ARVASIN! Työkaverin auto on oikeasti hänen miehensä!
Olen aina arvellut että hänellä ei varmasti ole sellaista autoa. Joka päivä tulee sillä niin hienona niin hienona, mutta totuus on se että se on hänen miehensä! Näin heidät sattumalta kaupan parkkipaikalla, ja tää nainen oli matkustajana ja kuljettajan ovesta tuli MIES. Luikkivat vielä niin nopeasti kauppaan, varmasti huomasivat että huomasin kun tuli niin kkkre.
Kommentit (50)
Jos on tietojen luovutuskielto, molemmat omistajat ei näy, kun toinen kieltänyt tietojen luovuttamisen...
Meillä on molemmilla omat autot. Kun ollaan kumman tahansa autolla liikkeellä porukalla, mies aina ajaa.
Mulla on leasing-auto. Mitä tää kertoo mun puolisosta ja itsestäni? Molemmat ajaa tuolla kärryllä.
Minunkin autoni on miehen nimissä. Myös mieheni auto on hänen nimissään. Naimisissa kun on niin mitä ihmeen väliä.
Hyvä kun paljastit!! Ota asia puheeksi maanantaina kahvipöydässä. Miten mehevä juoru!
Sä oot pöhkö. ei sillä normaaliavioliitossa ole mitään väliä kenen nimissä joku AUTO on. Meillä on yhteiset lapset , asunnot , mökit, veneet, pankkitilit , sänky, tietsikat, ystävät. Omat kengät vain.
Otsikosta tuli Fingerpori-mielleyhtymä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö sulla ole mitään omaa elämää? Miten se, että mies ajaa todistaa mitään? Kyylä.
No eihän mies ajaisi muuta kuin omaa autoaan.
Typerä trollihan sä olet mutta kerron nyt että mieheni ajaa ihan sujuvasti kumpaa meidän autoista vaan.
Vierailija kirjoitti:
Niin hän ne autot on yleensä isännä , jollei satu olemaan 90 luvun tojota, millä nainen on ajanut siitä asti kun sai sen isältään.
Sulla on 25 vuotta ajasta jäljessä olevat tiedot.
Mä sain isältä peruja, joilla ostin ekan kärryn. Sitten olen vaihtanut aina uudempaan ja ihan itse olen autoni maksanut. T. Lompakkoloinen yms.
Joskaan mun autoani kukaan tuskin kadehtii, mutta osallistuimpa keskusteluun.. Nro 32
Isälläs oli miehensä auto kun sua teki.
Meillä on vain yksi auto ja se on miehen nimissä. Minä ostin meidän ensimmäisen auton ja se oli minun nimissä, mies oli toinen haltija. Kun auton vaihto tuli eteen, miehellä oli sopivasti rahaa ja hänelle sopi, että hän maksaa auton ja ottaa sen nimiinsä. Minulla ei ollut hinkua saada itseäni siihen toiseksi omistajaksi, ei se auton omistaminen nyt niin hohdokasta ole. Ja olin vain tyytyväinen, ettei tarvinnut maksaa. Vene kun ostettiin, niin mies sai puijattua minut maksamaan puolet, esittämällä olevansa hieman vastahankaan. Miehellä oli löysää rahaa tilillä, mutta minä jouduin myymään sijoituksia. Harmittaa, että menin noin helppoon!
Mistäpä se a.p sinne työkaverinsa pään sisälle näkee, että mitä tuo ajattelee. Onko hienona ihan muuten kun autoon liittyen ja tuo menivät äkkiä kauppaan, ettei a.p näe. Suuruusharhoja. A.p:n työkaveria tuskin kiinnostaa tipan vertaa, mitä a.p hurhaisessa päässään ajattelee.
Myöskin matkailuvaunuamme rahoitin. Luulo harvemmin on tiedon väärti. Nro 33
Voipi olla että itsekin oisin kiireesti luikkinut karkuun.
Vierailija kirjoitti:
Voipi olla että itsekin oisin kiireesti luikkinut karkuun.
Kukaan muu ei. Ap:han se oli.
Tuo on aika huvittavaa mitä assosiaatiota auto herättää. Jos oikeesti haluat saada jonkun tietynlaisen ihmisen vihreäksi kateudesta kannattaa vuokrata joku uudehko Mersu tai Bemari ja uskotella että se on iki oma.
Olen joskus ollut tilanteessa jossa uuden kalliin auton kanssa esiintyminen olisi tavallaan ollut vähän negatiivinen asia liittyen tiettyjen ihmisten ajatuksenjuoksuun joten olen joskus harrastanut tarkoituksella auton näyttelyn välttämistä.
Onks tää sellainen autonrakastaja, jos auto on hänen miehensä?