vauvan saanut tuore äiti ei haluaisikaan olla oman vauvansa kanssa vaan mieluummin joidenkin toisten vauvojen kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Meitä on neljä, kaksi miestä ja kaksi naista tasavertaisessa suhteessa. Vierastan näitä termejä kuten polyamoria, mutta sitä tämä tietysti on.
Asumme siis kaikki yhdessä. Kaikki meistä ei harrasta seksiä jokaisen kanssa, mutta rakastamme toisiamme ja jos haluaa seksiä, niin siitä vain...
Olemme ihan normaalin näköisiä ja kaikki olemme akateemisesti koulutettuja.
Vain lähipiiri tietää, sen verran tabu tämä tässä yhteiskunnassa on. Asunto on suuri ja tavallaan kaksi asuntoa. Ei tarvitse selitellä kenellekään mitään.
ja ikä on reippaasti alta 40, vai mitä.
keski-ikäinen ei jaksaisi tommosta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä polyamoriassa pelottaa tai suututtaa niin monia? Eihän se vaikuta kuin niihin ihmisiin jotka itse siihen alkavat. Se ei todellakaan ole keneltäkään pois. Onko kyseessä kateus, kun joillakin on upeita ihmissuhteita ja toisilla ei yhtään, tai riudutaan huonossa suhteessa?
Ei pelota eikä suututa, korkeintaan ällöttää. Jos "pelottaa" polyamoristit, niin perjantaidokkari kannattaa katsoa. Eiköhän tuo useimmissa kodeissa herättänyt naurunremakan eikä pelkoa. Tämä heille sijoitettu 12-v. sukulaispoika kyllä kävi sääliksi. Ensiksi ollut kotona jotain, minkä takia on sijoitettu muualle ja sitten sijoituskoti on tuollainen läävä, jossa kolme aikuista makaa keskenään samassa pedissä, jonka yläpuolella lukee FUCK. Hienoa viranomaiset.
Onkos tuollainen järjestely yleistäkin polyamoristeilla? Oli aika pysäyttävä kohta siinä Perjantai-dokkarissa... Eukko keskellä, miehet ilkosillaan (?) ympärille kietoutuneina niin kuin jossain karsinassa. Saattaa vähän tuoksuakin, kun eivät muutenkaan kovin siistejä ihmisiä näyttäneet olevan.
En naisenakaan tykkäisi olla tuollaisessa tilanteessa, mutta noita miehiä ihmettelen enemmän: onko tuo Paula nyt sellainen "catch", että hänen takiaan kestää toisen miehen kuorsaamisen, piereskelyn, hajut yms.?
Netissä voi kuka tahansa sanoa mitä vain, mutta en usko, että kukaan psyykkisesti normaali ja vaativaa työtä tekevä ihminen järjestää elämänsä noin monimutkaiseksi. Esim. kuinka moni on valmis vaihtamaan paikkakuntaa sen takia, jos puolison toinen puoliso saa muualta työpaikan? Vai testataanko tällaisessa tilanteessa se, kumpi jää kakkoseksi jos pitää valita?
Myös nk. sarjamonogamisuus, eli vaihdetaan aina uuteen kumppaniin on mielestäni loukkaavampaa ja satuttaa enemmän kuin polyamoria, jossa olkaan avoimia ja rakkautta ei pyritä rajoittaman yhteen kumppaniin kerrallaan.