Lue keskustelun säännöt.
Auttakaa, tein hätäsen päätöksen ja nyt kaduttaa!!!
12.07.2008 |
Tilanne on tämä, annoin ystävälleni perinnöksi saamani antiikkiesineen hetken mielijohteesta. Oletin, ettei se ole kovin arvokas. Nyt huomasin huutonetin kautta, että esineen arvo on useita satoja euroja.
Miten nielen tämän asian? En saa unta, kaduttaa ja missään nimessä en voi pyytää tai periä sitä takaisin, koska oma-aloitteisesti sen hänelle annoin.
Ystäväni tietää esineen arvon ja ensin tarjosikin rahaa, jota minä tietämätön hienotunteisesti kieltäydyin...Grrr, voi minua ääliötä.
Auttakaa..
Kommentit (72)
Ihanaa, että tämä palsta aukesi. Ja voihan se olla, että esine ei ole täysin virheetön.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
miksi alun alkaenkaan annoit esineen, vain mielistelläksesi ystävää, varakasta ystävää?
Sellaista se on asioita kandee funtsia ensin
paitsi jos kaveri möisi sen eteenpäin.. Jos oikeasti meni omaan kotiin ja oli hänelle mieluinen, olisin iloinen!
että ei osaa sanoa miksi toimi spontaanisti. Ihmisiä kaikki ollaan kuitenkin. Virheitä sattuu, aina ei voi ennustaa mikä kaduttaa ja mikä ei.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
lysterilasimaljakkoja viidellä eurolla kirpputorilla ja niiden arvo oli paljon paljon enemmän :)
Oma äitini oli kaivanut ne joskus jostain kierrätyskeskuksesta. Siitä huolimatta miestä harmittaa vieläkin, että meni myymään ne niin halvalla.
Rumia olivat kuin mitkä :)
No se on vain tavaraa ja ihminen tekee virheitä elämässään, minkäs teet.
se harmittaa sittenkin, kun se on kumminkin semmoinen perintöesine ja haluut sen menevän sittenkin suvussa. Näin se käy. Tai sitten sano, että miehesi oli siihen ihastunut ja suuttui.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kun täysin tarpeeton ja ruma esine osoittautuu hintavaksi niin siitä tulee tavara josta ollaan ylepitä eikä malteta luopua? Onpas pinnallista...
Onneksi itse en ole minkään esineen arvoa mittauttanut. Jos pidän pidän jos en niin saa mennä ja ihan sama millä hinnalla, jos hyvä kodin saa : )
että olipas se tavara arvokas, että ethän vaan myy eteenpäin sitä. Ja että haluaisit mieluummin jättää itse sen perinnöksi kuin se että se myydään.
Nyt kun kirjoitin tämän niin ei tämäkään nyt niin hienovaraista ole.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kerrotaan sulle sitten tiesikö ystäväsi sen arvon?
Sano vaikka, että isäsi tai äitisi tai joku sukulainen sen perinnön puolelta oli suuttunut lahjoittamisesta. Sano, että vaikka et itse esineestä niin välitä, niin haluat pitää suvussa kuitenkin, ettei tule riitoja ja jos sun omat lapset sen joskus haluaa.
Jos ystäväsi loukkaantuu, niin samallapa näyttää aidon karvansa, tykkäsi enemmän siitä esineestä kuin sinusta. Oikea ystävä ymmärtää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En vaan voi kuvitella, että osaisin nauttia esineestä, jos olisin saanut sen noin. Vaikka olis miten mieleinen. Oikea ystävä ei vaan voi tehdä noin, ottaa tavallaan 500 euroa toiselta ystävältä. Kuulostaa ahneelta, mieti nyt tuota mun ylemmässä viestissä olevaa neuvoa pyytää se kuitenkin takaisin.
Muuten siitä kapistuksesta voi kasvaa sellainen peikko teidän väleihin, että ystävyys menee. Sitten sua vasta harmittaakin, sinne meni kallis perintötavara sekä ystävä.
Samanlainen on New Yorkin modernin taiteen museossa. Arvo, jossain huutokaupassa on ollut joskus 5000€ ja eräänä päivänä kun äitini pyyhki pölyjä esine yksinkertaisesti hajosi palasiksi. Ilmeisesti siinä oli aina ollut virhe oli vain 40v näyttänyt loistokuntoiselta.
Eli sellaista sattuu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Raha on vain rahaa... Pääasia, että ihmiset voivat hyvin.
kamalat tapetit talostamme alas heti kaupanteon jälkeen. Noh, aika pian meille selvisi, että ne olivat jotkin tosi arvokkaat Birger Kaipiaiset, jotka olisi ehdottomasti pitänyt säilyttää...
Harmitti, mutta toisaalta ei niistä tykättykään.
Häntä pystyyn vaan, ap. Kyllä se aurinko paistaa taas risukasaankin!
kadut kun annoit perintösi pois ja haluat sen takaisin.
Sanot että olit hetkellisessä mielenhäiriössä.
Minä tekisin niin joten tee sinäkin.
Kun on kyse ystävästä ystävä ymmärtää eikä loukkaannu asiasta yhtään. Pahoittele tapahtunutta.
Tappio on kärsitty ja piste. Lopeta ap sen vaahtoaminen. Joskus tulee elämässä vahinkoja: voit ajaa ylinopeussakon tai vaikka tipauttaa television lattialle.
et antamishetkellä tiennytkään että miten arvokas esine on. Jos on fiksu ystävä, niin hän tarjoutuu maksamaan sinulle sopivan summan. Ja sitten tietty otat rahat.
Ystäväsi ielestä se sinun silmissäsi RUMA tavara ei ollut mitään, älä murehdi.
Jos taas annoin ihan kivan esineen pois, se sen kauden vuoksi sinua kaduttaa -vaadi se takaisin.
Tai jos epäilet että ystäväsi ei pitänyt esineestä vaan halusi sen RAHAA TEHDÄKSEEN sinulta, vaadi se takaisin.
Summasummarur;
JOS esine oli ystäväsi mielestä hieno ja häntä säälitti kun se teillä on "tuhkakuppina" tai "kissanruokakuppina" anna asian olla. Jos taas kaverisi hyötymis mielessä pyysi sen, niin älä anna ilmaiseksi!
Mutta moni antiikkia tunteva rakastaa ja haluaa tietyt esineet itselleen. Ja moni myy "roskaa" pois kirppareilla ymv. eikä tajua että kyse on arvokkaasta esineestä, josta vain ei pidä.
On tavallaan esineelle oikein, että se pääsee pois "hyi helvatta miten RUMA" -piilotetaan se perimmäiseen kaapppin--- perheestä pois... Perheeseen jossa se pääsee kunniapaikalle.
Mutta jos ystäväsi ei pidä esineestä, vaan huijasi sen sinulta pois myydäkseen sen, niin hän on HUIJARI!
On eri asia antaa itselle tarpeeton esine pois kaverille joka pitää siitä, kun antaa itselle tarpeeton esine pois kaverille joka myy sen ja pitää voitot itsellään...
Mutta JOS ja KUN esineellä ei SINULLE ollut merkitystä, niin unohda se. Kyse kuitenkin pikkusummista, joku 500e ei ole mitään verrattuna vaikapa 10-000 esineeseen...
Nyt tuntuu tietenkin aivan järkyttävältä, mutta pian helpottaa. Jatkossa tiedät sitten toimia toisin ja ottaa arvosta selvää etukäteen.
Ja voi sitäpaitsi olla hyvinkin niin, että ystäväsi tarjoaa esineestä rahaa vielä jälkikäteen. Tai hyvittää jollain muulla tapaa (kutsuu matkalle, hienolle illalliselle tms.).
Se on loppujan lopuksi vain materiaa. Itse et osannut sitä arvostaa, joten hällä väliä. Ainakin sait ilahdutettua ystävääsi ja se on todella arvokas teko. Kenties sinut siitä vielä palkitaan!